Erinarsuut suna inuiattut erinarsuutigissavarput?

Inuiattut erinarsuut erinarsorneqaraangat ilaannikkut Henrik Lundip taalliaa “Nunarput utoqqarsuanoravit” erinarsorneqartarpoq.

Ilaannikkut Jonathan Petersenip taalliaa “Nuna asiilasooq” atorneqartarluni.

Tamannalu paatsiveerusimaarnartuusoq, Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen isumaqarpoq. Ilaatigut assammik arsarluni unamminermi “Nuna asiilasooq” atorneqarmat, naak Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata “Nunarput utoqqarsuangoravit” atortaraa maluginiarpaa.

Taamaattumik inuiattut erinarsuut pillugu apeqqut Inatsisartuni oqaluuserineqassasoq siunnersuutigaa.

- Maanna USA-p nunatsinnik tiguaaniarsarinerani inuiaqatigiinnut ilisarnaativut ataatsimut katersuuffiginissaat pingaaruteqarpoq – aamma ataatsimut erinarsuuteqarnissaq, oqarpoq.

Erinarsuutit taakku 1970-ikkunniilli – Namminersornerullutik Oqartussat 1979-imi atuutilernissaat sioqqullugu – inuiattut erinarsuutitut unammissutigineqartarsimapput. "Inuiattut erinarsuut“ pillugu oqallinneq suli siusinnerusukkut aallartippoq, oqaatsinik ilisimatusartup soqutigisaqarluartup, erinarsuullu puigugaasup nunallu avannarliit inuiattut erinarsuutaasa marluk akornanni.

Utoqqaq, inooqatigiigitsi nunalu nuannersoq

Taalliortut Danmarkimiinnerminni Inuiattut erinarsuutit taakku marluk 1910-mi taalliaraat. Henrik Lund Tunumi palasinngorniatut ilinniartitsisutullu aallartitaanermi kingorna tassani ukiivoq. Jonathan Petersen Københavnimi Det Kongelige Danske Musikkonservatoriumimi organistitut ilinniartuuvoq. Lundilli taalliani aatsaat 1912-imi naammassivaa, kulturimilli ilisimatusartoq Karen Langgård naapertorlugu versi siulleq allattaaveeqqami 1910-meersumi nassaarineqarpoq.

Ukiup sorlermi allanneqarnerata saniatigut erinarsuutit taakku marluk inuiattut erinarsuutit allat tunngavigalugit allanneqarsimanerat aamma assigiissutigaat. Lundip “Nunarput utoqqarsuanngoravit” Sverigemiut inuiattut erinarsuutaannut “Du gamla, du fria, du fjällhöga nord”-ip erinaanut taalliaraa, Petersenillu “Nuna asiilasooq” “Der er et yndigt land”-ip erinaanut taalliaraa, tamannalu ilaatigut versip pingajuata uteqattaarneqarnerani takuneqarsinnaavoq.

Jonathan Petersenip erinarsuutit marluk erinniarai: “Nuna asiilasooq” 1920-mi aamma “Nunarput utoqqarsuanngoravit” 1933-mi.

Taalliortoq erinniortorlu

Henrik Lund aamma Jonathan Petersen kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarput. Marluullutik Nuummi ilinniarfissuarmi ilinniarsimapput. Lund kingusinnerusukkut palasinngortinneqarpoq Kujataanilu 1923-miit 1932-mut landsrådimi ilaasortaalluni. Petersen organistitut ilinniarsimavoq Nuummilu ilinniarfissuarmi ilinniartitsisutut atorfeqaatigaluni organistitut sulisimalluni.

Ataatsimoorlutik nunagisamik erinarsuutaat suliaraat. Jonathan Petersenip aviisimi Avangnâmioĸ-mi ilinniarfissuup pisortaata kalaallit inuiattut erinarsuuteqanngimmata nunaminnut asanninnginnerarlugit oqarnikuunera oqaluttuaraa. Lund peqatigalugu akissutitut nunagisamik erinarsuutinik amerlasuunik saqqummersitsivoq. Ullumikkut Henrik Lund Kalaallit Nunaata inuiattut taalliortuatut taassallugu aamma Jonathan Petersen inuiattut erinniortutut taassallugu tulluarpoq, naak tamanna pisortatigoortumik pisimanngisaannaraluartoq.

