USA-p Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfiit pingasut isumaqatigiinniutigilerpai

Amerikamiut sakkutuuisa naalagaat, general Gregory Guillot, Washingtonimi tusarniaanermi sapaatip-akunnerani kingullermi senatimi peqataavoq. Tassani  Danmarki Kalaallit Nunaallu suleqatigiilluartut, Pituffiullu saniatigut sakkutooqarfinnik allanik sumiiffinni pingasuni isumaqatigiinniartoqartoq ilaatigut oqaatigaa.

– Danmarki Kalaallit Nunaallu peqatigalugit Kalaallit Nunaanni illersornissamut periarfissat annertusarnissaat misissorpavut, tamanna 1951-imi sakkutooqarfinnik isumaqatigiissummi akuerineqarpoq. Sumiiffiit pingasut pillugit Danmarki Kalaallit Nunaallu isumaqatiginninniarfigineqarput, Pituffimmi Space Basemi ullumikkut inissisimaffitsinniit illersornissamut periarfissat taakkununnga allanut annertusisinnaanerivut paasiniarlugu, taamaalilluta illersornissamut periarfissagut tapersersorniarlugit, Gregory Guillot oqarpoq.

Senatorit Danmarkimut aallartitat

Tusarniaanermi sakkutuut naalagaat ilaatigut senatorinit Jeanne Shaheenimit aamma Angus Kingimit, Danmarkimut aallartitanut præsident Trumpip Kalaallit Nunaannik tinguaanissamik kissaataanut akerliunerminnik ersersitsiartortunut ilaasunit, apeqqarissaarfigineqarpoq.

Sakkutuut naalagaat Jeanne Shaheenimit Danmarkimik Kalaallit Nunaannillu suleqateqarnerminik qanoq misigisaqarnersoq aperineqarami, ”pitsaasumik suleqatigiittoqartoq, suleqatigiinnissamut piumasaqaatit periarfissallu tamarmik naammassineqarsimasut” Gregory Guillot akivoq. Senator Angus Kingip suleqatigiinneq pillugu kingusinnerusukkut apeqquteqaqqimmat amerikamiut illersornissaqarfiata USA-p Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermik annertunerusumik pilersitsinissamik kissaateqarneranut atatillugu akerlilersuisoqarsimaneranik misigisaqarsimanersoq aperivoq, sakkutuut naalagaat ima akivoq:

– Danmarki Kalaallit Nunaallu suleqatiginnikkumalluarput, illersornissamut piginnaasanik pitsanngorsaaniarluni nutaanik oqaloqatigiissuteqarusuttorujussuusut malugisarpavut.

Sakkutooqarfiit pillugit isumaqatigiissut Amerikamiut Kalaallit Nunaanni suliaqarnerannut iluaqutaangaarpoq, taamaattumillu nutaamik isumaqatigiissusiortoqartariaqanngitsoq, sakkutuut naalagaat nangilluni oqarpoq.

Isumaqatigiissut atorlugu sakkutooqarfiit amerlanerusut

Illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmi lektori Peter Viggo Jakobsen illersornissaq pillugu isumaqatigiissut 1951-imeersoq naapertorlugu USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik amerlanerusunik pilersitsisinnaasoq oqarpoq.

– USA Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik amerlanerusunik pisariaqartitsippat Kalaallit Nunaat Danmarkilu ilisimatiinnassagaat isumaqatigiissummi allassimavoq.

USA-p soqutigisaasa sumiinnerat tusarniaanermi eqqaaneqanngilaq. Taamaakkaluartoq senatorip Angus Kingip Issittumi talittarfinnik amigaateqarneq eqqaavaa, Alaskamiit Canada aqqusaarlugu Kalaallit Nunaannut umiarsualiveqarfinnik mittarfinnillu amerlanerusunik ineriartortitsiniarneq ingerlasoq sakkutuut naalagaata akissutigaa.

Kangerlussuarmi mittarfik

Peter Viggo Jakobsen USA sunik allanik soqutigisaqarsinnaanera pillugu aamma eqqoriaarusunngilaq. Kangerlussuarli soqutigineqarsinnaasoq oqaatigalugu, tassungalu ilanngullugu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni radarinik nakkutilliissutinilluunniit allanik ikkussinissaq pineqarsinnaasoq.

– Amerikamiut Kangerlussuup atornissaa soqutigisinnaagaat ilimanarluinnarpoq, taanna aamma pissutigalugu Danmarki mittarfimmik pitsanngorsaallunilu nutarternera tunngaveqarpoq.

– Nuummilu mittarfissuaqalernera pissutigalugu taanna aamma periarfissaasinnaavoq, illuatungaanili aamma takorloorsinnaavara Naleqqamiit iluarineqarpallaarunnannginnera.

Qaqortumi talittarfik

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu Ittoqqortoormiini nunap immikkoortuani mittarfiliortoqassasoq Qaqortumilu talittarfiliortoqassasoq qanittukkut isumaqatigiissutigaat.

Attaveqaasersuutinut suliniutit taakku marluk USA-mit atorneqarsinnaasut aamma ilimanarsinnaasoq Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.

- Nutaamik attaveqaasersuutinik sanaartornissamut pilersaaruteqaraanni, assigiinngitsunut atorneqarsinnaaqqullugu naleqqussarneqarsinnaavoq, soorlu amerikamiut sakkutuuinut.

Kalaallit Nunaat pillugu ajornartooqqaneq qaangiuttoq

Senatimi tusarniaanerup Kalaallit Nunaat pillugu suliaq maanna politikkerinit aallunneqarunnaarluni ilisimasalinnit suliarineqalersimanerata takutikkaa Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.

– 1951-imi isumaqatigiissut naapertorlugu amerikamiut Kalaallit Nunaanniittut amerlineqarsinnaammata Trumpip kamakkiartornera paasiuminaatsittuarsimavarput. Suliap maannakkut ilisimasalinnut ingerlanneqalernerannut una pisoq uppernarsaataavoq. Taakkununnga suliaqartussanik. Suliarlu Trumpimit avissaartinneqarsinnaappat suleqatigiinneq ingerlallualersinnaassaaq, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq, ilimagaalu Amerikamiut præsidentiata Kalaallit Nunaat suli sammissagaa.

– Isumaqatigiinniarnerni amerikamiut kissaataat akuerinerulerutsigit Trumpip iluarluanngitsunik iliuuseqarnialersaarnera USA-mi tapersersorneqarnissaa ajornarnerulissaaq, taamaattumik Kalaallit Nunaat pillugu ajornartooqqaneq qaangiulluni.