Taartup iluaqutissartai sisamat

Taarpoq apulli qaamanerulersitsivoq. Qilammi nuissat qaqortut sukkaqalutik sarsuasut qaammatip qinngornerinik qinngorneqalersitsipput. Takoranneqaaq. Aatsaat ullorissat taama amerlatigisut takuakka. Allaannginnami piffissaq unissimasoq.

Anholtip inoqajuitsuatigoorpunga. Sunaliuna nipi allaanani nillerpallattoqartoq, maani uumasoqarami? Anoreqanngilaq, orpikkalli aalalaarput. Orpikkat allaanngillat uumasut, uummatigalu qassuppaloqaaq. Aqqutiga aamma ersinngingajappoq – qiiavungalu.

Aqagu uteruma pitsaanerussaaq, taartarnerani Anholtermiut apersortussaagakkit. Marluunissaq pitsaanerugunarpoq – angerlarpunga.

2024-mi ukiuugaa Anholtiliarpunga qeqertarmiut apersorniarlugit qeqertami taama taartigisumi najugaqarneq qanoq innersoq. Ilisimatusaatiga peqqutaavoq qaamanermik ilisimatusarlunga misissorniarlugu taaq sunik pitsaasortaqarnersoq. Aap, qaamanermik ilisimatusartoq taarmik soqutiginnissinnaavoq.

Uppernarsineqarsimavoq Anholt taartartoq; ukioq manna qeqertaq Dark Sky-itut uppernarsaaserneqarsimavoq. Soorlu nunarsuarmi sumiiffiit 230 ilaattut. Taaq tassaalersimavoq qujarullugu illersorneqartariaqartoq, tamannalu peqquteqarpoq.

2011-miit 2022-mut ulloriarsiornermi paasineqarpoq ullorissat takuneqarsinnaasut ikiliartuinnartut. Imaanngilaq ullorissat periarfeerummata, qilalli ukiut tamaasa 7-10 procentimik qaamanerulersimammat.

Ukiut taamaallaat aqqanillit ingerlanerini nunarsuarmi tamarmi illoqarfiit marloriaatip missaani qaamanerulersimapput. Innuttaasut qaamanermik pilersitamik pisariaqartitsisut amerlinerat peqqutaavoq. Ullumikkut qaamaneq ineriartornermut tunngavoq ussassaarutillu ikittaartuinnaat atorneqartarlutik. Toqqissisimanermullu attuumatinneqarluni.

Qaamanermilli atuivallaarneq qaamaneq atorlugu mingutsitsinermik taaneqartaleraangat peqqutaavoq qaamaneq annertooq peqqinnanngimmat, uumasunut inunnullu. Ullup unnuallu pissusissamisoortumik ingerlasarnera sequminneqartarpoq: Sullerngit qaamanermut kajungertarput sumiissusersiorsinnaajunnaarlutillu, timmissat aqqutissartik nassaarisinnaanagu, nalinginnaasumillu uumasunit allanit piniaganngortarlutik taartumi ersikkaangamik.

Inunnut ullup unnuallu ingerlanerani qaamanerup ingerlarnga qaamavallaarneranit sequminneqartarpoq, tamannalu sinittariaatsitsinnut peqqissutsinnullu sunniuteqartarpoq.

Taamaattumik Anholtiliarpunga misissorniarlugu qanoq taap iluaqutissartai paaseqqissinnaanerivut, illoqarfimmi qaamaneq qassutsillugu taartumilu toqqissisimaneq ilinniarlugu. Uanga taartumi toqqissisimalersinnaanerpunga?

Oqaatigisinnaavara taaq minnerpaamik tupinnaannartunik sisamanik iluaqutissartaqartoq ilissinnut saqqummiukkumasannik.

Taartumiinnissamik iluarisaqarneq toqqissisimanarlunilu stresserunnaarnartoq

 Anholtip illoqarfiani Anne-Sofie illuata saani naapippara. Ukiut pingasut matuma siornagut Københavnimiit Anholtimut nuussimavoq. Qimmini angalaarutilerlugu ilaseraanga.

