Nunap Qeqqani uuliamik ujaasilluni qillerinissanut akuersissutit, maannakkut eqqartorneqarluartut, Naalakkersuisut uuliamut aatsitassanullu periusissiaat 2014-imit 2018-imut atuuttussap 2014-imi septembarimi saqqummiunneqarneranut atatillugu neqeroorutigineqarput.
Nunap Qeqqata saniatigut sumiiffiit allat nunap sannaasigut immikkut soqutiginartut akuersissutinik neqeroorutitsinermi aamma peqataatinneqarput.
– Ukiualuit matuma siornagut naalakkersuisuunikuuvunga, taamaattumik akuersissutit ataasiakkaat pillugit allaffissornikkut suliarineqartartut tamaasa eqqaamasinnaanngilakka, 2014-imili aatsitassanut periusissiami politikikkut tunuliaqutaasut eqqarsaatigilluakkallu pingaarnerit oqaluttuarisinnaavakka, Jens-Erik Kirkegaard oqarpoq, taannalu 2013-imit 2014-imut Siumut sinnerlugu inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisuuvoq.
Inuiaqatigiinni oqallinneq pingaarutilik
Jens-Erik Kirkegaard 2018-imi politikimit tunuarpoq, sulili isumaqarluni aatsitassat ineriartortitsinissamut periarfissanillu pilersitsinissamut iluaqutaasinnaasut, ineriartortitsineq pinngortitamillu illersuinissaq oqimaaqatigiissaarsinnaagutsigik.
Jens-Erik Kirkegaard 2013-imi apriilimit 2014-imi septembarimut inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisuuvoq. Tamatuma kingorna 2018-imi politikimit tunuarnissami tungaanut Inatsisartunut ilaasortaavoq.
Assi: Leiff Josefsen
– Ukiut qulit sinnerlugit matuma siornatigut misissuinissamut ammaassinissamik aalajangiinerup ullumikkullu pissutsit assigiinngissutaat paasissallugu isumaqarpunga pingaaruteqartoq. Akuersissutigineqartut malitassat naliliinerillu taamanikkut atuuttut tunngavigalugit tunniunneqarput. Qalluiniartoqalissagaluarpallu aalajangersakkat atuuttut naapertorlugit soorunami suli suliarineqartussaapput.
- Taamali oqariarlunga aamma oqaatigissavara, inuiaqatigiinni oqallinnerummat pingaarutilik. Nunarput aningaasarsiornikkut, inuttut atugassarissaarnikkut isumaginninnikkullu unammilligassarpassuaqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik pinngortitarsuarmi kingornussarsiavut isumagineqartariaqarlutik.
– Ineriartortitsinerup pinngortitamillu illersuinerup qanoq oqimaaqatigiissaarneqarnissaat apeqqutaavoq maanna Naalakkersuisut Inatsisartullu isummerfigisariaqagaat. Aamma eqqaamasariaqarparput tamanut ammasumik oqallinnermi innuttaasut tamarmik isumaat tamatigut ersersinneqarneq ajormata. Inuppassuit ineriartortitsinissamik periarfissanillu amerlanerusunik kissaateqarsinnaapput, kisiannili oqallinnermi taama akuutigineq ajorlutik. Tamanna aamma nunani allani oqallinnerni takuneqarsinnaavoq, tamatumanimi innuttaasut ilarpassui oqallinnernut peqataarusunneq ajormata, ilaatigut inoqatinut attaveqaqatigiittarfinni pissusilersornerit pissutigalugit, Jens-Erik Kirkegaard oqarpoq.
Pineqartumut amerlasuunik aningaasaliinerit
Nunami qillerilluni uuliamik ujaasinissamut akuersissutit 2014-imi septembarimi neqeroorutigineqarmata, imaanngilaq Nunap Qeqqa suli misissuiffigineqarsimanngitsoq.
GEUS 1968-imit 1972-imut tamaani aaqqissuussamik misissuisarsimavoq, aamma Amerikamiut suliffeqarfiutaat Atlantic Richfield Corporation (ARCO) 1970-ikkut qiteqqunneranni tamaaniilerluni. Taakku Alaskami uuliamik nassaartut akornanni siulliit ilagaat, isumaqaramillu Nunap Qeqqa neriunaateqarluartoq, tamaani misissuinissaminnut 750 millionit koruunit missaannik aningaasaliillutik. Taamaalillutik mittarfiliorsimapput, kingorna Nerlerit Inaannut allanngortinneqartumik. Ingerlatseqatigiiffimmi isumalluaraluaqalutik niuernikkut iluanaarutaasinnaasumik naammattumik nassaanngillat, 1987-imilu Nunap Qeqqa qimappaat.
1968-72-mi GEUS-ip immikkoortoq aaqqissuussaasumik misissortissimavaa, 1970-ikkullu qeqqanni amerikamiut Atlantic Richfield Corporation (ARCO) immikkoortumut tikiullutik. Taakku Alaska-mi siulliit ilaattut uuliamik nassaartartuupput, aammalu isumaqarlutik Nunap Qeqqa neriunarpallaartoq, taamaattumik immikkoortup misissorneqarnissaanut 750 mio. koruuningajaat aningaasaliissutigaat. Aqqutaani mittarfiliorsimapput, kingusinnerusukkullu taanna Nerlerit Inaat mittarfiannut tunngaviulluni. Neriulluartoqartillugu suliffeqarfiup nioqqutissiornissamut naammattunik nassaarisinnaanngilaa, 1987-imilu Nunap Qeqqa qimallugu.
