Sassuma arnaata ilusilersuisua toquvoq

Eqqumiitsuliortut ilaat kinaassutsimikkut tusaamasanngortarput.

Allalli suliaminnik qimatsigaangamik tusaamasanngortarput.

Christian ”Nuunu” Rosing pineqartunut kingullernut ilaavoq.

Ernera, Nikolaj Rosing, ataatami inuuneranit imminut assortuuttut ittumik ataatsimik tikkuagaqarpoq: Christian Rosing tassaavoq ”eqqumiitsuliani pillugit ilisimaneqartoq, kinaanerali ilisimaneqanngitsoq” – angut Kalaallit Nunaanni eqqumiitsulianik pisortatigoortunik ilisarisimaneqarluartunillu suliaqarsimasoq, taamaattorli atimigut ikinnerusunit ilisimaneqartoq.

Tamannali Christian Rosingip ataqqineqarnissaminik soqutigisaqannginneranik isumaqanngilaq, taamaanngilarmi.

Paarlattuanimmi ataatami inuunermini eqqumiitsuliortutut suliani pillugit ataqqineqarnissani pingaartitarisimavaa, ernera oqaluttuarpoq, taanna ataataminit aataminut eqqumiitsuliortumut aammalu politikerimut Nikolaj Rosingimut atsiunneqarsimavoq. Eqqumiitsuliortutut ataqqineqarneq qujanartumik inuugallartilluni misigisimavaa.

- Inuunermi annersaani ataqqineqarnissani pillugu ”tamaviaarutiginnissimavoq”, ukiullu kingulliit – qujanartumik amerlasuut - pissusissamisoortumik immikkuullarissutut nuannaarutigineqarlunilu ataqqineqarpoq, Nikolaj Rosing oqaluttuarpoq.

Eqqumiitsuliat qimatai, amerlasuut takusimallugillu alutoralugit qimerloortagai suli maaniipput, taakkulu nalunnginneqarluaraluartut eqqumiitsuliortoq suliarinnittuat aamma amerlasuunit ilisimaneqarneq ajorpoq: siullertut pingaarnertullu Sassuma Arnaa – Nuummi Nuutoqqap sissaaniittoq, tamatuma saniatigut aalisartoq nataarnarsimasoq Sisimiuniittoq, piniartoq qajaalu Qasigiannguaniittoq, Jørgen Brønlundimut eqqaassutissiaq Ilulissaniittoq aammalu qiperugaq Aasiveeraq Nordre Møllemi Kongens Lyngbymiittoq. Taakku eqqumiitsuliaanut 100-it sinnerlugit amerlassusilinnut assersuutiminiinnannguupput, inuunermini suliarisimasaasa ilaannanngui.

Christian Rosing aggustip 30-ani Vester Skerningemi Fynimiittumi toqukkut qimaguppoq. 82-nik ukioqarluni.

Naggatissi tikillugu sulisoq

Christian Rosingip ukioqqortusigaluarluni eqqumiitsuliortutut sakkuni iperanngisaannarpai.

Tamanna saqqummersitsisarfiutillip Frederik Thordalip oqaluttuarisinnaavaa. Taanna Naalagaaffeqatigiinneq pillugu eqqumiitsulianik saqqummersitsinissarsuarmut, Vejlemi oktobarip aallaqqaataani ammarneqartussamut, isumassarsisuuvoq saqqummersitsinermilu tassani Christian Rosingip eqqumiitsuliai saqqummersinneqartussanut ilaassapput. Saqqummersitsinissaq taanna pillugu taakku marluullutik attavigiittuartarsimapput.

Christian Rosing eqqumiitsulianik nutaanik suliaqartuartuuvoq – aamma inuunermi ulluini kingullerni.

Frederik Thordal naapertorlugu suliani kingulleq pillugu pisisussaa attaveqatigisarsimavaa, Christian Rosing unillatsiarnissani pisariaqartillugu tassunga oqarsimavoq. Taamak oqarnermi kingorna minutsit 15-it qaangiummata toqukkut qimaguppoq.

