Australiamiut suliffeqarfiutaat Energy Transition Minerals (ETM) isumaqarpoq, Kinamit aningaasaliisuusoq Shenghe Resources, ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataassutit 6,5 procentiinik ullumikkut piginnittuusoq, ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataanerminik tigumminniinnarnissaminut — uppernarsaatissamik tigusisinnaatitaanermik taaneqartartumut — suli pisinnaatitaasoq. Børsimut qanittukkut nalunaarummi taama allassimavoq.
Periaatsinut suleqatigiinnissaq 2016-imeersoq
Australiamiut suliffeqarfiutaat Energy Transition Minerals (ETM) isumaqarpoq, Kinamit aningaasaliisuusoq Shenghe Resources, ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataassutit 6,5 procentiinik ullumikkut piginnittuusoq, ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataanerminik tigumminniinnarnissaminut — uppernarsaatissamik tigusisinnaatitaanermik taaneqartartumut — suli pisinnaatitaasoq. Børsimut qanittukkut nalunaarummi taama allassimavoq.
Periaatsinut suleqatigiinnissaq 2016-imeersoq
ETM-imit oqaatigineqartut naapertorlugit Shenghe Resources 2016-imi immikkut ittumik piginneqataassutiminik qaffaanissaminut pisinnaatitaaffeqalerpoq, taamanikkut ingerlatseqatigiiffiusimasup Greenland Minerals and Energyp aktiaataasa 12,5 procentii pisiaramigit. Tamanna pivoq piginneqataasutut suleqatigiinneq piinnarnagu, aammali Kuannersuarni suliniummi teknikikkut aningaasatigullu ineriartortitsinermut tapersersuinissaq siunertaralugu suleqatigiinnermut tunngatillugu.
Pissutsit allanngortut
Børsimut nalunaarummi allassimavoq, Shenghe Resources suliniummi nutarterinissamik ingerlatsiniarluni siunnersuiniarlunilu 2017-imi suliaqarsimasoq, tamatumali kingorna suliaq unitsinneqarsimalluni.
Piffissap ingerlanerani pissutsit allanngorluinnarput. Kuannersuarni suliniut Namminersorlutik Oqartussanit aatsitassarsiornissamut akuersissummik qinnuteqaatip inatsisitigut pisussaaffiusumik tamanut tusarniaassutigineqarnerata ingerlanneratut ingerlanneqarmat, Shenghe teknikikkut peqataajunnaarpoq, pitsaanerpaamik suliarinninnermut siunnersuinernullu tunngasut tamaasa ilanngullugit. ETM allappoq, aamma erseqqissarpaat ukiuni kingullerni namminneq ingerlatsinerminni periusissiartik ineriartortissimagitsik, ilaatigut Canadami Spaniamilu suliniutinik allanik pisillutik.
Tamanna ETM-ip suliniutaasa assigiinngitsorpassuarnik imaqarnerulernerannik kinguneqarpoq, aamma Kuannersuit avataanni saffiugassat pingaarutillit sammineqarnerulernerat takorluukkat naapertorlugit pivoq, taama tunngavilersuisoqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffiup USA-mut periusissiaanut naapertuuttumik
Aalborgip universitetiani aningaasaqarnermut tunngasunik professori Per Nikolaj Bukh naliliivoq, ETM-ip nalunaarutaa ingerlatseqatigiiffiup periusissiaanut nutaamut naapertuulluinnartoq, tassa Amerikami aningaasaliisussarsiornermut, tassanilu Kinamiut immikkut isumaqatigiissuteqarfigineqartut aningaasaliinissaat ilimanannginnerusoq.
Aalborgip universitetiani professori Per Nikolaj Bukh naliliivoq ETM-ip nalunaarutaa kingulleq ingerlatseqatigiiffiup periusissiaanut nutaamut naapertuuttoq, tassa Amerikami aningaasaliisussarsiornermut, tassanilu Kinamiut immikkut isumaqatigiissuteqarfigineqartut aningaasaliinissaat ilimanannginnerusoq.
Assi: Aalborg Universitet
– Aallaqqaammut pilersaarutaasimagaluarpoq, Kinamiut aatsitassat Kinamut assartortassagaat tunisassiornermilu teknologiiminnik atuisinnaatitsinissaat. Tamanna Kinamiut ingerlatseqatigiiffiata uppernarsarpaa piginneqataassutsimik qaffanneqarsinnaaneranik isumaqatigiissuteqarluni, taamaalilluni ingerlatseqatigiiffik piginneqataassutsiminik ingerlatsiinnarnissaminut periarfissaqalerluni, aamma aningaasanik amerlanerusunik aningaasaliisoqaraluarpalluunniit, Per Nikolaj Bukh oqarpoq.
Ullumikkut pissutsit 2016-imit allaanerulluinnarput. Energy Transition Mineralsip Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortissimavai, isumaqaramik Kuannersuarni suliniutertik inerteqqutaasumik unitsinneqartoq, tassa uranimik ujaasisinnaanerup piiaasinnaanerullu inerteqqutaalernissaanik 2021-mi inatsisiliortoqarneratigut. Ingerlatseqatigiiffik isumaqarpoq piiaanissamut akuersissummik pissarsinissartik tikillugu suliniummik ingerlatitseqqissinnaallutik. Tamanna angusinnaanngikkunikku taarsiullugu 76 milliardit koruuninik taarsiiffigitinnissaminnik piumasaqarput.
Aningaasaliisinnaasutut ilimanaateqartut
Aatsitassarsiortitseqatigiiffik USA-mi børsimi maanna nalunaarsorneqarnissaminik suliniuteqarpoq, aamma Ballard Partners, Trumpip aqutsineranut qanimut attaveqartoq, suleqatigilerpaa taamaalillutik politikerinik aningaasaliisinnaasunillu oqaloqateqartarniassagamik.
- USA-mi mingutsitsinnginnerunissaq anguniarlugu iliuuseqartoqarpat, politikikkut sunniuteqarniaraanni aningaasaliisussarsioraanniluunniit, Kinamiut tunuartinnissaat silatusaarnerussaaq, tamannalu qularnanngitsumik takusinnaavarput, Per Nikolaj Bukh naliliivoq.
– Shenghe tunuartinneqarpat ingerlatseqatigiiffik isumaqarpoq, Amerikamiunik aningaasaliisussarsiornissaq ajornannginnerulissasoq. Aningaasaliisoq tunngaviusumik aamma annertuumik neqerooruteqarsinnaagaluarpoq piginneqataassutillu tamaasa pisiarisinnaallugit – tassa akileraarutit aalajangersimasut akileraanni ingerlatseqatigiiffik børsimi nalunaarsorneqarsimasoq amerlanertigut pisiarineqarsinnaasarpoq. Taamaattumik tamanna nunarsuarmi politikimut tunngatillugu unammillernermut annerusumut immaqa ilanngunneqassaaq, tassani Amerikamiunit pisuunit Trumpimut tapersersuisunit aningaasaliisoqarsinnaavoq, taakkualu Amerikamiut Nunatsinniinnerat ingerlatseqatigiiffinnut toqqaannartumik aningaasaliinermikkut pissaaneqarnerat nukittorsarniarlugu. Immaqalu suli aningaasaleerusussuseqarnerussallutik Kinamiut ingerlatseqatigiiffimmit anisissinnaagunikkik.
ETM-ip nalunaarutaani allassimavoq, Shenghe Resources allaanerusumik isiginnittaaseqarsinnaasoq, aamma maanna børsimi moqartussat aaqqiagiinngissutaasinnaasut maanna aalajangiiffigisinnaassagaat suliassanngortitsinissamut.
