Tunumi Kitaanilu avataani saarullittassiissutit pitsaalluinnarput.
Ukiulli naanissaanut qaammataajunnaartoq aalisagartassiissutit suli tamakkerneqaqqajanngillat. Naalakkersuisut ukiumut pisassiissutaat taamaalinerani nungunneqangajalertaraluarput.
Tunumi Kitaanilu avataani saarullittassiissutit pitsaalluinnarput.
Ukiulli naanissaanut qaammataajunnaartoq aalisagartassiissutit suli tamakkerneqaqqajanngillat. Naalakkersuisut ukiumut pisassiissutaat taamaalinerani nungunneqangajalertaraluarput.
Eqqaaneqareersutulli ukioq manna avataani saarullinniarneq taamaanngilaq. 2025-mi aalisarneq naatsorsorneqarpat pisassiissutit amerlasuut sinnerutissasut ilimagineqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat karsiata, Nunatta Karsiata, aningaasarlioreeqisup saarullinnut akitsuutinit isertitassarpassui annaaneqarnissaanik tamanna isumaqarpoq.
Qaammat kingulleq allaaserisatsitut Nunatta Karsia unammilligassaqarpoq. Isertitat ikiliartorput, aningaasartuutit amerliartorput, aningaasallu atorneqarsinnaasut naammanngillat, Naalakkersuisut 2026-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisup Múte Bourup Egedep (IA) Inatsisartunut saqqummiunnerani oqarpoq.
Pisassiissutit sinneruttut
Tunumi Danmarkstrædemi Dohrn Bankemi saarullittassiissutit sinneri ukioq manna aalisarneqanngillat, taakku 5.600 tonsit missaanniipput.
Tamanna Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfiup, KANUAPNA-mit, sapaatip akunnerani 49-mi, decembarip aallaqqaataani, kisitsisit saqqummersitaani takuneqarsinnaavoq.
Tunumi pisassiissutit 2024-mi sinneruttut 500 tonsit missaanniipput. Piffissap imaasinerani aalisagartassiissutit pisarineqanngitsut nalinginnaanngitsumik amerlasoorujussuupput.
Kitaani avataani saarullittassiissutit sinneri sapaatip-akunnerani 49-mi 8.800 tonsiupput.
Avataasiorlutik saarullinniat Kalaallit Nunaata imartaani pisassiissutit ukioq naatinnagu tamakkersinnaagaat aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut piviusorsiunngitsutut nalilissavaat,
Saarullinnut akigititaq qaffasissoq
Naalakkersuisut ukiumut pisassiissutitut taaneqartartut umiarsuaateqarfinnut saarullittassanik agguaasarput. Pisassat nuunneqarsinnaanngillat, aalisarneqanngitsullu annaaneqartarlutik.
Saarulliit akii piffissami sivisuumi qaffakkiartupiloorsimapput. 2025-mi qaammatini kingullerni pingasuni, tassa piffissami matumani, Namminersorlutik Oqartussat avataasiorluni saarullittassiissutinut akitsuutaat 17,9 procentiuvoq, tamannalu akitsuutit qaffasinnerpaartaraat. Tassa imaappoq umiarsuaatileqatigiiffiit qaammatini kingullerni pingasuni akigititaat kiilumut 29 koruunit missiliorsimassavaat.
Pisassiissutit aalisarneqannginnerisa kingunerisaannik nunatta karsia saarullinnut akitsuutinit ukioq manna qanoq amerlatigisunik annaasaqarumaarnersoq oqaatigiuminaappoq.
Oqaruttali saarulliit avammut tunisat kilomut 30 koruuninik akeqarpata, Tunumilu pisassiissutit sinneruttut ukiortaami 5.000 tonsiuppata, nunatta karsiata saarullinnut akitsuutinit 27 millionit koruunit missaanniittut annaassavai.
Kitaani saarullittassat 8.000 tonsit ukiup naanerani aalisarneqarsimanngippata, saarullinnut akitsuutinit 43 millionit koruunit missaanniittut annaasaqaataassapput.
Taamaattumik 2025-mi nunatta karsiata saarullinnut akitsuutinit 70 millionit koruunit missaanniittut immaqalu amerlanerusut annaajusinnaagai mianersortunnguamik missingerneqarsinnaavoq.
2026-mi pisassiissutit amerlaneroqisut
Naalakkersuisut Kitaani avataasiortunut saarullittassiissutit tamarmiusut 6.500 tonsinit 16.500 tonsinut qaffanneqassasut ukioq manna oktobarip 17-ianni aalajangerpaat.
Aalisariutit aalisakkanik allanik pisassaqarluarnertik pissutigalugu saarulliniarnertik killeqarsimasoq Sermitsiamut paasissutissiissutigineqarpoq. Angallatit aalisartut pisaqarluarsimapput.
Suliffeqarfiit ukioq manna saarullinniarnissamik akuersissuteqartut ukuupput: Royal Greenland, Qaleralik, Polar Seafood, Sigguk, Arctic Prime Fisheries aamma Arsuk Fisk.
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup oktobarip 30-ani 2026-mi saarullinniarnermi pisassiissutit tamarmiusut tusarniaassutigaa.
Kitaani Tunumilu avataasiorluni saarullittassiissutit amerlineqarnissaat tusarniaassutigineqarpoq. Kitaani 2026-mi saarullittassat aallaqqaammut 16.000 tonsiupput, Tunumilu TAC 35.000 tonsinit 40.000 tonsinut qaffanneqarluni.
Tusarniaanermut akissutit Naalakkersuisut nittartagaanni takuneqarsinnaapput. Tassani ilaatigut Sulisitsisut pisassiissutinik qaffaanissamut isumalluartoq atuarneqarsinnaavoq.
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup innersuussinera naapertorlugu avataani aalisartunut ukiumoortumik pisassiissutit, saarullinnut pisassiissutit ilanngullugit, Naalakkersuisut qaammammi matumani agguaatissavaat.
Pisassiissutit agguaanneqarnerat Aalisarsinnaanermut akuersissutit pisassiissutillu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 10, 4. februar 2025-meersumi paragraf 24 tunngavigineqassaaq. Tassani 2025-mi pisassiissutigineqartut sinneqarpata Naalakkersuisut avataasiorluni saarullinniarneq naammattumik aalisarsinnaanermik periarfissaqarnersoq eqqarsaatigissagaat erseqqissarneqarpoq. Ukioq manna pisassiissutit nungunneqannginnerat pissutigalugu taamaattoqassagunanngilaq.