Pisoq taanna Christian Rosing pillugu tunngaviusumik immini oqaluttuartoq Frederik Thordal isumaqarpoq: Eqqumiitsuliortutut suliaqarneq inuunermini iperanngisaannarsimavaa. Naggatissi tikillugu nutaaliortuaannartuuvoq.

Christian Rosing aamma nammineq isummani naapertorlugu Kalaallit Nunaata eqqumiitsuliornikkut oqaluttuarisaaneranut inissinneqartariaqartoq Thordal qulanngilluinnarpoq: Kalaallit Nunaatami eqqumiitsuliortuisa pingaarnerpaat ilagigaat taanna isumaqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu saqqummersitsineq Vejlemi oktobarip aallaqqaataani ammarneqarpat Christiaap eqqumiitsuliai saqqummersinneqaqataassapput – tamanna Rosingip ilaqutaasa isumaqatigiissuteqarfigineqarnerisigut piviusunngussaaq.

Eqqumiitsuliorneq ilaqutariinniittoq

Christian Rosing-ip assilialiornermik, qiperuinermik nunatsinniillu oqaluttualiornermik suliaqartarsimanera ilaqutariinni peroriartorfigisaani takornartaanngilaq.

Eqqumiitsuliornermi kulturilerinerlu ilaqutaani illuttut aallutarineqartuupput.

Ataataa, Nikolaj Rosing, Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisuusimavoq, tamatumali saniatigut aamma qalipakkanik assilialiortartuullunilu politikeriuvoq. Nuummi kommunalbestyrelsimi siulittaasuusimallunilu kingusinnerusukkut Folketingimi ilaasortaasimavoq.

Anaanaminit ilaqutaani eqqumiitsuliornermik aallussaqarneq aamma takornartaananilu minnerunngilaq. Anaanaa, Marie Rosing, inunngorami Lynge, tassaavoq taallortup eqqumiitsuliortullu Hans Lyngep qatanngutaa.

Ataataatalu qatanngutaa tassaavoq eqqumiitsuliortoq Jens Rosing.

Christian Rosing taamaalilluni ilaqutariinni eqqumiitsuliornermik, kulturimik, ilinniartitsinermik inuiaqatigiilerinermillu aallussilluartut akornanni peroriartorsimavoq. Namminerli eqqumiitsuliortutut inerisarnera inuttut aqqusaakkaminik annertuumik tunngaveqarsimavoq.

Tusilartunngorpoq - tappinnerulerlunili

Christian Rosing meeraanerminiilli peqqiilliuutinik annertuunik nalaataqartarsimavoq.

Siusissukkut tusaaniarnerminik ajornartorsiuteqalersimallunilu tusilartunngorsimallunilu, taamaalillunilu inuunermi annersaani allat tusaasaqarneq pissusissamisuuginnartutut isigigaat nammineq annaasimavaa. Tamannalu atuartuuneranut sunniuteqarsimavoq.

Christian Rosingip innarluutaa ilinniartitsisuisa paasisinnaajuaannanngimmassuk meeraalluni malussarniutiluttutut isigineqarsinnaasarsimavoq. Taamaammat allatut malussarniuteqarnissaq ilinniartariaqarsimavaa – kiinnat isiginerisigut, aalanerit malinnaaffiginerisigut isigisaminillu malussarniutigissarnermigut.

Aatsaat 2001-mi tusartaammik cochlear implantitaarpoq (tusartaat innaallagiatortoq, aaqq.).

Tutsarluttuunera assut erloqinartorsiortitsisarsimavoq, taamaattorli aamma eqqumiitsuliortutut ineriartorneranut sunniuteqaqataasimalluni. Christian Rosing tusillakkaluarluni malussarniutini sinneri annertusisimasut nammineq oqaluttuarnikuuvoq – minnerunngitsumik tappinnerulernikkut eqqaamallu assiliartalersinnaanerisigut.

