Kuannersuarni ingerlatseqatigiiffiup annertuumik qillerinissaq pilersaarutigaa – najugaqartulli akerliussutsimik takutitsipput

Australiamiut ingerlatseqatigiiffiat Energy Transition Minerals (ETM), ingerlatseqatigiiffik pigisani Greenland Minerals aqqutigalugu Kuannersuarni misissuinissamut akuersissutaateqartoq, marsip 18-iani Narsami innuttaasunik ataatsimiititsivoq. Tassani ingerlatseqatigiiffiup ilaatigut Ilimmaasap kujataata kitaatalu tungaani misissuinissamik qillerinissamillu pilersaarutitik oqaluttuaraat, tamannalu Canadamiut suliffeqarfiat qillerinermik ingerlatsisoq Quesnel Bros. Diamond Drilling suleqatigalugu, ukioq manna juunimit septembarimut ingerlanneqassasoq ilimagineqarpoq. 

Nunaqavissut qulinit 15-inut suliffissaqassasut

Qillerinissat saniatigut qulimiguulimmik ujarassiornermi nunap assinganik sananissaq pilersaarutigineqarpoq. 

Ingerlatseqatigiiffik naapertorlugu Narsami nunaqavissunut suliffissat qulinit 15-inut pilersinneqassasut missingiunneqarpoq, sivisussusaali sivitsorneqarsinnaassagunarpoq. 

– ETM-ip misissuinissamut pilersaarut manna pingaarutilik aallartinnerani, Kalaallit Nunaanni piffinni inuiaqatigiinnut nukittuumik akuutinnissaat pingaartippaa. Kalaallit Nunaanni ukiuni qulikkaanit sivisunerusumik ingerlatsereerluta, nunaqavissut isummersuutaat pingaartippagut, suliniutillu siuariartornerani nunaqavissunik siunnerfilimmik ammasumik oqaloqatiginninnissamut tunniusimalluta. Nunaannarmi suliaqarnissarput sioqqullugu najuunnitta annertusiartornerani, attaveqaatitta akuunittalu nukittorsarnissaa Kuannersuarnilu suliatsinnik ilisimatinnissaat qilanaaraarput. Taamattaaq piffimmi aningaasaqarnikkut ineriartornermut ilapittuinissaq soqutigisaraarput, tassani suliniummi ingerlatat annertusiartorneranni Narsami innuttaasunut suliffissaqarnikkut periarfissanik pilersitsinerit ilanngullugit, ingerlatseqatigiiffiup pisortaa Daniel Mamadou qanittumi pappiaqqanik nalilinnik niuerfimmi nalunaarut naapertorlugu oqarpoq. 

Uranimut avatangiisinullu illersuinermut apeqqutit

Misissuinermik ingerlatassanik pilersaarut 45 mio. koruunit missaannik akeqassasoq, tamannali siunissami aatsitassarsiornermik assartuinermik ineriartortitsinissamillu pilersaarusiornissamut periarfissiissasoq ingerlatseqatigiiffik naliliivoq. Taakku saniatigut pilersaarutikkut maanna misissuinissamik pisussaaffiit oqartussanit piumasarineqartut naammassinissaat siunertaavoq.

Pappiaqqanik nalilinnik niuerfimmut nalunaarut malillugu nunaqavissut avatangiisinik aqutsinermut illersuinissamullu tunngasunik apeqquteqarput, tassani uraneqassuseq ilanngullugu, ETM-illu qinngornerit qaffasissusaat piffimmi qinngornertulli annertutigisoq, suliniullu nunat tamat akornanni nalinginnaasumik najoqqutassiat malillugit sunniutaasinnaasunik annikinnerpaamiitsitsiniarluni ilusilersugaasoq akissutigaa. Naggataagullu suliniut teknikikkut aningaasaqarnikkullu ingerlanneqarsinnaasutut nalilerneqartoq, Naalakkersuisullu qalluinissamik akuersissummik tunniussiniariarpata, suliniummi ingerlariaqqinnissamut piareersimanertik oqaatigaat.

Tusarnaariartut ikittuinnaasut

Urani Naamimi siulittaasuusimasoq Mariane Paviasen Jensen, ullumikkut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaasoq, ataatsimiinnermi nalunaaquttap akunnerata affaani siullermi peqataavoq. 

– Ataatsimiititsinissaq sioqqullugu ingerlatseqatigiiffimmut akerliussutsimik takutitsinissaq pilersaarutaavoq. Inuit qulinit 15-it tungaannut akerliussutsimut takutitsinissamut takkuppugut. Innuttaasut ataatsimiitinneqarnerannut iseratta, ETM-imit sulisut arfinillit tusarniaariallu ikittut issiapput.

Mariane Paviasen Jensen malillugu Narsami innuttaasut amerlanerit suli aatsitassarsiornissamut akerliupput.

– Nalunaaquttap akunnerata affaa qaangiunnerani anivunga, ataatsimiititsinerullu sinnera toqqaannartumik aallakaatinneqarnera isiginnaarlugu. Tusaasinnaajunnaavippakka. Illoqarfiup innuttaanut ataqqinninngilluinnartumik pissusilersortut isumaqarpunga. Maannalu nunaannarmi misissuinissamik ingerlatsinissamut qinnuteqaataat ilumut Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaanersoq takussavarput. Itigartinneqassasut neriuppunga, Mariane Paviasen Jensen oqarpoq. 

Paasissutissanik naqqiineq

Ataatsimiinnermi ingerlatseqatigiiffiup Kuannersuarni akuersissummik piaartumik tunineqarnissaq Naalakkersuisunit ilimasaarutigineqarsimanera aatsitassanut naalakkersuisuusimasup Naaja H. Nathanielsenip innuttaasunik ataatsimiititsinerup kingorna ingerlatseqatigiiffimmut naqqiissutigaa.

"Innuttaasunik ataatsimiititsinermi Greenland Minerals A/S-ip aallartitaa, Svend Hardenberg, General Manager, oqaaseqarpoq nammineq ulloq 11. marts Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq, Naaja H. Nathanielsen, ataatsimeeqatigisimallugu, tassanilu Naalakkersuisoq oqarsimanerarpaa. ”Aappi, pissavarsi!” Imatut paasillugu soorluli Naalakkersuisup oqaatigisimagaa, Greenland Minerals A/S-ip Kuannersuarni akuersissutiminnik sivitsuinissamik qinnuteqaataa Naalakkersuisut akueriniaraat. Ataatsimiinnermi qanoq oqartoqarsimaneranik Svend Hardenbergip ingerlatitseqqiinera eqqortuunngilaq."

Aalajangertoqarnissaa ilisimasaarutigineqarsimanngitsoq

Naaja H. Nathanielsen malillugu ataatsimiinnermi pineqartumi ”aalajangiinerit inernissaannut naatsorsuutigineqartut qanoq ittut oqaatigineqanngilaq, aammalu ingerlatseqatigiiffiup qinnuteqaataasa naammassinissaannut piffissatigut naatsorsuutigisanut nalunaaruteqartoqarani. Greenland Minerals A/S-ip sivitsuinissamik qinnuteqaataa Naalakkersuisut suliarisimanngilaat aammalu aalajangersimasumik aalajangiinissamik Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq qanoq ittumik oqaatigisaqanngilaq imaluunniit paasinarsisitsinani.”

Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfiup ingerlatseqatigiiffiup piffissami aggersumi nunaannarmi misissuinissamik qinnuteqaataa tigusimallugu, qinnuteqaallu maanna sapaatip akunnerini pingasuni tusarniaassutaanera, Sermitsiamut uppernarsarpaa.