– Siullermik erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq, Nunap Qeqqani suliniut 2014-imi tassanngaannaq pilersinneqarsimasutut nutaajunngimmat. Tamaani nunap sannaanik uuliamillu ujaasinermik, ukiuni 30-ni misissuisoqareerpoq. Nunat tamalaat uuliasiortitseqatigiiffii tamaani 1980-ikkunnili peqataasimapput, Nerlerit Inaanilu attaveqaasersuutit ilaatigut siusinnerusukkut ujaasinernut atatillugu pilersinneqarlutik, Jens-Erik Kirkegaard oqarpoq nangillunilu:
– ARCO-p mittarfik pilersippaa. Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiorneq isumagisarilermassuk, aammattaaq ujarassiuutut ilisimasat annertuut ukiuni arlalinni katersorneqarsimasut tiguneqarput. Taamaattumik uuliamut gassimullu periusissiap 2014-2018-imut atuuttussap aalajangiiffigineqarnera taamaallaat piffissamut tassunga atuutinngilaq, Nunatsinnili pinngortitami pisuussutit inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik ineriartortinneqarsinnaanerannik misissuinerup sivisuumik ingerlasimanerata nanginneratut isigineqartariaqarluni.
Jens-Erik Kirkegaardip oqaatigaa, uuliasioqatigiiffinnik Nunatsinnut pilerisaarineq Nunatsinni aningaasaqarnikkut periarfissanik amerlanerusunik pilersitsinissamik kissaateqarnermik tunngaveqartoq.
Asseq nammineq pigisaq
Uuliasioqatitseqatigiiffiit Nunatsinnut ammaanneqarnerat, Nunatsinni aningaasarsiornikkut periarfissanik amerlanerusunik pilersitsinissamik kissaateqarnermik tunngaveqartoq, Jens-Erik Kirkegaardip oqaatigaa.
– Taamanikkut ullumikkutulli inuiaqatigiinni unammilligassaqaqaagut: suliffissat amerlanerusut pisariaqartinneqarput, aningaasaqarneq nukittunerusoq, pisortat aningaasaqarniarnerat tatineqarnerulerpoq, peqqinnissamik isumaginninneq tatineqangaatsiarluni aamma ilaqutariippassuit aningaasarsiornikkut periarfissaat killeqarmata inuttut atugarissaarnikkut unammilligassat annertusiartorput. Taamaattumik oqallinnermi pingaarnertut sammineqarpoq Nunatta qanoq ililluni isertitaqarnerulersinnaanera aningaasarsiornikkullu sanngiilliorsinnaanera annikillisinneqarsinnaanersoq. Aatsitassarsiorneq inuussutissarsiutit arlallit akornanni ineriartornermut tapersiisinnaasutut isigineqarpoq, pisuussutit akisussaassuseqarluni atorluarneqarsinnaappata.
Australiamiup ujarassiuup nunap tamatuma periarfissaqarluarnera takusimagaa
Uuliasioqatigiiffik aallarteqqammersoq Greenland Gas and Oil Australiamiunit Greenland Minerals and Energymit pigineqartoq Nunap Qeqqani akuersissutinik marlunnik siullernik 2015-imi tunineqarpoq. Aamma pingajuannik 2018-imi tunineqarput. Ingerlatseqatigiiffik 2028-p tungaanut uuliasiorsinnaanermik, sivitsorneqarsinnaasumik, piginnaatinneqarpoq.
Greenland Gas and Oilimi pisortaq Roderick McIllree Australiamiu Sermitsiamut taamanikkut ima oqarpoq: „Paasissutissat oqaluttuarisaanermut tunngasut nassuiarsinnaanissaat qularutiginngilluinnarparput; Nunap Qeqqa Norgep avataani Nordsømi uuliasiorfiit pissarsiffiulluarnersaasa ilaannut ingerlaqqittutut inissisimavoq, qeqertaasarsuullu ataani tamaani uuliamik gassimillu annertuumik - immaqa uuliamik nappartanik 20 milliardit sinnerlugit annertutigisunik – nassaartoqarsinnaassaaq.”
Jens-Erik Kirkegaardip oqaatigaa, uuliamut aatsitassanullu periusissiaq pillugu Naalakkersuisunit, akisussaaaffiit allat peqatigalugit, ilaatigut Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfik, taamani qanimut oqaloqatigineqartarlunilu suleqatigineqarput.
Roderick McIllree ukiuni 20-nit amerlanerusuni Kalaallit Nunaanni sulisimavoq, ullumikkullu 80 Mile-mi pisortaalluni Nunap Qeqqanullu akuersissummik piginnittuulluni.