Ilusilersugassatut takorluukkaminik najumminnittarnini pillugu immikkuullarissumik inerisaasimavoq taamaalillunilu pilersikkusutani qamani assilianngorlugu aalajangersimallaqqissisimalluni.

Nipit atorlugit pinngorartitsisinnaaneq ukiorpassuarni inorsarfigisimagaanni, isit atorlugit pinngorartitsisinnaaneq pingaaruteqarluinnartuusimavoq. Christian Rosing meeqqat atuarfiannili atuartitsissutigineqartuni pikkoriffigilluakkaminik aallussillualersimavoq, tassanilu isit assaallu atorluarlugit angusarissaarnerpaasarsimalluni: titartaaneq, qalipaaneq aammalu qisulerineq.

Nammineq aqqutissani toqqaraa

Christian Rosing ilaqutariit Danmarkimut nuummata taamani 14-nik ukioqarpoq.

Eqqumiitsuliortunngorniartarnermi ilinniarneq nalinginnaasoq aqqutiginngilaa. Siullermik maskiinat atorlugit qisulerisutut ilinniarlunilu kingusinnerusukkut teknisk assistentitut ilinniarpoq. Taakku saniatigut aamma ilinniartitsissutini aalajangersimasuni ilinniartitsisussatut ilinniarpoq kiisalu ilinniartunut siunnersortissatut ilinniarluni.

Assassornerup eqqumiitsuliornermut ikaarsaartippaa.

Christian Rosing imminut eqqumiitsuliornermi immikkut ilinniagaqanngitsutut isigisarpoq, namminerli toqqakkaminik eqqumiitsuliornermi suliarerusutaminik imminut ilinniartittarluni. Ilaqutai naapertorlugit eqqumiitsuliornermik ilisimatusarfimmi Kunstakademimi ilinnialernissaminik neqeroorfigineqaraluarluni qujaannarsimavoq, taassumami nammineq eqqumiitsulioriaatsini pinngorartitsisarninilu allanit sunnerneqarani allanngortinneqaranilu ingerlatissallugit kissaatigisimagamiuk.

Ineriartornerli aalajangiisuusoq 1986-mi takkuppoq.

Eqqumiitsuliortoq Bodil Kaalund ikortigalugu assilissanik qiperuisartoq Ole Christensen Bornholmimeersoq pikkorissarfigivaa, tassanilu inuussutissarsiutigalugu ujaqqanik qiperuinermi sakkut qanoq atorneqartarnersut ilinniarpaa.

Tamatuma kingorna pingaartumik ujarak granit atorlugu eqqumiitsuliortutut ineriartornermini aalajangiisuusumik alloriarfigivaa.

Quianartunngortitsisarnermisut – Nikolaj Rosing naapertorlugu – tamatuma kingorna qallunaatut oqariaaseq naapertorlugu imminut ”sten-rig”-itut (ujaqqanik pisoorsuartut, aaqq.) taasinnaanngorpoq.

Pinnersaasianit qiperukkanut tonsinik oqimaassusilinnut

Christian Rosing eqqumiitsulioriaatsimut aalajangersimasumut inissinniassallugu ajornarpoq. Titartaasarpoq, assilianik qalipaasarpoq, pinnersaasiortarpoq qiperugaaqqiortarlunilu eqqumiitsuliornermilu atortui assigiinngitsorpassuusimallutik – ilaatigut qisuit, saarngit, nassut, kutsuit, tuttut nassui, ukkusissat, marmori, messingi aammalu bronze. Minnerunngitsumillu aamma eqqumiitsuliortutut ilisarnaatigillualersimasaminik ujaqqat atorlugit eqqumiitsuliarpassuaqarluni.

