Qallunaat qimussimik alapernaarsuiartortitat sorsunnersuup aappaani Tunup avannaani nazistinut akiuunnerat inuunermik toqumillu naleqarsinnaasoq oqaluttuarisaanermi allaaserilluarneqarnikuuvoq, Tunumili sakkutuut iliuuserinikuusaat sakkutooqarfiusimasimasullu taamatut sammineqartiginikuunatik.
Amerikamiut sakkutuuisa Ittoqqortoormiiniit Nunap Isuata tungaanut, sorsunnersuup aappaani tamatumalu kingorna sakkutooqarfigisimasaat sanaartorfigisimasaallu katillugit arfineq-marluk, Danmarkip saliinissaanut nalunaarsorneqarnerat maanna nukinginnarput. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani pisut pingaarutillit tigussaasunik taava uppernarsaatissaarutissapput.
Qallunaat qimussimik alapernaarsuiartortitat sorsunnersuup aappaani Tunup avannaani nazistinut akiuunnerat inuunermik toqumillu naleqarsinnaasoq oqaluttuarisaanermi allaaserilluarneqarnikuuvoq, Tunumili sakkutuut iliuuserinikuusaat sakkutooqarfiusimasimasullu taamatut sammineqartiginikuunatik.
Amerikamiut sakkutuuisa Ittoqqortoormiiniit Nunap Isuata tungaanut, sorsunnersuup aappaani tamatumalu kingorna sakkutooqarfigisimasaat sanaartorfigisimasaallu katillugit arfineq-marluk, Danmarkip saliinissaanut nalunaarsorneqarnerat maanna nukinginnarput. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani pisut pingaarutillit tigussaasunik taava uppernarsaatissaarutissapput.
Ittoqqortoormiit eqqaanni Qinngaaivani radioqarfik silasiorfillu 2020-21-mi piiarneqarpoq.
Tasiilap eqqaani sakkutooqarfik Ikkatteq naammassillugu suli salinneqanngilaq. (Oqaluttuarisaanermut uppernarsaatitut arlallit uninngatiinnarneqarput, sumiiffiullu pilersaarutaa naapertorugu innuttaasut takornariallu sumiiffimmukarsinnaatitaassapput).
Tunumili sakkutooqarfiusimasut allat »ilisimaneqanngitsumiittutut«: oqaatigineqarsinnaapput: Kommuneqarfik Sermersuumiittut Kommune Kujallermilu tassaapput Orssuiagssuarmi Qutdlermilu radioqarfittut nakkutilliiviusimasut (Loras-stationer, aaqq.), annaassiniartarfik Commanche Bay, silasiorfik Skjoldungen aamma silasiorfik radioqarfillu Camp Cort Adler.
Comanche Bay tullinnguuttoq
Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu sumiiffinni qulingiluani misissuipput, nalunaarusiorlutillu — sumiiffinni iliuuseqartoqarnialersaarnera sioqqullugu.
Katersugaasiviup Tasiilap eqqaani sakkutooqarfik Ikkatteq 2018-imi tikeraarpaa, Tunulli Kujataani sakkutooqarfiit tallimat suli misissorlugit nalunaarsorneqanngillat. Angalanissamut pilersaarutit, piffissami sivikitsumi ulapaarfiusumilu katersugaasiviup suliassaanut allanut ataqatigiissarneqartussat, suli aalajangerneqarsimanngillat. Orssuiagssuami sakkutooqarfik nakkutilliiviunikoq aamma annaassiniartarfik Comanche Bay, Tasiilamut nunaqarfimmullu Isertumut imaatigut angallannikkut tikissallugit qaninnerpaat aallartissutigissallugit ajornannginnerussagunarput.
Katersugaasivimmi eqqissisimatitsinissamik immikkoortortaqarfimmi pisortap Mikkel Myrupip, salinneqarnissamut sumiiffinni allattorsimaffimmiittuni 17-iusunini arfinillit tikinnikuuai.
– Comanche Bay oqaluttuarisaanermik pissanganartumik ulikkaarpoq, ullumikkullu qanoq isikkoqarneqarsoq suulli sinnerunnersut takussallugit soqutiginassaaq, Mikkel Myrup Sermitsiamut oqarpoq.
USA-p Comanche Bay, kalaallisut Igtip Kangertiva, Isertup kujataani annaassiniartarfittut pilersippaa, taamaalilluni sakkutuut timmisartui sermersuarmut ajornartoornermi mittariaqalersimasut annaanneqarsinnaaniassammata. Inuttat sanaartornermullu atortussat juulimi 1942-mi umiarsuarmit »Comache«-mit Amerikamiut sinerissamik nakkutilliisuinit nunamut tulaanneqarput. Silasiorfik qaqqap 351 meterisut portussusillip qaaniittoq »Comache« kaptajnianut atsiunneqarnikuuvoq - Atterbury Dome.
