Naalakkersuisut: Ingerlatseqatigiiffiup Kuannersuarni suliniuteqartup saassussinera isasoorpoq
Greenland Mineralsip Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik piumasaqaateqarluni Namminersorlutik Oqartussat eqqartuussivimmut suliassanngortissinnaanngikkaat, Københavnip Byretiani ippassaq aalajangerneqarpoq. Suliaq Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani maanna suliarineqartussanngorpoq. Naalakkersuisut ajugaasut Naaja H. Nathanielsen oqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiulli aalajangiineq aamma naammagisimaarutigaa, suliakkiussartillu pitsaanerusumik inissisimalertoq isumaqarlutik.
Kuannersuit pillugit akerleriinneq suli ingerlavoq. Namminersorlutik Oqartussat Københavnip Byretianut suliassanngortinneqarsinnaanngitsut maanna aalajangerneqarpoq. Suliaq maanna Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani suliarineqassaaq, tamannalu Naalakkersuisut kissaatigiuarsimavaat. Ingerlatseqatigiiffiup aalajangiineq aamma naammagisimaarpaa, taakkumi suliap pingaarnersaa maanna aallartinneqarsinnaalersoq isumaqarput – urani pillugu inatsit 2021-mi akuerineqartup kingunerissaanik piianissamik akuersissummut taarsiullugu 76 mia. koruuninik taarsiissuteqaqqusineq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Namminersorlutik Oqartussanut Kuannersuarni piiaanissamut akuersissummik piumasaqarnermut atatillugu, Greenland Mineralsip ingerlatseqatigiiffiullu piginnittaata Energy Transition Mineralsip (ETM) suliakkiissutaannut tunngatillugu, illoqarfiup eqqartuussiviani suliaq suliarineqarsinnaanngitsoq, Københavnip Byretia ataasinngornermi aalajangerpoq.
Isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussiviup suliaq taanna suliarisinnaanagu aalajangerneranit ullualuinnaat qaangiuttullu taama aalajangiisoqarpoq.
Qunusiarinninneq sioorasaarinerlu
Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip (IA) itigartitsinerit taakku ajugaanertut taavai. Namminersorlutik Oqartussammi suliaq Kalaallit Nunaanni eqqartuussivimmi siullertut suliarineqaqqaartussaasoq isumaqarput.
”Greenland Minerals-ip piaanissamut akuersissummik piumasaqaataannik Naalakkersuisut itigartitsinerat pillugu suliassani Namminersorlutik Oqartussanut iluaqutaasumik aammaloortumik eqqartuussivimmi aalajangiisoqarpoq. Illuatungiusoq Naalakkersuisut isumaat malillugu amerlasuunik eqqarluni aamma Namminersorlutik Oqartussat suliakkiissuterpassuarnik suliakkiissutigalugit qunusiariniarsaralugit, paasiuminaatsunik inatsisitigut tunngavilersuilluni aammalu taarsiissutissat annertoorujussuarmik aningaasartalerlugit qunusaaraluni tunuliaqutaasumi tamanna pivoq."
"Tamanna suliassami ilungersunartumik
tunngaviusussamilu pimoorussinani periusissatut isigaara. Taamaattumik aamma Københavnimi
Byret-imi aalajangiineq naammagisimaartorujussuuara, tassani aalajangerneqarpoq
Kalaallit Nunaanni pineqartunut suliassaq Københavnimi
ingerlanneqarsinnaanngitsoq ", Naaja H. Nathanielsen tusagassiuutitigut nalunaarummi saqqummeqqammersumi oqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat suliamik kinguarsaasut
Energy Transition Minerals eqqartuussinerup kingorna tusagassiuutitigut nalunaaruteqarpoq, tassanilu illoqarfiup eqqartuussiviani aalajangiineq "eqqartuussiviup suliaq kinguarteqqinnagu nangissinnaalermagu“ naammagisimaarneqartoq allassimavoq.
Kuannersuarni suliniut naapertuilluanngitsumik unitsinneqarallartoq ingerlatseqatigiiffimmi isumaqarput, taamaattumillu kalaallit qallunaallu politikerii oqartussaasullu suleqatigalugit aaqqiissutissamik nassaarniarnissaq pingaartinneqarluni.