Siunissaq pillugu oqallinneq

Henrik Lundip “Nunarput utoqqarsuanngoravit” allakkamiuk inuiattut erinarsuutinngornissaa siunertarinngilaa. Atuagagdliutini 1949-mi atuartartut allagaanni landsrådimut ilaasortamit Frederik Lyngimit Henrik Lundip nammineq siunertarinngilluinnarlugu taalliami inuiattut erinarsuutinngornissaa, allanilli taama atorneqarsimasoq allaaserineqarpoq. Akerlianik inuiaqatigiinni oqallinnermut ilanngussassatut allassimavoq, aviisini quppernerni Kalaallit Nunaata siunissaa 1919-imiit 1920-mut eqqartorneqarmat.

Henrik Lundip taalliamini kalaallit nunap qitornaatut taavai, taamanikkut Danmarkip qitornaatut taaneqartarnerannut akerliusumik. Nunaqqatini Kalaallit Nunaata avataani pisut malinnaaffigeqqullugit kajumissaarpai, tunuarsimaarunnaaqqullugit imminullu upperileqqullugit.

“Kalaallit, siumut makigitsi!” allappoq.

Jonathan Petersenip “Nuna asiilasooq” inuiattut erinarsuutinngortinneqarnissaa takorloorsimaneraa nalileruminaappoq. Erinnap toqqarneqarnera tamatumunnga tikkuussivoq. Aamma qulequtaa, “Der er et yndigt land”-imik “(Der er) et vældigt land”-imut nutserneqarsinnaasoq, aamma taallani qallunaat inuiattut erinarsuutaat isumassarsiorfigineqarsimasoq takuneqarsinnaavoq, soorlu versimi “Kalaallimmi pigaat soraajuillutik”, “Og gamle Danmark skal bestå”-mut eqqaanartoq.

Haagimi suliaq

Inuiattut erinarsuutit pisortatigoortumik toqqarneqarnikuunngillat. "Nunarput utoqqarsuanngoravit“ oqaatsinik kulturimillu ilisimatusartup William Thalbitzerip Københavnip Universitetiani (ullumikkut Grønlandske og Arktiske Studierimi) eskimologimi professoriusup suliniuteqarneratigut inuiattut erinartuutitut siullermik taaneqarpoq.

Henrik Lundip erniarsuusiaa Thalbitzerip sammisorujussuuaa, arlaleriarluni qallunaatuunngortinnikuullugu, 1917-imilu atuagassiami Ymer-imi allaaserisami "kalaallit inuiattut erinarsugaat svenskit inuiattut erinarsuutaannit erinnikkatut“ taavaa. Isumali aatsaat piviusunngulerpoq Politiken 1933-mi inuiattut erinarsuut Thalbitzerimit allanneqarsimasoq Lundillu taalliai nutsernerisigut allaaserineqarmat. Tamatumunnga pissutaavoq ullut marluk tamatuma siornatigut Haagimi eqqartuussivimmi eqqartuussut saqqummiunneqarmat.

Norge Danmarkilu Tunup ilaa norskinit tiguarneqarsimasoq Eirik Raudellu Nunaanik taaneqartartoq kiap pigineraa pillugu ukiuni marlunni eqqartuussivimmi kipiluttunartumik assortuussutigaat. Apriilip tallimaani eqqartuussineq naammassimmat, Danmarkillu Kalaallit Nunaanni kisimi oqartussaassuseqarnera akuerineqarmat, tamanna aviisini tamapajaani allaaserineqarpoq.

Allaaserisami tassani Thalbitzerip eqqartuussinerup inernera nuannaarutiginiarlugu Tunumi Kitaanilu qanoq inuiattut erinarsuut atorneqarsimasoq oqaluttuaraa. 1933-mi Kalaallit Nunaanniinnginnami tamanna najuuffigisimanngisaannarpaa. Taamaakkaluartoq qallunaat aviisiini taaguutigineqartoq atorneqarpoq, ukiullu ingerlaneranni arlaleriarluni allaaserineqartarsimavoq “Nunarput utoqqarsuanngoravit” Danmarkimi kalaallit inuiattut erinarsuutaattut taaneqarsimasoq.

Aamma arlaleriarluni erinarsorneqartarpoq, ilaatigut 1937-mi kunngip Christian X-ip ukiunik 25-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerani, tassanilu aamma Savalimmiut Islandillu inuiattut erinarsuutaat peqatigalugit erinarsuutinik atuakkatut naqiterneqarsimavoq.

