Erinarsortartoq misikkarissoq

- Erinarsorsinnaatitaanngikkumi anersaartorsinnaanavianngilanga. 

Kalaallit Nunaanni amerlanerpaat aqqa ilisimavaat, qanigisaasali kinaassusivia kisimik nalunagu.

Nina Kreutzmann Jørgensen angajulliliatut nalinginnaasutut naalattutut imminut ilisaritippoq – angajulliliaanerup aqqani aqutserusussinnaasutut allallu sinnerlugit aaqqiagiinngissuseqarusunngitsutut illuni.

1977-imi inunngorpoq Nuummilu peroriartorluni. Meeraanini nipaassuarmi ittutut oqaluttuaraa, maanna pissutsiniit killormorluinnaq ittutut.

– Meeraanera nipaassusermik ataatamalu pattarusaarpalunneranik eqqaamasaqarfigaara. Aneertorujussuusaratta nipiliortoqarujussuarneq ajorpoq. Umeruarsorneq (skærm, aaqq.) maannamut sanilliullugu atugaasorujussuunera eqqaassagaanni taamani immikkuullarippallaanngilaq.

Nipilersornerup silarsuaaniit eqqaamasat siulliit

Nipilersorneq inuunerani initujuaannarnikuuvoq, nipilersornerulli silarsuaaniit eqqaamasaa siulleq ilimaginngisameersuuvoq.

– Misikkartuujugama sinnattupiluttarnikooqaanga. Sinnattupiloqqaarnera The Muppet Showimut tunngavoq. Sinnattulerpunga majuartarferujussuit takisuut Muppet Showip allakaatitsisarfianukartut erinarsuutiminnik atuerpalunnerat tusaallugu. Ersinaqalutik. Taamaammat nipilersuutit pillugit misigisara siulleq sinnattupilummeersuuvoq.

Ninap atuarfimmi eqqissisimaniarnini ajornakusoortippaa, erinarsorusussuseqarnera unammillernarpoq aammali malugineqarnissaanut qaninnerulersitsilluni. ASK-imi (Atuarfik Samuel Kleinschmindt) nipilersornermik ilinniartitsisuata ikinngutiginerpaasaalu angajoqqaat ataatsimiitinneqarneranni tusarnaartitsisussanngortippai, Ninallu kiffaanngissuseq tassani misigaa. Niviarsiaqqamut aqutserusussusilimmut tusarnaartitsivimmiinnermi uninngaannarnissaq pisariaqanngilaq; tassani namminiusinnaavoq.

Björki peqatigalugu nunarsuarmi tusarnaartitsineq

Islandimiu nunarsuarmi tusaamasaq Björk Kalaallit Nunaannut 2001-imi feeriartilluni isumassarsivoq: ”Kalaallit Nunaanneersunik erinarsoqatigiinnik angalaqateqallassuunga.” Nuuteeraliaa Vespertine tusarnaartitsivinni ilisimaneqarluartuni pisussaavoq, Nuummilu kulturikkut illorsuarmi Katuami tuaviuussamik misilitsinnissamik periarfissiisoqarpoq.

Ninap appittussanngormat Björk natermi nissuni paarlallugit issiavoq. Ninap kalaallit erinarsuusiaat nuannarineqarluartoq ”Qulleq” atorpaa, ilaanissanilu qulakkeerlugu. Björkilli erinarsorluarsinnaaneq kisiat isiginianngilaa; erinarsoqatigiit isikkumikkut nittarsaanneqassammata niviarsiaqqat nammineq isummaminik ”kalaaliorpasinngitsut” piiarpai.

Ilulissani erinarsoqatigiittut sakkortuumik sungiusarneqareerlutik tusarnaartitsiartoqattaarluni angalaneq pisoqarfioqisoq aallartippoq. Ninap ilinniarnertuunngorniarnermini Björk tusarnaartarnikooqalugu naapinnera nuannareqaa, ilimaginngisaminillu eqqissisimanaarlugu.

– Inuttut pissusaa kalaallinut eqqaanartorujussuuvoq - nipaatsuuvoq 'kalangalaarluni'. Nipilersornerli inuunerigaa ingerlaannaq maluginiarpara. Erinarsuusiorusaaginnavittuuvoq immiussissuteeqqamillu nassataqartuaannarluni.