Assigiinngisitaarneri annertusimapput. Eqqumiitsuliaasa ilai assammik paarineqarsinnaapput ilaalu allat tonsinik arlalinnik oqimaassuseqarlutik. Isumassarsiorfii Kalaallit Nunaanneersuupput: uumasunit, pinngortitamit, piniartunit aalisartunillu, inunnit oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartunit oqaluttuaatitoqqatsinnillu kinguaariippassuarni ingerlateqqinneqartartuneersuullutik.

Eqqumiitsulialiaasa ilai peerneqaqqittussaajunnaarlutik tamanut takusassiatut inissinneqarsimapput. Issittumi ilisimasassarsiortartumut Jørgen Brøndlundimut eqqaassutissaq aammalu aalisartumik qaleralinniamik qiperugaq Ilulissaniipput. Tussiusiortumik, ilinniartitsisumik aammalu kulturikkut inerisaaqataasimasumik Rasmus Berthelsenimik qiperuilluni assilialiaa aammalu Pinngortitaleriffiup silataaniittoq ujaqqamik puisitut qiperugaa Nuummiippoq. Borgmesteriusimasunik kommunalbestyrelsimilu siulittaasuusarsimasunik assilialiai Nuummi kommunip illorsuaniipput – taakku akornanniilluni nammineq ataataa, Nikolaj Rosing.

Taamatuttaaq inuit oqaluttuarisaanermi pingaarutilimmik inissisimasimasut ulluinnarnilu naapitassaasartut ujaqqamik qiperuganngorlugit assilialiai sumiiffinni allaniipput. Piniartup kommunimilu politikerip Johannes Therkelsenip eqqaassutissaa Ikerasammiippoq, Kristine Donadussenimillu qiperorlugu assilialiaa Maniitsumiippoq.

Ataatsimut isigalugit eqqumiitsuliai eqqaassutissaliaalu Kalaallit Nunaanni sumi tamani takussaapput – taakkulu ataatsimut isigalugit tassaapput eqqumiitsuliorneq aqqutigalugu nunap inuinik, pinngortitamik, oqaluttuarisaanermik, inuussutissarsiornermik kulturimillu ersersitsisut.

Sassuma arnaa

Eqqumiitsuliaali ataaseq eqqumiitsuliarpassuinit allaanerussuteqarnermigut immikkuullarissuteqarpoq: Sassuma Arnaa – Nuummi Nuutoqqap sissaaniittoq.

Eqqumiitsuliaq taanna kusanarluinnartoq oqaluttuarisaanermullu tunngassuteqarluinnartoq ujaqqamik granitsimik qiperugarujussuaq naggueqatigiit Inuit akornanni oqaluttuaatitoqqaneersoq Sassuma Arnaa, immap uumasuinik paarsisoq qimerloorneqarsinnaavoq. Taanna Christian Rosingip ukiut sisamaat qiteqqullugu suliarisimavaa, naammassereermagulu 2007-mi uleerneqarpoq.

Taassuma inissisimanera eqqumiitsuliaanut ilaatinneqarpoq. Qiperuillunimi eqqumiitsuliaa taanna imaaniippoq, ulikkaangat ersigunnaartarpoq tinikkaangallu Sassuma Arnaa, uumasut piniagassat angakkorlu takussaalertarlutik.

Inissaminullu inissinneqaramilu Nuummi ilisarnaatitut ilanngunneqarpoq – aammalu immaqa Christian Rosingip nammineq oqaluttuassartaani takussutissani kimeqarnerpaanut ilaavoq.

Tassami Sassuma Arnaanik qiperugaa amerlasoorpassuarnit ilisimaneqarpoq, angulli ujaqqamik qiperuisua, qiperukkamisut ilisimaneqartiginngilaq.

Suliarinnittua maanna uteqqittussaajunnaarluni qimaguppoq. Sassumali Arnaa iniminiippoq.

Tusarfik: Allaaserisaq Nikolaj Rosing mailikkut allaqatigisarneratigut aammalu Christian Rosing pillugu Lex.dk.-mi paasissutissat tunngavigalugit allanneqarpoq.