Asseq nammineq pigisaq
– Avatangiisit, Ramsar-imut tunngasut uumasullu pillugit avatangiisinut piumasaqaatit aalajangiiffiginissaat uanga akisussaaffiginngilara. Tamanna pineqartumut naalakkersuisup avatangiisinullu oqartussat akisussaaffigaat. Taamaattorli soorunami periusissiaq pillugu suliassaqarfiit assigiinngitsut oqaloqatigiittarput suleqatigiillutillu. Aatsitassarsiornermi suliat inatsisit atuuttut iluanni ingerlanneqartassasut, politikikkut tunngaviusumik piumasarineqarpoq, tassa nunani tamalaani pisussaaffigineqartut aamma avatangiisinut sinaakkutissat oqartussanit aalajangersarneqarsimasut iluanni.
„Ujaasinissamut akuersissut uuliamik qillerilluni ujaasinissap assiginngikkaa”, Jens-Erik Kirkegaardip aamma erseqqissarpaa.
- Tamanna uuliaqarsinnaaneranik misissuinissamut periarfissiivoq.
Kingornatigut suliniutigineqarsinnaasut aalajangersimasut misissorneqaqqittariaqarlutillu akuerineqaqqaartariaqarput, oqarpoq.
Pinngortitap ineriartortitsinerulluunniit toqqarneqarnissaat pineqanngilaq
Jens-Erik Kirkegaardip oqaatigaa, taamanikkut nunani tamalaani assersuutissaqartoq, pinngortitap pisuussutaannik atuineq pinngortitamillu mianerinninneq imminnut akerleriittariaqanngitsut.
– Alaskami Issittumi pinngortitami pisuussutit annertuut eqqaanni ukiorpassuarni uuliamik qalluisoqarsimavoq, tamatumanilu malittassat nakkutilliinerillu sukannersut aalajangiisuusimapput. Norgep Avannaani aamma pinngortitami pisuussutinik atuineq aalisarnermut, inuiaqatigiinnut pinngortitamillu atuinermut isiginninniarluni sulissuteqartoqarsimavoq. Soorunami imaanngilaq Nunarput isornartoqanngitsumik nunanik allanik ilaarsiinnassasoq. Misilittakkalli takutippaat pinngortitap imaluunniit ineriartornerup toqqarsinnaanissaat apeqqutaasariaqanngitsoq. Suliassat akisussaassuseqarluni suliarineqarsinnaanersut aalajangigassaavoq, innuttaasunullu naleqarluartumik pilersitsinersut. Politikikkut iliuuserineqartut tamakku eqqaamavakka. Kingumut qiviaraangama periarfissat misissornissaat 2014-imi anguniagaasimavoq. Nunarput pinngortitami pisuussuterpassuaqarpoq, taamaattorli inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkullu aamma unammilligassarpassuaqarluni. Taamaattumik kinguaariit tulliuttut periarfissaqarnerulernissaat kissaatigineqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik Issittumi pinngortitami suliassanut piumasaqaatit isumalluutit ataqqineqartassasut.
Naalakkersuisoqarfik suliniut pillugu paasissutissiisoq
Greenland Gas and Oil suliffeqarfimmiiginnarlunilu Nunap Qeqqani akuersissutinik suli piginnittuuvoq. Atiaq 2019-imi allanngortinneqarluni White Flame Energynngorpoq. Roderick McIllree suli akuersissutinik piginnittoq 80 Mile-mi pisortaavoq. 80 Mile Amerikarmiut suliffeqarfiutaannik March GL-imik aningaasaqarnikkut marsimi 2025-mi isumaqatigiissuteqarpoq, tamatumalu kingorna Amerikamiut suliffeqarfiutaat alla Pelican, USA-mi Nasdaq-imi børsimi nalunaarsorneqarsimasoq, isumaqatigiissuteqarfigaa. Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffik Greenland Energy Companymik taaguuteqalerpoq, tassanilu juulimiit 2026-mit aamma Roderick McIllree pisortanngussalluni.
Aatsitassanut Naalakkersuisoqarfik Nunap Qeqqani suliniut pillugu paasissutissanik quppernermik saqqummersitseqqammerpoq. Tassani erseqqissarneqarluni akuersissummik tunniussineq misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutaasut ataasiusut nalunaarutigineqarluni, akuersissutillu immikkoortunut pingasunut agguataarneqarput: misissuinermut, qalluinissamut ikaarsaarneq aamma qalluineq. Ingerlatseqatigiiffik immikkoortumi suli 1-imiippoq; misissuinermiilluni.
Akuersissutit pingasut taakku, 2015/13-imik, 2015/14-imik aamma 2018/40-mik taaguuteqartut, tamarmik Greenland Gas and Oilimit pigineqarput, taanna Tuluit suliffeqarfiutaannut White Flame Energymut, 80 Mile-mit Roderick McIllreemillu pisortaaffigineqartumut, immikkoortortaqarfiuvoq. Ingerlatseqatigiiffiup Amerikamiut ingerlatseqatigiiffiat Greenland Energy Company suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigaa, tassani juulimit 2026-mit Roderick McIllree aamma pisortanngorpoq.
Takussutissaq: Greenland Gas and Oil