Nikanartut naakkinartullu

Atuagagdliutini aaqqissuisoq Kristoffer Lynge 1933-mi ima allappoq: “Nunarput utoqqarsuanngoravit kalaallisut inuiattut erinarsuutitut isigineqarpoq, pingaartumik Danmarkimi nutsigaq saqqummersinneqarmat taama isumaqarfigineqarpoq.”

Erinarsuut taanna Kalaallit Nunaata inuiattut erinarsuutaanik taaneqarmat tamanit nuannarineqarpallaanngilaq. 1936-mi Avannaani landsfogedimi sulisut marluk, Peter Dalager aamma Peter Nielsen – kingusinnerusukkut Landsrådimut qinigaasussat – Avangnâmioĸ-imi erinarsuut inuiattut erinarsuutitut atorneqarnissamut imaqannginnerusoq, aamma "naakkittaatsuuvoq“ Sverigemiut inuiattut erinarsugaat tunngavigalugu allanneqarnikuummat allapput.

Erinarsuut puigorneqartoq

Danmarkimi erinniortoq Kristen Steensen, Jonstrup Statsseminariumimi nipilersornermik ilinniartitsisuusoq, inuiattut erinarsuut pillugu aviisimi allaaserisaq atuaramiuk namminerisamik erinaqanngitsoq ajuusaarnartoq isumaqarpoq. Taamaattumik erinarsuummut nutaamik erninniorpoq, taannalu Atuagagdliutini 1933-mi saqqummersinneqarpoq. Erinniaa Lundip qujassutigivaa innersuussillunilu siunissami atorneqartassasoq innersuussutigalugu, kisiannili iluatsippallaarani. Jonathan Petersenilli aamma 1933-mi erinniaa allaaserineqarpoq. Ukiualuit tamatuma kingorna Petersen Atuagagdliutini allaaserisami nassuiaavoq isumaqarluni kalaalimit erinniarineqartariaqartoq.

Aallartinnerliulaaraluarluni "Nunarput utoqqarsuanngoravit“ Kalaallit Nunaanni atorneqarnerulerpoq, ingammik sorsunnersuup aappaata nalaani.

Inuiattut erinarsuut isornartorsiorneqartuaannarpoq. "Inuiattut erinarsuut nunamut nersuiniarneruvoq, innuttaasunut mitallernerunani,“ landsrådimut ilaasortaq Frederik Lynge 1949-mi Avangnâmioĸ-imi atuartartut allagaanni aallappoq. Oqariartaaseq "nunap meerai“ kalaallit atorneq ajorpaat, atuakkiortoq eqqumiitsuliortorlu Hans Lynge 1954-imi Tidsskriftet Grønlandimi allappoq.

"Akullequtaasutut merlertutut"

Lundip taalliaata isornartorsiorneqartuartarneranut kulturit assigiinngitsut ineriartornerminni assigiinngitsunik inissisimaffeqarnerannik eqqarsaat taallani ersersinneqarnera pissutaavoq. "Akullequtaasutut merlertutut ilinni perortugut tamaani“, Lund allappoq. Toqqaannartumik nutserneqarpat ima isumaqarpoq: "Uagut meeqqatut akullertut ilissinni peroriartortugut tamaani.“ Thalbitzerip nutsigaa imaappoq: "Meeqqatut inersimalluanngitsutut nunassinnit pivugut“. Palasip Mads Lidegaardip 1985-imi nutsikkani (Højskolesangbogenimiittoq, aaqq.) iluarsiniarsaraa oqaatsimik inersimalluanngitsutut inersimalluanngitsut affaasatut allanngortitsinermigut, kisianni pitsaanerulinngilaq. "Inersimalersut ingerlanerat tungaalitsiterusuleqaarput“, Lund allappoq.

Lundip nunaqqatini imminut tatiginerulersinniarsarai. Kulturimik ilisimatusartoq Karen Langgård naapertorlugu erinarsuutit versii kingulliit W. Dreyersip atuakkiaanut, Naturfolkenes liv-imut, Knud Rasmussenip kalaallisut nutsigaa 1912-imilu Silarsuarmiulersaarutit-mik qulequtaqarluni saqqummersitaasumut, assingusut allassimagunarput.