“Ajoraluartumik illuatungerisatta suliaq kinguarsarniarlugu sapinngisaminnik iliuuseqartut isumaqarpugut. Tamanna attuumassutilinnut tamanut akisuinnarani suliniutip aallartinnissaanut kinguarsaavoq. ETM kalaallit qallunaallu politikeriinik oqartussaasuinillu naaperiaarusulluinnarpoq.”
“Isumaqatigiissutigisinnaasatsinnik oqaloqatigiinnissarput sulissutigiuarparput. Tamatta ajorinngisatsinnik aaqqiissutissamik nassaarnissatsinnut piareersimavugut, tamannalu illuatungeriinnut tamanut iluaqutaasumik Kalaallillu Nunaannut siunissami naleqalersitsissalluni,” ETM-imi pisortaq Daniel Mamadou oqarpoq.
Annaffissatuaq
Isumaqatigiissitsiniartarfiup aalajangiinerata kingorna suliami pitsaanerusumik inissisimalernertut ETM-p inerniliinera naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip tupigusuutigaa. Naalakkersuisuimmi isumaat assigalugu aalajangiisoqarpoq.
"Greenland
Minerals eqqartuussivinni taperserneQASSAPPAT, taakkua tamatuma kingorna
suliassami ilaasut ilai eqqartuussiviup aalajangiinerani
isummerfigineqanngippata, taakkua nalilersoqqullugit
isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussivik qinnuigisinnaagaat, pillugu
isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussiviup nalunaaruteqarnera,
ingerlatseqatigiiffiup annaffissatuaraa. Taamaalilluni tassani pisussatut
ilimanarpallaanngitsoq pineqarpoq, isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussiviup
qulequttamik suliassaqarfimmi iluaniinngissinnaasumik
suliarinnissinnaannginnissani sioqqutsisumi mattussinnaanngikkaa, taamaallaat
pineqarluni. Taamaattumik isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussivimmi aalajangiineq
upernaaq Naalakkersuisunut siunnersuutiminnut naapertuuttutut qanoq ETM oqaatigisinnaaneraa,
uannut takujuminaatsorujussuuvoq ."
ETM naammagisimaarinnissinnaanngilaq
Avatangiisinik illersuiniaqatigiiffimmi NOAH-mi, Kuannersuarni suliamik ukiorpassuarni malinnaasuni, isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussiviup illoqarfiullu eqqartuussiviata aalajangiinerat ingerlatseqatigiiffimmut iluaqutaasutut isumaqartinneqarsinnaanerat takujuminaatsinneqarpoq.
– Aalajangiinerit aatsitassarsioqatigiiffimmi pakatsissutigineqaraluartut ajunngitsutut isiginiarneqaraluarpataluunniit ETM-ip ulluni kingullerni pisut naammagisimaarsinnaanngilai. Isumaqatigiissitsiniarnermut eqqartuussiviup Københavnimiittup aatsitassarsioqatigiiffiup unnerluussutaa itigartillugu danskit naalakkersuisui suliamut peqataasinnaanngitsut nalilerpai. Kalaallit naalakkersuisui pineqarmata byretimi aamma taamatut aalajangertoqarpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu ETM-imit oqartussat suliamik kinguarsaanerat ajuusaarutigineqarpoq – taamaanneraaneq tupaallaatigineqarsinnaasoq. Aatsitassarsioqatigiiffiup suliap suliarineqarnerani inatsisitigut aalajangiisoqarani politikkikkut aalajangiisoqarniassaa neriuutigalugu piffissamik kinguarsaasoq naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata illersuinermini arlaleriarluni oqaatigisarpaa, Niels Henrik Hooge oqarpoq.
Suliap ingerlaqqinnissaa
Københavnimi
Byret-imi Silap
pissusaanut, Nukissiuutinut Pilersuinermullu ministereqarfik pillugu suliaq kisimi ingerlanneqartussanngorpoq. Ingerlatseqatigiiffiup suliassamut tunngaviusut ministereqarfimmut suli erseqqinnerusumik nassuiarsimanngilai. Silap
pissusaanut, Nukissiuutinut Pilersuinermullu ministereqarfik aamma danskit
naalagaaffiat Kalaallit Nunaanni piiaanissamut akuersissutinik
tunniussinissamut piginnaatitaaffeqanngilaq
Naalakkersuisut
allallu suliakkiullugit eqqartuussivimmi suliassaq maannakkut taamaallaat
Nunatta Eqqartuussisuuneqarfiani ingerlalissaaq. Eqqartuussinissaq suli piffissalerneqanngilaq.
