Immap naqqani aatsitassarsiorneq inuussutissarsiutinut pingaarnernut sunniuteqarsinnaasoq

Immap naqqani aatsitassarsiorneq pillugu Naalakkersuisut siuliisa akuersissummik atorunnaarsitsinerat 2024-p aallartinnerani atuukkunnaarpoq. Taamaammat inatsisit maanna atuuttut naapertorlugit immap naqqani aamma misissuinissamut akuersissutinik pissarsisoqarsinnaavoq, Naalakkersuisut ilisimatitsipput, taakkulu immap naqqani aatsitassarsiornermut tunngatillugu mianersornissaq eqqarsaatigalugu ukiuni marlunni suliniuteqarunnaassasoq 2024-mi marsimi aalajangerput, tamatumalu kingunerisaanik misissuisoqarsinnaavoq, taamaatitsinerulli nalaani piiaanissaq akuerineqarsinnaassanngilaq.

 Aatsitassanut Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) mianersorneq tunngavigalugu qinigaaffimmi matumani immap itissusiatigut aatsitassarsiornerup inerteqqutaalersinniarnera naatsorsuutigalugu qanittukkut Sermitsiamut oqarpoq, tamannali Naalakkersuisunit akuersissutigineqartariaqarlunilu Inatsisartuni akuerineqartariaqarpoq. 

Kinguneri pillugit ilisimasat amigartut 

Naalakkersuisup nalunaarutaa avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmit Oceans North Kalaallit Nunaanniit nuannaarutigineqarpoq, taakkuami immap naqqani aatsitassarsiornerup kinguneri pillugit ilisimasat naammanngitsut aamma isumaqarput.

– Imaani avatangiisinut uumasunullu qanoq sunniuteqartarneranik ilisimasat amigaatigitillugit immap naqqani aatsitassarsiorneq akerleraarput, isumaqarpugullu taamaatitsigallarneq naleqqulluartuusoq, Oceans North Kalaallit Nunaanni immikkut siunnersorti Parnuna Egede Dahl oqarpoq.

– Ukiuni marlunni taamaatitsigallarneq Kunngeqarfiup Danmarkip siunnersuutigisaa tapersersorparput, neriuppugullu tamanna ingerlaannassasoq imaluunniit taamaatitsilluinnarnerussasoq, Savalimmiulli imaani aatsitassarsiorneq aningaasarsiffittut isigineqalersinnaanersoq soqutigigaluttuinnaraat malugigatsigu ernumassuteqarpugut. Tamanna aappaagu Torshavnimi UArctic-Conferencemi sammissavarput, tassani immap naqqani aatsitassarsiorneq immallu naqqani uumassusillit pillugit ataatsimiittoqarnissaa pilersaarutigaarput, Parnuna Egede Dahl oqarpoq nangillunilu:

- Immap naqqani aatsitassarsiornermik aallartitsinissaq ingammik Kinamit USA-millu soqutigineqarmat sunniuteqarfeqartilluta muminganik iliuuseqarsinnaalluta neriuutigaarput. 

Kinguneri pillugit ilisimatusartunit allaaserisat 

Oceans North Kalaallit Nunaata ingammik immap naqqani aatsitassarsiornerup kinguneri pillugit ilisimatuussutsikkut paasisat sammivai.

– Immap naqqaniit pujoralammik imaanut qaffasinnerusumik qalluisoqarpat, tamanna naasunik uumasuaqqanillu pilersuinermut ajorluinnartumik sunniuteqartartoq ilisimatusarnikkut allaaserisami nutaami Naturemi novembarimi saqqummersumi ersersinneqarpoq, tamatumalu kingorna immami nerisaqarnerup sinneranut soorunami sunniuteqartarpoq, Parnuna Egede Dahl oqarpoq nangillunilu "Kalaallit Nunaanni aalisarnermi immami avatangiisit pitsaasut pisariaqartinneqarmata imaani oqimaaqatigiissaarinerup allanngortinnissaa mianersuutigisariaqaripput", oqaatigaa.

Immap naqqa nunarsuarmi politikkikkut pingaarutilik 

Mingutsitsinngitsumik ingerlatsineq silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanut akiuinissamut pingaaruteqartoq Oceans North Kalaallit Nunaat isumaqarpoq. Tamannali aatsitassanik piiaanerit amerlineqarnissaannik isumaqanngilaq.

– Piujuartitsineq aatsitassanik nutaanik piiaasoqassasoq isumaqarluni aallartinneqassanngilaq. Atortussanngortitseqqiineq, atoqqiisarneq aamma atortussiassaniit igitassaannik pitsaanerusumik atuinissamik ilisimatusarneq pingaarnerpaatinneratigut atortussiassanik nutaanik pisariaqartitsineq annikillisinneqarsinnaavoq. Atortussiassanik pisuussutit immap naqqaniittut atorneqartussat annertuallaaratillu imminnut akilersinnaanngimmata immap naqqani aatsitassarsiorneq nunami piiaaffinnik pisariaqartitsinermik atorunnaarsitsinngilaq. Aammattaaq nunat tamalaat imartaata naqqi pillugit nunarsuarmi politikkimut akuliunnissaq ernummatigineqarpoq, tamannalu pisuussutit pillugit unammillernermik nunallu akornanni akerleriinnernik kinguneqarsinnaavoq.

Aalisarneq aningaasarsiornitsinnut tunngaviusoq

 Immap naqqani aatsitassarsiorneq suli isummerfigineqarsimanngitsoq Sulisitsisuni pisortaq Christian Keldsen oqarpoq.

– Sammisaq soqutigineqariartuinnartoq, aamma Kalaallit Nunaanni maanna inerteqqutaanngitsoq maluginiarparput. Suliat amerlanerit ajunngitsumik ajortumillu kinguneqarsinnaapput, tamatumalu politikkikkut nalilersuinermi eqqarsaatigineqarnissaa naatsorsuutigaarput. Tamatumunnga atatillugu malittarisassaliornerup ingammik suliniutinut ingerlasunut (assersuutigalugu sermip aanneraneersunik qajuusaasanngorsimasunut) kiisalu aalisarnermut aningaasaqarnitsinnut tunngaviusumut qanoq sunniuteqarsinnaanera maluginiartariaqarparput, Christian Keldsen Sermitsiamut oqarpoq.

Naaja H. Nathanielsen naapertorlugu immami aatsitassarsiornerup inerteqqutaalernissaa ajornartorsiutaassaaq, tamannami aamma sermip aanneraneersunik qajuusaasanngorsimasunik sioqqanillu tigooqqaanissamut sunniuteqassaaq. „Kisianni immap naqqani aatsitassarsiornerup akuerineqarnissaanut tunngavissaqanngitsoq isumaqarpunga,“ taanna oqarpoq. 

Immap naqqani aatsitassarsiornerup unitsikkallarneqarnissaa imaluunniit pinaveersaartitsinertut unitsinneqarnissaa nunat 40-t maannakkut tapersersorpaat. FN-imi nunani tamalaani immap naqqinut oqartussaasut ISA immap naqqani aatsitassarsiornermut nunani tamalaani najoqqutassanik 2026-imi marsip tungaanut isumaqatiginninniarput. Malittarisassat piiaanerup immamilu pinngortitap ataqatigiinnerata illersorneqarneranik oqimaaqatigiissitsisut pilersinneqarnissaat anguniagaavoq.