Folketingimi
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq, Aaja Chemnitz
(IA) siuttoralugu ministeriunerup Folketingimut qinersinissamik
suaarutiginninnissaa aqaguttoq, kalaallit pisinnaatitaaffii pillugit
tusarniaatitsivoq.
Qineqqusaartussat
qineqqusaalinngilaattaa qinikkatut iliuuseq kingulleq.
Folketingimi
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaq, Aaja Chemnitz
(IA) siuttoralugu ministeriunerup Folketingimut qinersinissamik
suaarutiginninnissaa aqaguttoq, kalaallit pisinnaatitaaffii pillugit
tusarniaatitsivoq.
Qineqqusaartussat
qineqqusaalinngilaattaa qinikkatut iliuuseq kingulleq.
Christiansborgimi
Landstingssalen kalaallinit kalaallillu Danmarkimiittut pillugit
soqutigisaqartunit inuppassuaqarpoq. Kalaallit Nunaat pillugu
ataatsimiititaliami siulittaasumit kalaallit Danmarkimiittut
inuiattut ikinnerussuteqartutut inississanerat pillugu sammisaq
pingaartinneqarpoq. Sammisaq siornatigut qaqinneqarsimasoq
kinguneqanngitsumik. Kalaallinit assigiinngitsunik pissuteqarlutik
Danmarkimi najugaqartunit 17.000-init amerlanerusunit
oqallisigineqarusuttoq.
Suliassaq
Aaja Chemnitzimit tusarniaanermi peqataasunut tusarnaartunullu
tulliuttut tallimat qulequtaralugit ingerlateqqinneqartoq:
Oqaatsitigut pisinnaatitaaffiit, Kulturimut ilinniartitaanermullu
pisinnaatitaaffeqarneq, Assigiinngisitsinermut illersugaaneq,
Politikkikkut sinniisoqarneq oqartussaaqataanerlu kiisalu Inunnik
isumaginninnikkut peqqissutsikkullu pisinnaatitaaffiit.
Kalaallit
Danmarkimiittut inuiattut ikinnerussuteqartutut inississappata suut
iluaqutaassanersut nammineq apeqqutigisarsimavara. Nunap
inoqqaavisummi Naalagaaffiit Peqatigiit nunap inoqqaavisa
pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaanni aamma Nunap inoqqaavi
aamma naalagaaffinni namminersortuni naggueqatigiit pillugit
isumaqatigiissut ILO nr. 169 aqqutigalugit illersugaareerpugut.
Kalaallit Danmarkimiittut pisariaqartitsinermi
oqalutseqarsinnaareerput, meeqqat atuarfianni oqaatsinik
inunnguuserisanik atuartinneqarsinnaareerput aamma inuiaassuseq
tunngavigalugu immikkoortitsineq akiorniarlugu iliuusissatut
pilersaaruteqarpoq kalaallinut immikkoortitsinermik akiuinissamut
12-nik iliuusissanik imalimmik.
»Inuiaat
ikinnerussuteqartutut« ilisarnaateqalerneq Danmarkimi kalaallit
inuunerannut oqilisaataallunilu pitsaanerulersitsissava?
Iluaqutissartaqarpa? Imaluunniit inuit ataasiakkaat
kusassarneqarsinnaasunngorlugit iluatanniutitut suliniutaassava?
Nammineq
inuttut pissangageqaara suleqatikka marluk peqatigalugit
ulapputigisatsinnut – tassalu kalaallit Danmarkimiittut pillugit
kalaallinut Danmarkimiittunut nittartakkakkut
nutaarsiassaqartitsiveeraliatsinnut – tamanna
sunniuteqarsinnaassanersoq. Tusagassiorfik Danmarkimi Medienævnimit
aningaasaliivigineqarsimanera pissutigalugu imarisassai qallunaatut
saqqummiunneqartarnissaat piumasaqaataavoq. Tamanna
uummatinngulaarnarpoq pingaarnertummi sullitagut kalaaliupput.
Kisianni kalaallisut qallunaatullu saqqummertarnissamut
akissaqanngilagut. Kalaallit Danmarkimiittut inuiattut
ikinnerussuteqartutut inississappata imaassinnaavoq oqaatsit marluk
atorlugit saqqummertarnissamut tapiiffigineqarnissamut
qinnuteqarsinnaalissasugut.
Pingaarnerpaasussarli
tassaavoq amerlanerussuteqartut inuiattut ikinnerussuteqartutut
inissinnermi suut iluaqutigisinnaassaneraat. Ulluinnarni inuunermi
malugisinnaassaneraat. Danmarkimi innuttaasut ilaasa kalaallinut
isiginnittaasiannik pitsanngorsaataasinnaassanersoq, taamaalilluni
ulluinnarni inuunermi nuanninngitsumik oqaaseqarnernit
immikkoortinneqarnermillu misiginernit kigartuisoqarunnaarluni.
Paasisimasakka
naapertorlugit, soorlu Tysklandimiut 15.000-it Danmarkimiittut
assigalugit Danmarkimi ikinnerussuteqartutut akuerisaanissamut
suliassaq annertoorujussuuvoq. Arlaat arlallilluunniit
pisariaqartinneqartumik annertuumik iliuuseqarnissamut
sulisariaqassapput. Tassami Danmarkimi naalakkersuisunngortussat
akuersitinniarneqarnissaat ilungersuutigisariaqarpoq ingammik
siornatigut naalakkersuisuusarsimasut itigartitsisarsimatillugit.
Qaangerniagassaq alla tassaavoq Danmarkiarannguami siammasingaarluta
najugaqaratta ataatsimoortikkuminaallutalu. Suliassarujussuuvoq
pissangallungalu malinnaaffigissavara.