Qaammammut aningaasarsiagissaarluni nerisarissaarlunilu angalanera iluataffioqaaq. Parisimi immikkut qaaqqusat unnussioqatigalugit, Londonimi nipilersoqatigiit Blur nangikkiaqatigalugit kingornalu New Yorkimi tikikkamik erinarsoqatigiit akunnittarfimmut akimasuumut Hotel Hudsonimut inissinneqarlutik.

David Letterman David Schwimmerilu

Angalanerani misigisaasa annerpaat ilagaat The David Letterman Showimi tusarnaartitsinerat. Saqqummiisup qiianartumiinnissani iluarisuummagu appisimaarfissaat qiianartorujussuuvoq.

Erinarsoqatigiit "Pagan Poetry" atornerani Nina imminut aqussinnaajunnaarpoq. Aallakaatitaq angerlarsimaffimmini Nuuk TV-kkut takutinneqartussaasoq nalunngilaa, immiussissummullu toqqarluni qiviariarluni Kalaallit Nunaannut aalaterivoq. Pimoorussinerunngilaq, inuppalaarlunilu aalaterinera amerikami tusarnaartitsiartoqattaarneranni aqutsisuaniit naveerneqarnermik kinguneqarpoq. ”Nina taamaalioqqinngisaannassaatit” – nipilersortartutut saqqummeriaatsimut akornutaavoq.

Aallakaatitap tunuani quianakujuttumik aamma pisoqarpoq. Isiginnaartitsisartoq David Schwimmer (Friendsikkunni Ross, aaqq.) pulaartuuvoq, Ninallu taanna nuannaartorisorujussuullugu. Niviarsiaqqat David orniguteqqullugu sulisut piumaffigaat. Kinguninngua David piumaqisoq matukkut appakaappoq – aallakaatitassiamiliuna saqqummiisoq David Letterman. Niviarsiaqqat assileqatigaat, naak Davidip allap assileqatiginissaa neriuutigigaluarlugu.

2001-imi septembarip aqqarngat

Tusarnaartitsiartoqattaarlutik angalanerat nuannerluinnartoq 2001-imi septembarip aqqarngani unipiloorpoq. Nina Stuttgartimut meqqammersoq New Yorkimi peqqarniisaarnianit saassussisoqarnera nutaarsiassatigut nalunaarutigineqarpoq. Tusarnaartitsinerat aalassaqqanermik misigissutsinillu ulikkaarpoq; Björkip tusarnaartitsiartoqattaarlutik angalaneranni sulisumi ilaquttamik pissarsiarineq ajulernerisa nalaanni, saassussinermi toqutaasunut tusarsaartitsineq tunngatippaa.

Peqqarniisaarniat saassussinerat erinarsoqatigiit avissaarnerannik kinguneqarpoq, tusarnaartitsiartoqattaarnerammi qaammat ataaseq qaangiuppat USA-mi nangittussaavoq. Ernumanerat niviarsiaqqat tallimat tusarnaartitsiartoqataarusukkunnaarnerannik kinguneqarpoq. Niviarsiaqqat quliinnaat, Nina ilanngullugu, mittarfeqarfinni sakkortuumik isumannaallisaasoqaleraluartoq, New Yorkimilu illorsuit portusuut qulaallugit timmisartumik angalasoqartussaagaluartoq ilaaginnarnissartik aalajangerpaat.

Nunap iluani timmisartumik angalasarnissaraluaq bussinik akimasuunik angalaarnissamik taarserneqarpoq. Amerikami aqquserngit naaffeqanngitsut kalaaliaqqat erinarsortartut qulit nallukattanik ”fir-mands” -imik unammerusaarfigalugit ingerlaarfigaat.

Qamanerpiaq

Tusarnaartitsivinni angisuuni appisimaartarnerat tusagassiuutitigut sammineqarluaraluartoq Ninap kinaassusaa poortorneqanngitsoq avatangiisiminik eqqumaffiginnittorujussuuvoq.

– Akisussaassuseqartorujussuartut misigiuaannarnikuuvunga, aqutserusuttorujussuusarlungalu. Aaqqiagiinngitsoqaqqajaalersoq ingerlaannaq malugigaangakku, allamut saasaaripallallunga kikkut tamarmik ajunnginnissaat anguniartarpara.

