Namminiulernissamut aqqut

Miko Kongstad Qaqortumi inunngorlunilu peroriartorpoq. Naalungiarsuulluni allamik, niviarsiaqqap atianik, angutitut misigiuaannarneranut naleqqutinngitsumik atitaarpoq. Imminut nassaariniarnera atitaavanut tunngaannanngilaq. Kinaassusiviup nassaarineranik, sulorartarfimmiinnaanngitsoq – aammali inuunermi – eqqortumik unamminissamik oqaluttuaavoq.

Meeraaneq sulorarnerlu

Miko arfinilinnik ukioqarluni sulorartalerpoq, tamannalu nuannarilertorpaa. Angajoqqaavi avissimapput, Mikolli tamanit isumassorneqarluartarlunilu tapersersorneqangaarpoq, angerlarsimaffinnilu marlunni asannittuni alliartorami taakkunani naleqassutsiminik qularutiginninngisaannarpoq. Angajoqqaavisa tamarmik sulorartartunngornera tapersersorpaat, aammattaarli kinaassusaa tapersersorlugu. Akunnerpassuit sulorartarfimmi atortarpai, tassani nammineq silarsuani nassaarisarlugu. 

- Timersornermut pikkorittuaannarnikuuvunga, sulorarnerli allaanerulluinnarpoq. Tassani pimoorussivissorsinnaavunga, tamannalu erngerlunga nuannarillualerpara, Miko oqarpoq. Aqqanilinnik ukioqarluni pissartanngorniunnermi peqataaqqaarpoq. Taamanikkut nujai naatsuullutillu tungujortuupput. PIssartanngorniuteqataanera neriuutigisaatut ingerlanngilaq – unamminermini tamani ajorsarpoq, tamannalu pakatsissutigeqaa. 

- Angerlarama ataataga ajorsaqqikkusukkunnaarlunga oqarfigaara. Aappaagu ajugaajumaarpunga, Mikop illarluni taamanikkut pisut eqqaavai. 

Neriorsuutinilu eqqortippai. Ukiup tulliani Miko ataasiakkaarnermi kuultinnappoq, ajugaaneralu sulorartartutut ingerlallualeqqinnissaminut suliniuteqartuarnissaminut aallarniutaaginnarpoq. Piumassuseq aalajangiusimanerlu sulorarfimmi iluaqutigisai taakkuupput inuunermi – sulorarfimmi avataanilu – attattuaga

Danmarkimut angalaneq siulleq

Miko 18-inik ukioqarluni sulorartarnermik takorluukkani piviusunngortinniarlugu kisimiilluni Hillerødimut aallarpoq. Illoqarfimmi sulorartartunik ilinniarfeqarmat Frederiksborg Gymnasiumimi atualerpoq. Tassani ullaakkut, atuariartunnginnermini, ualikkullu illoqarfimmi timersoqatigiiffimmi sungiusartarpoq.

- Danmarkimi qaffasissuseq Kalaallit Nunaanni sungiusimasan nut sanilliullugu allaanerulluinnarpoq. Tassanngaannaq pikkorinnerpaajunnaarpunga, ineriartornissamulli periarfissaqarluarlunga malugisinnaavara, Miko oqaluttuarpoq.

Mikop ukiuni pingasuni ilinniarnertuunngorniarfimmi atuarnermini sulorarneq kisiat eqqarsaatigaa. Timersorneq pingaartillugu pissartanngorniutivinnernut ingerlaannaq annguppoq, 2008milu U19-it ataasiakkaarlutik marluullutillu Danmarkimi pissartanngorniunneranni pissartanngorpoq. Ilinniarnertuunngoqqaammerlunili ajoquserpoq. Seeqqumini ujalorsuamigut ajoqusernermigut 2011-mi sulorartarunnaariataarpoq. 

