Tunniutiinnarniaqinasi

Davip Goliathimut akiuunneratut ippoq.

Nunap mikisup sakkutooqanngitsup 150.000-it missaannik inoqartup akeraralugu naalagaaffik imarsiornikkut pissaanilissuaq tusaamasaasoq Tuluit Nunaat, umiarsuarnik sorsuutinik nutaaliaasunik amerlasuunik pigisaqartoq. Island sooruna ajugaasoq? Islandimiut sakkortuumik ajugaarusunnerat nassuiaatissat ilagaat. Qanorluunniit akeqassagaluarpat soqutigisatik illersorniarsaraat, qanorluunniillu iliorlutik akiuullutik. Tuluit Nunaannut attaveqaatitik tamaasa kipivaat, Amerikamiullu Keflavikimi sakkutooqarfimmit anisinnissaat sioorasaarutigalugu, Tuluillu sakkutuuisa sorsuuteeraat sorsuuteeqqaminnik qamutililinnik saassuttarlugit.

- Islandimiut taama sakkortutigisumik iliuuseqarnerannut inuiaqatigiit aniguisinneqarnissaat pineqarmat patsisaavoq, Islandip universitetiani oqaluttuarisaanermut professori Gudmunður Hálfdánarson oqarpoq:

Uumaannarsinnaajumalluni sorsuunnerugami. Tunniutiinnarnissaq takorloorneqarsinnaanngilluinnarpoq.

Saarullilerngusaalluni sorsuunnermi imartaq aalisarfiusartoq pineqarpoq. Islandip sinerissap avataani imartamini aalisarfiusinnaasoq 4 sømilinit 12 sømilinut 1958-imi annertusivaa. Tamanna ingammik Tuluit aalisartuinut eqquivoq, taakkumi ukiuni hunnorujulikkuutaanni imartami tamaani saarullinniartarsimagamik, Tuluit saarulliit ‘fish and chipsitut’ nerisinnaaniassammatigik.

Tuluit Nunaanni naalakkersuisut aalisarfiit killeqarfii nutaat akueriumanngilaat, Tuluillu aalisartut illersorniarlugit umiarsuarnik sorsuutinik tamaanga aallartitsillutik.

Sakku inunnik ajoqusiisinnaanngitsoq sunniuteqarluartoq

Imartamik akerleriissuteqarneq 1961-imi qaangerneqarpoq, 1972-imili ajornartorsiut sakkortuseqqilluni. Islandimiut imartaminni killeqarfitsik 12 sømilinit 50 sømilinut annertusivaat. Tuluillu sakkutuui Royal Navymeersut Islandip sineriaanut aallartinneqaqqipput. Tamatumuuna Islandimiut kilisaatit qalorsuinut killuutinik taaneqartartut atorpaat. Taakku sakkussamittut namminneq nassaaraat. Taakku ilaat ataaseq eqqaassutissatut Reykjavikimi Sinerissamik nakkutilliisut qullersaqarfiata saavani ukiorpassuarni napatinneqarpoq, aammali Reykjavikimi Imarsiornermik Katersugaasivimmi Nunallu Katersugaasiviani takuneqarsinnaalluni.

- Qalorsuarnut killuutit tulluusimaarutigilluarpavut. Sunniuteqarluartumik sakkuuvoq toqutsissutaasimanngisaannaraluarluni, Gudmunður Hálfdánarson oqarpoq.

Tamannalu Islandimiut inuiattut eqqissisimasutut imminnut isiginerannut naapertuuppoq.

Saarullilerngusaalluni sorsuunnerup aappaanni killuutit siullerpaamik atorneqarput. Oqaluttuarineqarneralu oqaluttuarisaanermut ilannguppoq: Islandimiut sinerissamik nakkutilliissutaata Ægir-ip kilisaat 50 sømilinut killeqarfiup iluani aalisartoq naammattoorpaa. Kilisaat tamakkerlugu qernertumik qalipanneqarsimavoq, atianik allassimasoqarani normoqaranilu. Umiarsuup nakkutilliissutip naalagaata kilisaat radiukkut atassuteqarfiginiarsarigamiuk nipilersukkamik akineqarpoq, tassaasumik Rule, Britannia!

Ægir-ip qalorsuarnut killuut kalikkamiuk, kilisaatillu kinaassusersineqanngitsup aquata tungaatigooriarluni – qalorsuit wireat kipimmagu aalisarnermut atortut akisungaatsiaqisut annaaneqarput. Kilisaammi inuttat allunaasamik nylonimik ninngusuumik immamut igitsipput, tamatumani neriuutigineqarluni taanna Ægir-ip sarpimmissagaa, Islandimiullu sinerissamik nakkutilliissutaat aamarsuaminernik, eqqagassanik ikuallattumullu ulimaammik igitsiffigalugu. Tamatuma kingorna umiarsuup radiuatigut suaartartoqarneratigut paasinarsilluni kilisaat ateqartoq Peter Scott.

