USA-p Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiata eqqaa akuutissamik PFAS-eeqartoq paasineqartoq
Pituffik Space Basemi EU-mi killigitinneqartumit 250-eriaammik qaffasinnerusumik PFAS-eqartoq misissuinermi paasineqarpoq.
USA-p Pituffik Space Base Kalaallit Nunaanni maanna sakkutooqarfituaraa. (Toqqorsivimmit).
Assi: Jim Watson/AFP/Ritzau Scanpix
USA-p sakkutooqarfiani Pituffik Space Basemi imeq peqqissutsimut ajoqutaasinnaasumik akuutissamik PFAS-imik akoqartorujussuunera misissuinermi paasineqarpoq.
Politikenimiit imermik misissuinerit inerneri USA-p sorsunnermut ministereqarfiata nittartagaaneersut misissorneqarsimapput.
PFOS akuutissanut PFAS-imut atasut, imermi liiterimi ataatsimi 1100 nanogramiunerat misissuinermi paasinarsisoq, aviisi allappoq. Professor Anders Baun Danmarks Tekniske Universitetimeersup EU-mi killigititaasumit 250-eriaammik qaffasinnerusoq oqarpoq.
- Akuisa qaffasippallaarujussuarnerat peqqutissarsiorneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.
PFAS eqimattami akuutissanut tusindilikkaanut fluorilinnut taaguutaavoq. PFOS taakkua ilagaat.
Akuutissat taakkua arrortikkuminaatsuusut, hormoninut akornutaasinnaasorineqarlutillu kræfteqalersitsisinnaasorineqartut, danskit oqartussaasuinit pasitsaanneqarpoq.
Professor Anders Baunip Pituffik Space Basep PFOS-eqarnera, Amerikamiut sakkutuuisa qapuk atorlugu ikuallattunut qamisaatinut sungiusarnerminni ukiuni qulikkuutaani atuisarnerannik pissuteqartoq Politikenimut oqaatigaa.
Sakkutooqarfiit allat assigalugit qapuit atorneqartut taarserneqanngitsut
Kalaallit oqartussaasuisa Pituffimmi PFAS-imik atuisoqarsimaneranik ilisimasaqaratik Politikenimut ilisimatitsissutigaat, "nunarpassuarmili" qamiterutini qapuliortartuni atugaasarnikuunerat pissutigalugu taama pisoqarsimassangatippaat.
Amerikamiut sakkutooqarfiisa qapuk atorlugu ikuallattumut qamisaateqarnerat PFAS-imik akulinnik taarsersuisimanerat 2017-imi saqqummiunneqarpoq. Pituffilli sakkutooqarfiit taarsersuiffiunngitsutuaasut ilagigaat, Politiken allappoq.
Aviisip Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmi qapuk atorlugu ikuallattumut qamiterutinik PFAS-imik akoqanngitsunik qanga atuisalersimanerat Amerikamiut sakkutuuinut apeqqutigaa, saaffiginnissulli akineqanngilaq. Sakkutooqarfimmi paasissutissiisup atiminik isertuussisup, qamiterutit qapuit "ukiualunnguit matuma siorna" apuussimanerarpai.
Pituffik Space Base, Thule-basetut siornatigut ilisimaneqartoq, USA-p Kalallit Nunaanni sakkutooqarfituaraat. Kalaallit Nunaata avannaaniippoq.
USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfigisimasai siornatigut 17-iupput.