- Kroatiami nunat tamalaat unammiuaarneranni Kalaallit Nunaat sinnerlugu unammeqataavunga. Pingajussaanik unammininni seeqquiarpunga, Miko oqarpoq nipangerlunilu. 

Tamanna eqqarsarnissamut imminullu maluginiarnissamut piffissaqarfigaa.

- Sulorarnermut uternissara nalornissutigeqaara. Suli suiaassusera allanngortissimanngilara, tamannalu assut inituvoq. Timersornermi suiaassuseq malillugu immikkoortitigaavoq, taamaammat ajoqusernerma kingorna kinaassusera assut apeqquserpara, Miko oqaluttuarpoq. 

Sulorarneq nuannariuarsimavaa, kisianni arnat nunanut allanut unammisartut atisaanni attuumasuni, nunarsuarmi angutit arnallu immikkoortinneqarneranni, allaallu atisalersortarfinni toqqissisimaffiunngitsuni nuanniilliorfiujuartunilu iluarusunngisaannarsimavoq.

Miko kinaava?

Seeqqumigut saamerlikkut ujalorsuamigut ajoqusernera siulleq ukiut marluk qaangiuttut Bermudami Island Gamesertoqarnerani seeqqumigut talerperlikkut ajoquserneranik malitseqarpoq. Ajoqusernera timikkut kingunipiloqaannanngilaq. Seeqquminit itinerusumik ajoquserpoq, Mikolu kinaassutsinilu pillugu sivisuumik taartumillu inuunerminik nalorninartorsiorpoq. Timersornermut tunngaannanngilaq, aammali imminut ilisarnaataasorisimasaminut tamanut tunngatillugu ajoqutaavoq. 

- Aappassaanik ajoqusernera allannguutaalluinnarpoq. Sulorarneq aalluttussaajunnaarlugu nassuerutigisariaqarpara. Oqiliallaataavoq, aammali kinaassutsima ilaa annaavara. Nunarsuaq ineriartortissimasara aserorpoq, tamannalu isummakkut nanertuutigeqaara, Miko ilumoorsaarluni oqarpoq. 

Ajoqusernermi kingorna Miko sulorartarunnaarnani aammali annertuumik anguniagaqalerpoq. Sulorartartut arnanut angutinullu immikkoortumik piumasaqaataat naatsorsuutaallu atuukkunnaartillugit nutaamik aqqutissaqalerpoq. Killissat sukannersut tunuarsimaassutigisimasani aatsaavissuaq atorunnaarpai, timersornerullu iluani pissuserineqartuaannarsimasut avaqqullugit imminut ilisaritissinnaalerpoq.

Sungiusaasuusimasut ilaat ataaseq naalisaanermik taaguusersuisarnermillu nuannarisalik eqqaamasaasa maluginiarnartut ilagaat. »Mi-ko«-mik taasalerpaa, atimi kinguliamilu naalisarneri. Mikop tamanna taamanikkut eqqarsaatigivallaanngilaa, ullumikkulli maluginianngisaminik kajumissaarinertut isigaa, tassa inuttut qanoq ittuunerata takuneqarsinnaalernissaanut alloriarnertut. Mikop imminut nassaariartorluni angalanini aallartittoq malugiartuaarsimavaa. Piffissami sanngiilliorfiusumi nalorninartorsiorfiusumilu piviusutut inuunissamut nukissa