Kilisaatit allat amerlasuut aamma taama pineqarput, Islandimilu sinerissamik nakkutilliissutit Tuluillu sakkutuuisa umiarsuaaraat arlaleriarlutik imminnut akersuuttarlutik. Illuatungeriit aamma qaartartunik igeriuttakkanik qaartussartaqanngitsunilli imminnut eqqaattarlutik.

Atornerluisoqassanngitsoq

Saarulliit pillugit sorsunnerit pingajuat 1975-imit 1976-imut pisoq sakkortunerpaavoq. Gudmundur Hálfdánarssonip Islandimiut sapiisernerannut nassuiaatigaa, Island taamaallaat ukiualuit tamatuma siornagut, 1944-mi, Danmarkimit avissaarluni namminersulivissimanera. Taamaattumik inuiaassutsimik pingaartitsineq nunagisamullu asanninneq pissutaaqataapput. Nunanit allamiut Islandip pisuussutaannik atornerluissanngimmata.

- Aalisakkat nungusaataanngitsumik aalisarneqannginnerat ersarikkami, professori oqarpoq.

- Tamanna iliuuseqarfigineqanngippat, Island najugaqarfigineqarsinnaannginnami. Tassami nuna naggorissuunnginnami. Taamaattumik nioqqutissat amerlanersaat tikisittariaqartaratsigik taamalu tamakkununnga akissaqarsinnaajumalluta avammut tunisassiortariaqartaratta, professori oqarpoq.

- 1970-ikkunni avammut tunisat 90 procentii aalisakkaneersuugamik, amerlanersaat tassaasunik saarulliit.

- Isumalluutitta illersornerisigut inuiaassutsitsinnik tulluusimaarutiginninnissaq pineqarami. Islandimiut sunulluunniit akuersiinnarusunneq ajormata ajornartorsiut aaqqiivigiuminaakkami.

Oqaluttuami ilumoortut

Taamaattumik Kalaallit Nunaata — aamma NATO-mut ilaasortamik anginerungaartumik akerleriissuteqartup — Islandip saarullilerngusaalluni sorsunnermi pissusilersornera qanoq ilinniarfigisinnaavaa?

- Kalaallit Nunaat Danmarkilu nakkaannartariaqanngitsut isumaqarpunga, taamaaliorunimmi ajorsartussaagamik. Matumanimi periarfissat marluinnaapput: ajugaasoqarsinnaavoq imaluunniit ajorsartoqarsinnaalluni.

Professori isumaqarpoq, USA-mi isummanik sunniiniartartut sunniuteqarsinnaanerat pingaaruteqartoq:

- Amerikamiut akornanni kalaallit piumasaannut akerliusumik Kalaallit Nunaat tiguarusunngilaat. Taamaattumik tamanna aqqutigalugu iliuuseqarfigineqassasoq, Lars Toft Rasmussenimut oqarpoq, taannami aamma atuakkamut uunga atuakkiortuusimavoq: "Logbog fra Nordatlanten. En rejse gennem det smuldrende danske imperium" (Atlantikup avannaani angalaneq. Qallunaat naalagaaffissuata aseroriartortup aqqusaarnera).

Islandimiut saarullinnut sorsunnerni tamani ajugaasimanerat arlalinnik pissuteqarpoq. Siullermik professorip oqarneratut „oqaluttuarisaanermi eqqortumik iliorsimapput“. Ukiualuit ingerlaneranni 200 sømilit aalisarfissatut killeqarfiusut nalinginnaalerput. Aappaa tassaavoq Tuluit kilisaataatiminnik illersuinissaannut sakkutuunit imarsiortunit illersuisoqarnissaat akisuallaalersimammat. Aningaasartuutit pineqartunut naleqqiunneqarsinnaasimanngillat. Aammattaaq pissutaavoq nunarsuarmiut illersuinerat – soorlu maannakkut Kalaallit Nunaannut tunngatillugu taamaattoq – Islandimiut illersorlugit. Tamatumalu kinguneranik Tuluit sakkutooqarnermikkut pissaaneqarnerujussuartik atorsinnaasimanngilaat.

- Piumagunik Islandimiut sorsuuteeraat nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani suujunnaarsissinnaagaluarpaat, Gudmunður Hálfdánarsson oqarpoq.

Islandip inissisimaffia immaqa aamma pingaaruteqarpoq. Amerikamiut Keflavikimi sakkutooqarfitsik pisariaqartilluinnarpaat, tassanngaanniimmi Atlantikup avannarpasinnerusortaani – Russit Kolap qeqertaasaata ilaanni sakkutooqarfigisaat – GIUK-imik taaguutilik nakkutigisinnaagamikku. Taamaattumik USA-p Tuluit Nunaat aaqqiagiinnginnermit tunuaqquaa Islandimiut kamannerat sakkutooqarfimmut Keflavikimut sunniuteqartinnagu.Taamaattumik Islandip inissisimaffia pitsaalluinnartoq tamatumani iluaqutaavoq, Kalaallit Nunaannili tamanna ajornerulersitsisinnaalluni.