Esbjergimi aalisakkerivik ukioq manna pingajussaat politiinut nalunaarutigineqarpoq
Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfiup paasivaa Polar Salmon Hjerting Laksimi nioqqutissat sunik akoqarnerinik paasissutissaatai naammaginanngitsut, taamaattumillu politiinut nalunaarutigalugu.
Fiskefabrikkip Polar Salmon Hjerting Laksip aalisakkanik pujuukkanik, nillertumik pujuukkanik, aalisakkanillu qerisunik tunisassiortarpoq, assimi takuneqarsinnaasut assigalugit, taamaattorli Esbjergimi suliffeqarfimmit pinnatik. (Arktikfoto).
Foto: Oscar Scott Carl
Aalisakkerivik Polar Salmon Hjerting Laks Esbjergimiittoq ukioq manna pingajussaat politiinut nalunaarutigineqarpoq.
Inuussutissalerinermut aqutsisoqarfiup misissuisimanera tunngavigalugu, taakkualu suliffeqarfik politiinut unnerluutigisimavaat, TV Syd allappoq.
Nalunaarusiami aqutsisoqarfiup isornartorsiuineri arlallit eqqaaneqarput, ilaatigut suliffeqarfiup nioqqutissat akisunerusut taratsersortarai immilitserlugillu, nioqqutissalli sunik akoqarneranik allattorsimaffianut tamakku nalunaarsortarnagit.
Nalunaarusiami allassimavoq nioqqutissat arlallit 7,5 procentimi tarajorterneqarsimasartut, tamannalu isumaqarsinnaavoq nioqqutissat imermik 5 procentimik akulerneqarsimasartut, imerli akuini allattorsimasarani.
Aqutsisoqarfik naapertorlugu tamanna aamma isumaqarpoq nioqqutissani aalisakkat procentinngorlugit allassimanerat qaffasippallaarsinnaasoq, taamaalillunilu paatsuuganartumik paasissutissartaqartoq, tarajulersuineq naatsorsuutini ilanngunneqarsimasanngimmat.
Inuussutissalerinermut aqutsisoqarfiup aalisakkerivik 30.000 koruuninik akiligassissimavaa.
Polar Salmon Hjerting Laks nalunaarusiami allappoq tarajorterisoqartartoq aalisagaq panerpallaarnaveersaartinniarlugu.
Suliffeqarfiuttaaq "ajornartorsiut misissorniarpaa", aqutsisoqarfiulli aalajangiinerini tamani isumaqataanani.
Polar Salmon Hjerting Laksimi pisortaq Jesper Kelly Innes FødevareWatchimut allakkatigut akissuteqarluni ilisimatitsivoq suliffeqarfiup aasaq mannali tunisassiat aqutsisoqarfimmit isornartorsiorneqartut paasissutissaataannik suliaqarneq allanngortissimagaa.
- Paatsoorneqarsinnaasunik suliaqarniarsarinerunngilaq, suliallu eqqumaffigalugit qaammatini arlaqalersuni suliniuteqarfigereerpagut. Imeq akuleruttoq panersiinerni pujoorinernilu aalannguuttarpoq, taamaattumik nalilerparput maannamut nalunaaqutsersuineq naammaginartoq, pisortaq tusagassiorfimmut oqarpoq.
Esbjergimi aalisakkerivik ingammik maluginiarneqarpoq kapisilinnik listeriamik tunillatsissimasunik tuniniaanermi kingorna.
Nappaat listeria naartusunut, utoqqarnut timimikkullu illersuuteqarpianngitsunut ingammik perulunnarsinnaasarpoq.
Listeriamik tunillatsissimasoq kiaqarujussuarsinnaavoq, timmissinnaalluni meriarsinnaallunilu.
Nerisassani amerlasuuni – neqini, naatitani, immuit pasteuriserneqarsimanngitsuni aalisakkanilu suliarineqarsimasuni – listeria nassaarineqarsinnaasarpoq.
Polar Hjerting Salmon Laks Inuussutissalerinermut aqutsisoqarfimmit ukiup aallartinnerani politiinut unnerluutigineqarpoq kapisilinnik listeriaqartunik oqartussanut ilisimatitsinani nioqquteqarsimasutut.
Nakkutilliinermi paasineqarpoq 2023-mit 2024-mut nioqqutissani misissukkat qulingiluat listeriaqartut.
Misissuinerit pillugit nalunaarusiami aqutsisoqarfik inerniliivoq suliffeqarfik „misissuinermut paasissutissanik pissarsisinnaallunilu ilisimasaqartoq, iliuuseqarsimananilli“.
Esbjergimi suliffeqarfiup tamanna pillugu oqaatigaa „paasineqarsimasoq siornatigut sulisorisami nalaanni pisimassasoq“.
Suliffeqarfik qaammatit marluk qaangiutiinnartut politiinut nalunaarutigineqaqqippoq.
TV Syd naapertorlugu aalisakkanik listeriamik tunillannartulinnik novembarimi 2024-mi paasisaqartoqarnerani nioqqutissat tunisassiassaanngitsut nalunaarutigineqarnerani, suliffeqarfik Inuussutissarsiornermut aqutsisoqarfik ilisimatissimanngilaa.
Tamatuma kingorna Statens Serum Institut (SSI) nalunaarpoq Esbjergimi suliffissuarmit kapisillit nioqqutigineqartut 27-t listeriaqartut paasineqarsimasoq. JydskeVestkysten taama allappoq.
SSI-p piffissami 2018-imiit 2024-mut suliffeqarfimmut attuumassuteqartut tunillatsissimasutut tamarmik napparsimmavimmi uninngasimasut paasivai.
Nutaarsiassaqartitsivik naapertorlugu tunillatsissimasuni sisamat ullut 30-t ingerlaneranni toqupput.
/ritzau/