Allanngulerneq

Miko ukiuni arlalinni Danmarkimiippoq. Siullermik Danmarks Tekniske Universitetimi sanaartornermik ingeniøritut ilinniakkaminik aallartitsilluni aallartippoq, naammassinngilaali. Taarsiullugu Aarhusimut nuulluni geologimi ilinnialerpoq, ilinniarfik Kalaallit Nunaannut sammingaatsiartoq, maqaasineralu malunnarsivoq. Mikop sorlaqarfimi qanoq kajuminnartiginera malugilerpaa, ilinniareerlunilu angerlarluni aalajangerpoq. Tassani kapitali nutaaq aallartippoq, Mikolilu Nuummi GUX-imi timersornermut ilinniarfimmi sulorarnermut sungiusaasussatut atorfinitsinneqarpoq. Angerlarnerli akisuvoq. Mikop angutinngorniarluni nalusimanngisaannarpaa. Inunnguuserinngisamilli suiaassusilittut aqqut takillunilu kiserliornarpoq. Kalaallit Nunaanni uterfigisaani aaqqissuussaasumik ikiortissaqanngilaq – hormoninik katsorsaasoqarsinnaanngilaq, pilattaasoqarsinnaanani tarnilluunniit pissusaanik ilisimasalimmit ikiuisoqarsinnaanngilaq. 

- Allanngornissara nalusimanngisaannarpara. Qulalinngisaannarnikuuvunga, Kalaallit Nunaannili ikiortissaqanngilaq. Soorlu tassa nammineq aqqut nassaarisariaqarit, tamannalu ajornakusoortorujussuuvoq, Miko Kalaallit Nunaanniinnini eqqarsaatigalugu oqarpoq. 

Mikoli nammineq aqqutissaminik nassaarpoq, 2020-milu ukiakkut atini allanngortippaa. Soorlumi taamaattussaasimammat Miko atitut nalunaarsorneqareersimavoq, allaallu angutit arnallu tamarmik aterisinnaavaat. Naleqqulluartutut toqqissisimanartutullu misinnarpoq, soorlu nammineq pigigaa. Peqqinnissaqarfimmili suiaassutsimik uppernarsaanermut tunngatillugu passussinermi piviusut allaanerujussuupput. Mikop killissarpassuit sivitsunngitsoq paasileramigit kinaassutsini piviusoq kinaassuserilerniaruniuk nunami qimannissaa kisiat periarfissaralugu paasilerpaa. 

Miko atermi allanngortinnerata kingorna qaammatialuit qaangiuttut Danmarkimut nuuppoq. Anguniakkamili angunissaa ajornaatsuinnaanngilaq. 2021-mi upernaakkut Sverigeliarpoq, tassanimi ukiorpassuarni kissaatigisimasaminik kiatikkut suliaritissinnaavoq. Suliaritinnera iluatsilluarpoq – tamannalu Mikop inuunera­ ni allannguillunilu nutaamik aallartiffiuvoq. 

- Imminut qiviarlunga kiatera takugakku aatsaat taama nuannaartigaanga. Soorlu nammatarisimasaq oqimaatsoq katattoq, Miko qungujorujussuarluni oqaluttuarpoq. 

Kiffaanngissuseqalerneq suliaritereernermilu timikkut oqiliallanneq oqiliallaatigiinnarnagit aammali aalajangersimanerminut uppernarsaatigai. Qaammatit arfineq-marluk qaangiummata hormoninik nakorsartinnini aallartippaa, nakorsartinneq ilivitsunngussutigigaluarlugu Danmarkimut pituttuutigisaa. Hormoninik nakorsartinneq inuuneq naallugu malinnaaffigineqartarpoq – tamanna Kalaallit Nunaanni neqeroorutigineqarsinnaanngilaq. Taamaammat Miko Schiøtt Kongstad Kalaallit Nunaannut angerlarsinanngilaq.