-Taaq sungiunneqarsinnaavoq, oqarpoq Anholtip illoqarfia qaammaqquteqasisoq ingalakkiartortillugu taartumut ingerlalluta.

Anne-Sofie oqarneraniit upperilerpara taartumiinnissamik qunugisaqarneq iliuuseqarfigisariaqartoq taartumiinnissaq ilinniarusukkaanni. Taartumiinnerulli sungiunnissaanut sivisusinnaavoq.

- Anholtimiilluni taaq toqqissisimanermut tunngavoq, stresserunnaarnarluni, oqarpoq, orpiliassat akornisigut aqqutikkut taartupilussuakkoortilluta.

Qimmeq orpikkani narajorpoq. Takusinnaanngilarput tusaasinnaalluguli.

Qaamanermik ilisimatusartutuut paaserusuppara qanoq taartigisumiissinnaanersugut.

Qanoq taartigisumi inuusinnaavugut ajornartorsiutiginaguli? Illoqarfimmiut pinngortitamit sunik ilikkagaqarsinnaappat? Taartumiinnissamillu ersigisaqarneq ilikkagaava taamaalillunilu aamma anigorneqarsinnaalluni?

Aarhusimi misissuivunga, qimuttuitsuaqqat unittarfiani qaamaneq 80 procentimik qassutsillugu. Tarraqarunnaarsillugu. Paasineqarpoq inuit misileraanermi peqataasut amerlanersaasa qaamanerup qassutsinnera iluarisupilussuugaat.

Avatangiisitik takusinnaalerpaat unittarfimmilu qaamanermit saqqumilaartinneqartutut misiginatik. Qaamarngup iluaniittutut misigiunnaarput, unittarfimmilu qaamanerup qassutsinneqarfianiinneq stressernartikkunnaarlugu.

Tarrajuttumi nuannisarneq annertusisarpoq

Unnuk taanna kingusinnerusukkut Berit Jensilu pisuttuaqatigaakka. Ataatsikkut apersorneqarusupput, pingaartippaat taartumiinneq peqatigiillutik malugerusuttaramikkut.

Unitsiarfissaq siulleq ungasinngitsumiippoq, tassalu naatsiivianni issiaartarfik. Tassani marluugajuttarput pinngortitaq naalaarlugu ullorissallu isiginnaarlugit. Ingeriarluta eqqissilluta naalaartarpugut ullorissallu qimerloorlugit. Ataatsimoorfimminnut nipaatsumut iseqquaannga eqqissisimanermukaqqullunga.

Taap iluaqutissartaannik paasiniaaninni Beritip Jensillu oqaloqatigineranni eqqaasinneqarpunga taartumi ataatsimooorneq immikkuullarissoq, soorlu ikumaartitsilluni tammaarsimaarneq, naatsiivimmiluunniit nereqatigiinneq, taarsiartuaarnerani.

Nerriviup qaani naneruutit qinngornerannit tamatta immitsinnut takusinnaavugut, taap ataani.

Taamatut ’qaamaneqarfimmiittutut’ misigineq aamma illoqarfinni qaammaqqusersuinermi ilaatinneqarsinnaavoq.

Qaamavallaartumi katersuukkusunneq ajorpugut, ilisimatusarnerulli takutippaa ’qaamaneqarfimmi’ nuannersumiikkusunnerusartugut. Toqqissisimanarnerusarporlu inuit naapisimaarnerat inuilaamiinnermiit.

Pinerluttaalisitsiniarluni qaamaneq killormut sunniuteqakkajuttarpoq. Eqqarsartoqartarpoq ’manna qaamavallaaqaaq – allamukarniarpunga’.

