Immikkut ilisimasalik: Aaqqissuisoq nittarsaassinermik suleqatigiinnermik aningaasatigut iluaqutserneqarpoq

Nuummi nunat tamat peqataaffigisaannik piniarnermut aalisarnermullu nittarsaassinersuarmik upernaaru ingerlatsisoqassaaq. Tamanna Kommuneqarfik Sermersup suliffeqarfiullu imminut pigisup Aalborg Kongres & Kultur Centerip (AKKC) septembarip qaammataani ataatsimut tusagassiuutitigut nalunaarutigaat. 

Nittarsaassinissaq – Arctic Expo 2026 – Inussivimmi ulluni 21.-23. april pissaaq. Aningaasaqarnermut tunngasortai niuernermi isertuussaapput AKKC Aalborgimi Danfish-messemik kiisalu Avannaata Kommunia suleqatigalugu Ilulissani Arctic-Expo-messemik aaqqissuinermik ingerlataqareerpoq. 

Sermitsiaq isumaqatigiissut tamanut suliariumannittussarsiunneqarsimanersoq kiisalu isumaqatigiissut kommunimut iluaqutitaqarnersoq imaluunniit kommunimut amigartoorutaassanersoq nalilerniarlugu AKKC-p Kommuneqarfik Sermersuullu isumaqatigiissutaat allakkanik takunnissinnaatitaaneq aqqutigalugu takuaa.

Tamannali inernileruminaappoq, isumaqatigiissutimmi aningaasanut tunngasortai AKKC-mut “niuernermi isertugaataanerarlugit” tamakkerlugit qernertumik titarlugit takuneqarsinnaajunnaarsinneqarput. 

Sinneqartoorutit AKKC-p pissagai 

Isumaqatigiissulli Kommuneqarfik Sermersuumut aningaasartuuteqarfiungaatsiarnera takuneqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut AKKC kisimi isumaqatigiissummi aningaasatigut iluaqutserneqartutut isikkoqarpoq. Assersuutigalugu sinneqartoorutit tamarmiusut AKKC-mut tussapput, amigartoorutilli ilaat kommunimit matussuserneqassallutik. Tamatuma saniatigut Kommuneqarfik Sermersuup Inussivik ulluni arfinilinni, eqqiaaneq, pigaartoqarneq, innaallagiarlu il.il. Isumagissallugit akeqanngitsumik atugassanngortippaa. Taakku saniatigut kommuni isumaqatigiissut malillugu inuussutissarsiornermut immikkoortumit akeqanngitsumik siunnersuinermik tapertaliissaaq. 

Kommunittaaq nittarsaassivinnik tuniniaaneq piffimmeersullu nittarsaassiviinut tunngatillugu qularnaveeqqusiinernik aamma ilapittuissaaq. Taakkulu saniatigut Kommuneqarfik Sermersooq nittarsaassinermi tapiissummik kiisalu takoqqusaarinermut tapiissummik tamat paasisaqarfiginngisaannik akiliuteqassaaq. 

Aarlerinartortaqanngitsumik aningaasartortut

Sermitsiap isumaqatigiissut Aalborg Universitetimi aningaasaqarnermik aqutsinermut professorimut Per Nikolaj Bukhimut takutippaa, taassumalu aningaasaqarnermut tunngasortaasa tamakkerlugit takuneqarsinnaajunnaarnerisigut, isumaqatigiissutip nalileruminaannera isumaqatigaa. Taamaattoq AKKC-p iluaqutissartat tamakkerlugit tulaakkai takuneqarsinnaavoq. 

Siunnersorneqarnissamik pisariaqartitsineq annertooq

– Isumaqatiginninniarnerup qanoq ingerlanneqarsimanera nalileruminaappoq. AKKC-li annertoorujussuarmik iluaqutissarsivoq, taakkulu aarlerinaateqanngivissumik aningaasartortut isumaqaqqajaanarpoq. Imaassinnaavormi allaanerusinnaanngitsoq. Kommunip allalluunniit namminneerlutik aaqqissuisimasinnaanerat qularaara, Per Nikolaj Bukh oqarpoq, nangipporlu:

– Kommunitut ”imminut iluaqutissartaqanngitsumik suleqatigiinneq” ilisimaaralugu isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq, tamatumani takornarianik pinngortitamillu siuarsaaniarneq pilersaaruteqarfigineqarsimasinnaavoq, taamaalillunilu nittarsaassinermik ingerlatsinissaq isumassarsiatsialaasinnaavoq. 

Namminersortumik suleqateqarneq 

Sermitsiap kommunaldirektør Ole Jakobsen sooq Nuummi piniarnermik aalisarnermillu nittarsaassinerup tamanut suliariumannittussarsiuunneqarsimannginneranik, Aalborg Kongres & Kultur Centerimillu isumaqatigiissuteqarnermut suna tunuliaqutaanersoq pillugu aperaa. 

 – Isumaqatigiissut maanna malittarisassaq malillugit suliariumannittussarsiuunneqartussaanngitsoq Kommuneqarfik Sermersooq naliliivoq. Tassani sullissinermik pisineq pineqarnani, namminersortumilli suleqateqarluni kommunip aaqqissuussinermut, aaqqissuisup ingerlataanut aningaasaqarnikkullu aarlerinaatinik tigusiffianut suleqateqarnera patsisaavoq. Inatsisilerinikkut naliliummik pisumi suliariumannittussarsiuussisussaatitaannginnermik uppernarsaasumik peqartoqarpoq, Ole Jakobsen oqarpoq, nangillunilu Aalborg Kongres & Kultur Centeri Ilulissani Polar Fishimik Aalborgimilu Danfishmik aalisarnerup piniarnerullu iluani pilersuisartunit hunnorujulikkaanik ilaatitsisumik ingerlatsisareernera pillugu toqqarneqartoq oqaatigaa. 