Meeraaneraniit inersimasuunermut ikaarsaarnerani suna pisimanersoq apeqqummut qungujulluni akivoq:

 – Inuuninni kingusissorujussuakkut pivoq. Meerartaarama, avikkattalu. Tassani inuusuttuaranngortutut aatsaat misigaanga.

Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen maanna aapparaa – inersimasutut inuunerat apeqquterujussuarnut piunermut tunngapput. Nina aappakunilu marlunnik qitornaqarput, maannalu aapparisanilu Niviarlu ataatsimik qitornaqarlutik. Nipilersornerup silarsuaani allanngorartoqartuartaraluartoq Nina ukiuni qulikkaani pingasuni tulleriinni nunamut tunngalluartuuvoq:

– Namminiunera tulluusimaarutigisuuara. Erinarsuut, nipera sakkortuumillu isummersinnaanera. Qaffassimaartuunngilluaasarpunga.

Oqaatsit akimmiffittut

Ninap 2000-ikkut aallartinneranni ullorsiutini atuaqqikkaangamigit oqaatsit atorneqartut qanoq sukkatigisumik allanngulertarnerat eqqaasarpaa. Allataani ataaseq assersuutigissagaanni angut "negererujussuartut" taavaa.

– Taamani taamatut eqqarsartarnikuuvugut? Maanna oqaatsit allatut atorneqartarnerat eqqarsaatigissagaanni atuarlugu eqqumiippoq, Nina illarluni oqarpoq.

Kalaallit oqaasii aamma naqqissorneqartaqaat. Ninap Melodi Grand Priximi apersorneqarneraniit kalaallisut oqarnera, nittartakkatigut assinngorlugu (meme, aaqq.) quiassuaatigineqartoq nammineerluni annerigaluarlugu isigiinnartariaqarsimavaa.

– Inuit kalaallisut paasisinnaanngissorigaangannga uumigisarpara. Piviusormi tassaavoq kalaallisut tamakkiisumik paasisinnaavunga, kalaallisullu oqaluunneqaannarsinnaallunga. Qujanartumik nuannersumik kiinnerfigineqartarnikku amerlanerupput, Melodi Grand Prixillu nalaani kalaallisut oqalunnerma meme-nngortinneqarnerma eqqorpaanga, taannalu aliasuutigilaarnikuuara.

Ilumoortuunini eqqaamaneqaatigerusukkaa

Naak tusaamasaagaluarluni qaffassimaartuunngilaq. Ukioq manna Akisuanerit Festivalertoqarnissaanut atini saqqummiunneqarmat ima eqqarsarpoq: ’Suli nalunnginneqarnerlunga?’

Ninammi appisimaarfimmi qaqeqqatilluni tusarnaartitsineq isumaqartittorujussuuaa, tusarnaariallu tusarnaaratik najuuttut nuannarivallaarneq ajorpai.

– Imminut tunniuterujussuartutut pisoqartarpoq; tusarnaariat tusarnaartitsisullu akornanni atassuteqarneq. Kiinappalersortutut eqqaamaneqarusunngilanga. Asuleernanga erinarsortarnera aqqutigalugu qanilaarnermik tunisisuusoq toqqissisimatitsisorlu.

Nunarsuaq ingasappallaartutut misinnarsigaangat tulaavissaqarpoq.

– Ilaquttakka ikinngutikkalu qaniginerpaasakka toqqissisimaffigaakka. Taakku uterfigiuaannarpakka. Taakku ajunngippata toqqissisimasorujussuanngortarpunga.

Apersuineq naammassivoq, qimmia aneeruttussanngorpoq Nuummilu ulluinnaat uterfigineqaqqittussanngorlutik. Niviarsiaqqamut atuarfimmi tusaaneqarumalluni erinarsortartumut kingornalu Björk peqatigalugu New Yorkimut tusarnaartitsiartornikumut oqaluttuaq naavoq. Akisuanerit Festivalimi qulliit ikippata Nina kiinappaqarani tusarnaartitsivimmut qaqissaaq. Ilumuussuseqarluni, imminut ilumoorfigaluni Kalaallillu Nunaata erinaq puigunngisaa aqqutigalugu anersaartorluni.