Ilusilersuinermut illussanillu titartaanermut atatillugu katersuuffik aqqusinerluunniit najoruminaallisinnaavoq qaamavallaartoqarpat imaluunniit kukkusumik qaammaqqusiisoqarpat. Qalipaatit alanngortallu paasinarunnaartarput kinaassuseerullutillu.

Taartumi tappissuseq asimi misigisanik nutaanik pilersitsisoq

Laurits Anholtimeersoq illuata saani naapippara. Sønderbjergimut qeqertap kujammut kimmut sammisortaani qaqqajunnamut pisuttuaqatigiittussaavugut. Lauritsip taartumiinneq iluareqaa. Taartumi unnukkut pisuttuartuartarpoq.

- Niut ingerlaarfik ilisimavaat soorlu iseqartut, oqarpoq.

Taarnera illersuutitut ippoq, Lauritsimullu misinnarpoq soorlu asimi silarsuarmut nutaamut pissanganartumullu appakaalluni. Orpippassuaqarfikkoortilluta oqaluttuarpoq asimi taartumi qanoq aqqutissama takunissaa ilinniarsinnaaneriga.

- Aqqutit ammut isiginagu qilammut qiviarit, oqarpoq.

Qilak aqqutigisamit taartumi ersinngitsumit qaamaneruvoq. Qummut qviaraanni qilak sumiissusersiuutitut atorneqarsinnaavoq – ullukkut sukkoornissamik takusatsinnit allarluinnaq, aqquserngup isiginissaa sungiusimallutigu.

Laurits ersinngitsunik sorlaqarfikkut ersinngitsukkut orpiillu naffakut akornisigut sukkaqisumik ingerlasoq malinniarsaraara.

Orsuaasat qorsuit qaamasut aqqusineq sinerlugu naasimasut takutippai. Qaammatip orsuaasat qinngorfigai aqqutissamik tikkuussitillugit.

Taamatut taartumi aqqutissap takunissaanut ilitsersuutitsialaat tupaallaatigaakka. Taartumi takusaqarsinnaasunga ilimagisimanngikkaluarpara!

Søderbjergetip qaanut pigatta Anholt qimerloorsinnaavara, inoqajuitsoq eqqissisimatitaq, imarlu takullugit taartumi pinnissutsimik tupaallaqaanga.

’Taartumi takusaqarsinnaassagaanni’ taaq sungiuteqqaartariaqarpoq, tamannalu minutsit 20 missaannik sivisussuseqarsinnaavoq. Taartumi isigisinnaaseq qaamanermut mianerisassaavoq, qaamanerummi taartullu nikingassutaat ingalassimaneqartussaavoq.

Aqquserngit qulliinit sakkortuumik qaamaneq, illorsuarnit qaamaneq, sanaartorfinni biilinulluunniit inissiivimmi qaamanerup sakkortuup taartumi takunnissinnaanerput innarlertarpaa. Taamaaligaangat qaamanerunissaa pisariaqalersarpoq, tamannalu sumut tamaanga tuniluuttarluni.

Takunnissinnaassuseq naleqqussarnissamut angummassinnaanngilaq, ukioqqortusiartortillutalu ajorsiartuaartarpoq. Pinngortitamiikkaangatta taartumi takunnissinnaanerput sungiusarneqartarpoq. Lauritsip oqaluttuarneratuut ulluunerani sumiissusersiornermit allaanerusut najoqqutarissavagut – taamaaliornermili pinngortitami alutornartorsuit takuneqarsinnaassapput.

Malussaatit taartumi sakkortusisarput

Malene qeqertarmiut arfineq pingasut suliniutinni oqaloqatigisama ilagaat. Hiistit inaanukaqatiseraanga, hiistiutimi inaanut. Ungallut sivinganermiipput Anholtip illoqarfiata ungataani. Pisunnitsinni Malenep taarsilerneranit nuannarisani oqaluttuarai.