– Attaveqaatit taamaattut Kalaallit Nunaanni pigineqanngillat piffimmeersumillu taamaattumik sanarfinissaq piffissaq sivisooq – immaqalu ukiut arlallit – atorlugit sanarfineqartariaqassaaq. AKKC-mik suleqateqarnikkut Nuuk sukkasuumik nunat tamat akornanni ingerlatsisut ataatsimoorfiannut ilanngussinnaavoq, taamaaliornikkullu pilersuisartut, saqqummersitsisut aningaasaliisullu nalinginnaasumik pissarsiarineqarsinnaanngikkaluartut periarfissaalissapput.

AKKC isumaqatigiissummi iluaqutserneqartoq

Ingammik AKKC isumaqatigiissummi iluaqutserneqartutut isikkoqarpoq. Assersuutigalugu sinneqartoorutit tamakkiisut AKKC-mut nakkartussaapput, amigartoorutillu ilaat kommunimit matussuserneqassallutik. Tamatumunnga suna tunngaviua?  

– AKKC niuernikkut nittarsaassinermut pisinnaatitaaffeqarnera eqqortuuvoq. Taamatut suleqatiginnerni tamanna nalinginnaasuuvoq, tassani namminersortoq ingerlatsisoq pilersaarusiornermik, nittarsaassivinnik tuniniaanermik, takoqqusaarusiornernut il.il. suliarinnittarpoq, kommunilu piffimmi sinaakkutinik ilapittuuteqartarpoq, kalaallillu suliffeqarfiisa aamma periarfissinneqarnerat qulakkeerlugu, Ole Jakobsen oqarpoq, imalu nangilluni:

– Kommunip ilapittuutai tassaanerupput piffimmi piginnaasat ingerlatsinermilu ikiorsiinerit – assersuutigalugu haalimik, innaallagissamik, eqqiaanermik isumannaallisaanermillu – ingerlatareriikkatsinnik isumaginninneq. Aningaasanik akiliutit suliarinnittussarsiuussissussaatitaalersitsisut pineqanngillat. Kommunilu kisimiilluni nunat tamat akornanni nittarsaassinermik taamaattumik ingerlatsinissamut periarfissaqanngilaq, taamaammallu AKKC-mik suleqateqarneq nittarsaassinermi taama annertutigisumik ingerlatsinissamut piviusorsiortumik periarfissatuaavoq.

Nittarsaassinerup ingerlanneqarneranut tapiissuteqarneq

Kommuneqarfik Sermersuup timersortarfik ulluni arfinilinni akeqanngitsumik atugassanngortissavaa, eqqiaanerlu, pigaartoqarneq, inaallagiaq il.il. aamma isumagissallugit. Tamatuma saniatigut isumaqatigiissut malillugu kommuni inuussutissarsiornermut immikkoortumit akeqanngitsumik siunnersuinermik ilapittuuteqassaaq, tamannalu kommunaldirektørip oqarnera malillugu suleqatigiinnermi nalinginnaalluinnartuuvoq. 

– Isumaqatigiissut suliariumannittussarsiuussisarnermut inatsimmit isigalugu nioqqutissanik sullississutinilluunniit pisinerunngitsoq, namminersortumilli kommunip nittarsaassinermik ingerlatsinissamik tapiineranik ingerlatsinerusoq, kommunip inatsisilerinikkut nalilertippaa. Kommunip iliuusai inatsimmik atuuttumik malinnittut nalilerneqarpoq, taamaalillunilu isumaqatigiissut suliariumannittussarsiuussisussaatitaanngitsoq pineqarluni. Isumaqatigiissutip immikkoortuisa ilaat – tassani AKKC-p attavitsigut isumaqatigiissutaanut tunngasut akinillu aalajangersaaneri – pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsimmi aalajangersakkani pappiaqqanik takunnissinnaatitaanermi paasissutissatut niuernikkut mianernartuunertik pillugu ilaatinneqanngillat, Ole Jakobsen oqarpoq.

 Ungasissumut sammisumik aningaasaliineq 

Kommunip nittarsaassiffinik tuniniaanermi piffimmeersullu nittarsaassiviinik qularnaveeqqussiinera kiisalu nittarsaassinermut tapiinera aammalu takoqqusaarinermut aningaasaliinera tamanit takuneqarsinnaannginnera naleqquttuunersoq pillugu akissut ima nipeqarpoq:

– Nittarsaassinermi kalaallit suliffeqarfiisa nunat tamat akornanni pilersuisunut niuerfinnullu ilanngussinnaanerannik nukittorsaanissaq, inuussutissarsiortut takornariartarnerannik Nuummilu niuernermik annertusaanissaq kiisalu Kalaallit Nunaata Atlantikup avannaani pinarnermut aalisarnermullu nittarsaassinerni ornittaganngornissaa siunertaavoq. Tamanna taamaalilluni inuussutissarsiornermi ineriartortitsinermi ersarissuunermilu ungasissumut sammisumik aningaasaliineruvoq, taamaalillunilu nalinginnaasumik sullissinermik pisinerunani, Ole Jakobsen naggasiilluni oqarpoq.