Lundip Rasmussen isumaqatigaa, allaat oqarluni kalaallit ineriartortariaqartut, Danmarkili tamatumunnga akisussaasutut isiginagu kalaallilli namminiissasut isumaqarluni.

Kalaallit Nunaat - Kalaallit pigaat

Inuiattut erinarsuutit aappaat, “Nuna asiilasooq”, inuiattut erinarsuutit nuannarineqarluartut ilaattut tusaamaneqalerpoq “Nunarput utaqqarsunanngoravit” inuiattut erinarsuutitut atorneqartalernerata nalaani. Namminersornerunerulli Oqartussaanerup 1979-imi atuutilersinneqarnissaa tungaanut “Nuna asiilasooq” inuiattut erinarsuutit atorneqartarpoq. Erinarsuummi versit kingulliit, “Kalaallimmi pigaat soraajuerlutik!”, kalaallit nunaminnut pisinnaatitaaffiannik erseqqissaasutut issuarneqartuaannarput, ilaatigut Siumup partiip aviisiata saqqaani.

Inuiattut ilisarnaat nutaaq aalajangerniarsariniarlugu Atassut inuiattut erninarsuuteqalernissamik siullersaalluni politikkikkut siunnersuuteqarpoq. Naak aviisitigut taasisitsisoqaraluartoq, inuiattut erinarsuusiornermut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqaraluartoq erinniortunillu unammisitsisoqaraluartoq tamanna aalajangerneqanngitsoorpoq.

1985-imi inuiattut ullorsiorneq siullermeerluni nalliussineqarmat, Erfalasorput nutaaq siullermeerluni amuneqarmat, erfalasup amuneqarnerata kinguninngua “Nunarput utaqqarsunanngoravit” inuiattut erinarsuutigineqartarpoq, ataatsimoorlunilu erinarsuut “Nuna asiilasooq” atorneqartarluni.

Ukioq manna januaarip 17-ianni USA-p aallartitaqarfiata saavani akerliussutsimik takutitsinermi Aviaja Lumholtip “Nuna asiilasooq” erinarsorpaa, oqariartuut “Kalaallit Nunaat – Kalaallit pigaat!” erinarsuutip naanerani nipituumik oqaatigineqarpoq.

Inuiattut erinarsuut taasititsissutigineqassasoq

Inuiattut erinarsuut pillugu apeqqut Inatsisartut arfineq-marloriarlutik oqaluuserinikuuaat, 2017-imilu “inuiattut erinarsuut pillugu aalajangiinissaq inuiaat erinarsuutinik atuinerannik ileqqoqarnerinillu aallaaveqartariaqartoq” aalajangerneqarpoq.

Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen aalajangiisoqarsimannginnera atorsinnaanngitsoq isumaqarpoq. "Nunarput utoqqarsuanngoravit“ inuiattut erinarsuutit ilumoornerarlugit peroriartorsimagaluarluni, "Nuna asiilasooq“-mi taallat erinaalu nuannarineruai.

- Nunatsinnut inuiannullu tunngavoq, taamaattumik nuannerneruvoq. Kisianni erinarsuutit pingajuat tusarnaarusunnerussagaluarpara, oqarpoq, siunnersuutigalugulu erinniortunik unammisitsisoqaqqissasoq, tassani nipilersortartut taalliortullu inuiaqatigiit erinarsuutaannik nutaamik imaluunniit erinarsuutinik pioreersunik nutaanik oqaasertalersuisinnaallutik.

Inuiattut erinarsuutissami nutaami oqaatsit atorneqarnerpaat aallaavigineqassasut siunnersuutigaa: kalaallisut, inuktun, iivi oraasia aamma qallunaatut.

Aqqalu Jerimiassenip siunnersuutaa naalakkersuisunit itigartinneqanngilaq. Kulturimut naalakkersuisoq Nivi Olsen akissuteqaammini innuttaasunik taasisitsinissamik isumassarsiamik saqqummiussivoq, tassani innuttaasut inuiattut erinarsuutit marluk atuuttut imaluunniit allamik toqqaasinnaapput.

- Taamatut suleriaaseqarnikkut tamat oqartussaaqataanerannik tunngaviusumik qulakkeerinnittuussaaq, innuttaasullu maani nunami kinaassutsimut paasinnittarnerannut inuiattullu ineriartornissamut takussutissiaassalluni pingaarutilik, akissuteqaammi allassimavoq.