Tamatuma kinguninngua timmisartoq Boeing B-17 Flying Fortress Comanche Bayip eqqaani sikumut ajornartoorluni mittariaqarmat annaassiniartartut ajornartorsiulersimapput. Angutit marluk ajutoornermi miffigineqartup ungasinngisaani sermip quppaani ulorianartuni ajunaarput, ajutoortoqarneratalu kingorna sakkutooqarfik 1942-mi ukiakkut matuneqarpoq. Sorsunnersuaq sakkutuunik ikilisaaffigineqarani ingerlaannarpoq, Comanche Bayilu 1943-mi ammaqqinneqarpoq. Sakkutooqarfiit taakku marluk sorsunnersuaq qaangiummat matuneqarput.
Eqqakkat oqaluttuarisaanermut aamma ilaapput
Naalakkersuisut siulittaasuata Kim Kielsenip aamma avatangiisinut ministerip Esben Lunde Larsenip, Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfigisimasaanni Danmarki saliissasoq, 2018-imi isumaqatigiissutigaat. Suleqatigiissitaliortoqarpat suliamik aqutsisussanik, taakkununnga Avatangiisinut Ministereqarfik aamma Illersornissamut Ministereqarfik kiisalu Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik ilaapput.
Suleqatigiissitap akisussaassulimmut akiligassiisoqarsimanngitsoq nassuerutigaa.
- Isumaqatigiissutip piareersarneqarnerani sakkutooqarfiit pigiinnarnissaat eqqartorneqanngilaq.
Tamannali kulturikkut kingornussassanik eqqissisimatitsinissamik inatsimmi pingaarnertut sammineqarpoq, taanna tunngavigalugu Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu itsarnissanik paarsisussaatitaallutik. Aammattaaq Amerikamiut sakkutooqarfii sanaartorsimasaallu, Europap sorsunnersuup aappaata nalaani illersorneqarnerani Kalaallit Nunaata pingaaruteqarluinnartumik inissisimaffianut takussutissaasut, eqqissisimatinneqarnissaat inatsisitigut piumasarineqarpoq.
- Amerikamiut sakkutuuisa Kalaallit Nunaanniinnerat inuiaqatigiinnut sunniuteqangaarsimavoq, sakkutooqarfiillu mittarfillit silasiorfiillu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut nutaaliaasumut aamma Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni politikkimut tunngasunut pingaaruteqarput, katersugaasivik erseqqissaavoq.
Aajap kinguaattoorneq upperinngilaa
Politikkikkut isumaqatigiissummi 2018-imi januaarimi atsiorneqartumi saliineq ukiuni arfinilinni ingerlassasoq siunniunneqarpoq. Illersornissaqarfiup Etablissements- og Terrænkommandoata kalaallit illussanik titartaasartut sanaartugassanillu suliakkerneqartartut suliffeqarfiutaat isumaqatigiissuteqarfigissavai, suliniummullu pilersaarummi kingullermi 2026-mi maajip 26-anneersumi Ikkattemi, sulinerup unittooqqaffiani, Tunullu kujataani sakkutooqarfinni tallimani saliineq 2034-mi naammassineqassasoq siunniunneqarpoq – politikkikkut isumaqatigiissutip atsiorneqarneraniit ukiut 16-it qaangiuttullu.
Suleqatigiissitap suliaq ilimagisamit ajornakusoornerullunilu sivisunerusoq nassuerutigaa.
Ajornartorsiutit ilaat tassaapput sumiiffinni 17-ini ilisimasat killeqarnerat, aammali Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu kommunillu peqataatinneqarnissaat, piginnittut qanoq innerat pillugu paasiniaanissaq, sikorsuaqarnerani silarlunneq 2020-miillu 2022-mut coronap tuniluunnera.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip, Danmarks Radio-p P1Morgen-ianni kinguaattoornerit februaarip 17-iani sammineqarneranni apersorneqarnermini tupaallaatiginagu oqaatigaa.
– Coronap tuniluunnera 2026-mi kinguaattoornermut pissutaaneraannarsinnaanngilarput. Saliineq kinguaattoorfiuppat kinguaattoorutit naammassiniarlugit naalagaaffik amerlanerusunik aningaasaliisariaqarpoq. Aningaasallu naalagaaffiup karsianiipput, taamaattumik saliinerup naammassinissaanut piumassuseqarneq apeqqutaavoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut maanna ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen taamatut oqarsinnaanngilaq.
– Saliisoqarnissaanik pilersaarusiaq ilisimaqqissaanngilara, taamaattumik saliineq sukkasuumik arriitsumilluunniit ingerlanersoq naluara, Naaja H. Nathanielsen Sermitsiamut oqarpoq.
– Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu sumiiffiit nalunaarsussavai, tamannalu ukiup ingerlanerani pissaaq. Illussanik titartaasartut ukiup ingerlanerani nalunaarusiortussaassapput. Taamaattumik isumaqarpunga saliineq siusinnerpaamik 2020-mi aallartissinnaasoq, tassani covid pissutigalugu ukiuni arlalinni suliaqarneq akornuserneqarmat. Tassa immaqa aatsaat 2022-23-mi aallartinneqarsinnaasimassalluni.
- Taamaattumik isumaqatigiissutip piviusunngortinnissaanut arriippallaarsorinngilara — aamma ukiut 30-t kingusinaartoqareernikuugami, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