Silarsuarmit qaamasumit qalipaatigeqisumillu silarsuarmut ikaarsaariarneq, takusaqarsinnaaneq killeqarluni imaluunniit unitsinneqarallarluni, naamasaatit, tusaasinnaaneq malussarsinnaanerlu atorneqalerlutik.

Pissusissamisoortumik taartumi pinngortitap maluginera immikkut eqqissinarlunilu malussarfiuvoq.

- Qaammat nuigaangat taarnersat ersittupilussuanngortarput, oqarpoq.

Malenep ilikkarsimavaa pinngortitaq taartumi allanngorartartoq apeqqutaalluni qaammat qanoq qaamatiginersoq, sila qanoq innersoq allarpassuillu.

Taamaallaat taaq pineqanngilaq, mikisualuit maluginiarneqartariaqarput malussaatillu tamaasa atorlugit.

Taap hiistinut qanoq sunniuteqarnera Malenep ullut tamaasa malugisarpaa.

- Taaraangat hiistit pissusivimminnut qaninnerusarput, ungallut angugatsigit oqarpoq.

Eqqissisimanerusarput, aammali taartumi qeerranganerusarlutik. Gulerodinik tunivai. tamuallutillu sorlummigarnerat tusaasinnaavarput. Anoreqanngilaq allanillu nipeqarani.

Apeqqarissaarnerup ingerlanerani hiistit unnuamut nallarput eqqissillutillu, naggataagut taap ataani sinilerlutik.

Uumasorpassuarnut taarsiartornera ileqquannut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq -neriniarnermut, aqqutissarsiornermi ataatsimoornissamilu. Pissusissamisut taarsinera uumasorpassuarnut naasunullu pingaarluinnartuuvoq, qaammatip qaamanera pissusilersornerannut pingaarluinnartuulluni.

Qulleq qassutsiguk!

Qeqertamiit nunavimmut utertussaavunga, aalajangerpungalu taartumi pisuttarniarlunga, ilami Anholtimiunit arlaanik ilikkagaqarsimassaanga. Ersiortarneq oqaluuserisorsuunngilaat.

Sivitsunngitsorli qaani qulleeraq ikippara. Orpippassuarni eqqumiitsumik tusaasaqaqqippunga.

Igalaani ikumasoqartoq takoqqikkakku oqiliallaqaanga, qaamaneq qaammatip nilleqisumik qinngorneraniit kissalaarpasinneruvoq. Inoqarpasippoq.

Uanga - ilimagaaralu innuttaasut ilarpassuisa – pissusissamisoortumik taartumiinneq ilikkarsimanngilaat imaluunniit ’puigorsimallugu’. Oqaluttualiareqqittariaqarparput qaqugukkut qaamaneq atussaneripput, sumullu, qaqugukkullu taartumi inooqqissinnaanersugut.

Taartumi inuunissaq ilikkaqqissagutsigu pitsaaqqutit sisamat Anholtermiunit ilikkarsimasakka sammeqqilertariaqarpavut:

· Qasukkarnartua

· Ataatsimoorneq qanoq kimittunerulersinnaanersoq

· Asimiinnermit allatut ittumik misigititsisarnera

· Isigisinnaanitsinnit atupilunneqaqisumit malussaatinik allanik atulersinnaanermik

Naalakkersuinermik suliallit, illussanik titartaasartut, qaamanermik ilusilersuisartut, atortulersuisullu qaamanermullu maleruagassiortartut tamarmik allannguiniarnermi peqataasariaqarput.

Tamattali silami qulliit suut atorneqassanersut aalajangeeqataaffigisinnaavarput.

Tamatta inngianartullit annikillisaaffigisinnaavagut – isaarissami qullitsinniit cykkilillu qulleeraata inissinnerani.

Kajumissaaruteqarpunga: Qulleq qassutsitsigu! Taartullu pitsaaqqutai misigeqqitsigit.

Anholtimi taartumiinnermi ilisimatusaat COWI-fondenimit aningaasaliiffigineqarpoq.