Uteqqittoq

Miko sulorartarfimmut 2023-mi uterpoq – tamatumuuna eqqortumik inissisimaffeqarluni, angutitut. Ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni arnani sulorartartuni ajugaaffigineqassanani pitsaanersatut inissisimavoq, aqqalu nuna tamakkerlugu ilisimaneqarluarpoq. Maannali imminut ilisaritilerpoq – kinaassusivimmisut. Tamanna Mikop uterneranut takussutissaavoq, aammali piviusuuvoq: inissisimaffimmit kukkusumiit timersuummi inuunerminilu ilumoortuujuarnissamut. Unammineq siulleq timersornikkut augaassutiginngilaa, inuttulli ajugaassutigaa – imminut pilluni tunniutiinnanngisaannarneranut uppernarsaataavoq, imminullu pilluni iliuuseqarnermigut ingerlaqqinnissamut kajumississutigisimallugu. Taamaattorli angutit iligiiaarnerat ataasiaannarluni peqataaffigaa – iliuuseq takussutissaasoq, inuunerani alloriarnermut pingaarutilimmut takussutissaasoq, kisianni timersornermut tamakkiisumik uternerusariaqarnani. Nutaamik aallutaqalerneq pinnagu, kisianni takutitsineq, Mikop qassutaasat – inuunerullu – sammivianni eqqortumiinneranik ersersitsisoq. Miko ullumikkut unammisartuujunnaarnikuuvoq, timersuulli nuannariuaannakkani maanna suliffigaa. Badminton Kalaallit Nunaat siunnersortitut suliffigaa, tassanilu timersuummi inuunerminut sunniuteqarsimasumi sulilluni nunaminut tikittarnissaminut periarfissaqarpoq. 

- Sulorarneq kikkunnit tamanit – inersimasunit mikisunillu, nukappiaqqanit niviarsiaqqanill  timersuutigineqarsinnaasoq takutikkusuppara, Miko qungujulluni oqarpoq, tamannalu timersornermut tunniusimalluinnarneranut uppernarsaataavoq. 

Atorfimmini sorlaqarfini qaninnerulertarpai, sulorartartullu kattuffianni ingerlalluarpoq, tassani ilisimasaminik ingerlatitseqqiillunilu timersuutip inunnik Kalaallit Nunaanni tamarmi ataasiussuseqalersitsisarnera misigisinnaavaa.

Maligassiuisoq

Miko nammineq kinaassutsini nassaariniarlugu ilungersoreerluni maanna politikkikkut allannguisoqarnissaanik suliniuteqarpoq. Kalaallit Nunaanniitilluni inunnguuserinngisaminnik suiaassusillit pisinnaatitaaffii pillugit oqaaseqartartutut suliaqarpoq. Ilaatigut Kalaallit Nunaanni inunnguuserinngisaminnik suiaassusillit atugarissaarnerunissaat qulakkeerniarlugu pitsanngorsaanerit pisariaqartut pillugit politikkerit peqatigiiffiillu attuumassuteqartut oqaloqatigisarpai. 

- Imminut kisima pinnanga aammali kingunissakka illersorniarlugit akiuuppunga. Inuk kinaluunniit isertortumi inuusariaqartutut misigissanngilaq. Pisinnaatitaaffigut pissarsiarisinnaaniassagatsigit siunissami kinguaariit taamatut akiuuttariaqannginnissaat qulakkeerusuppara, Miko oqarpoq. 

Mikoli inuiaqatigiit illersorniaannarnagit aamma imminut illersorpoq. Siunissamut qiviaraanni inuuneq allatut paasisimalerpaa, oqarpoq. 

- Allanngunnginninni siunissami qanoq inuunissara takorloorsinnaasimanngilara. Maanna takorluuisinnaaleqqippunga utoqqalinissaralu qilanaarilerpara. Susoqarumaarnersoq naluara, ajunngitsuusulli upperaara, Miko oqiliallappasilluni anersaaruluutigaluni oqarpoq. 

Mikop siunissaq pillugu ernumassutini allannguinissamut saatilluinnarpaa. Angalanera imminut nassaarinissaminngarnit pingaaruteqarnerungaarpoq – allat piviusumik inuunissaannut sapiissuseqalersinniarlugit akiuunneq. Akiuunnermigut ullut ilaanni – kinaassutsimisut – Kalaallit Nunaannut tamanut inissaqartitsisumut angerlarnissaminut periarfissaqassalluni aamma neriuutigaa