Air Greenlandip Kalaallit Nunaanni illersornissamut tunngatillugu silaannakkut nakkutilliilluni suliassat tigussavai

Air Greenland Illersornissaqarfiup timmisartuinik Challengerinik 2024-miit 2033-mut atorunnaarsitsinissamut atatillugu Kalaallit Nunaanni angallassinermik nakkutilliinermillu suliaqartussatut toqqarneqarpoq.

Tamanna Naalakkersuisut ataasinngornermi ualikkut tusagassiuutinut nalunaarummi allappaat.

Illersornissamut ministereqarfiup atortussanik pisiortornermullu aqutsisoqarfiata Air Greenland suliamut atatillugu isumaqatigiissuteqarfiginiarpaa, tamatumalu saniatigut timmisartut marluk Issittumi Atlantikullu avannaani assartuinermi, nakkutilliinermi annaassiniarnermilu atorneqartussat attartorneqassapput.

Illersornissamut ministeri Jeppe Bruus naapertorlugu Air Greenland toqqarneqarsimavoq nunatsinni timmisartuussinissamut immikkut piginnaaneqarluarmat.

- Air Greenlandimi Illersornissaqarfiup ilaatigut Kalaallit Nunaanni angallassinermik alapernaarsuinermillu suliassaanik suliarinnittussamik nukittuumik nassaarpugut. Taakku suliassamik isumaginninnissamut pitsaanerpaanik tunngavissaqarput, Air Greenlandimmi piffik tamaanilu silaannaap pissusaa immikkuullarissoq Kalaallit Nunaanni atuuttoq ilisimaaraa. Timmisartunik marlunnik attartornikkut timmisartuut atuussinnaassusaat annertusarneqarpoq, tamannalu suliassanik isumaginninnermi annertuumik pingaaruteqarpoq, illersornissamut ministeri Jeppe Bruus oqarpoq.

Timmisartut marluk atorneqassapput

Timmisartut immikkut orsussanut tankilerneqarlutillu ilaatigut annaassiniarluni suliaqarnermi atugassanik naleqquttunik maluginiutinik alapernaarsuinermillu atortorissaaruserneqassapput.

Nunanut allanut, inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisup Múte B. Egedep isumaqatigiissutip nunaqavissut soqutigisaannut tunngassuteqarnera erseqqissarpaa.

- Illersornissaqarfiup annertusisamik Kalaallit Nunaanni najuunnerani piffimmut iluaqutsiillunilu aallaaveqarnissamik qulakkeerinninnissarput suliassaavoq pingaarutilik. Taamaammat maanna nunatsinni suliffeqarfik suleqatigalugu Kalaallit Nunaanni angallassinermik alapernaarsuinermillu naammassinnissinnaassutsimik nukittorsaanissamik siammasissumik isumaqatigiissuteqarnerput nuannaarutigaara, Múte B. Egede oqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq Søren Andersen isumaqarpoq isumaqatigiissutip nunap immikkoortuani suliassanik naammassinninnermik nukittorsaassasoq.

- Air Greenland Kalaallit Nunaanni pissutsini immikkuullarissuni ilungersunartunilu ingerlatsinermi annertuumik misilittagaqarpoq. Taamaammat Illersornissaqarfiup Issittumi Atlantikullu Avannaani alapernaarsuinermik annaassiniarnermillu suliassanut isumaginninnitsinnut atatillugu nukittorsaasinnaasunik inuinnaat sullissinerannut naammassinnissinnaassutsimik suli ataatsimik ilassusiinera nuannarutigisassaavoq, oqarpoq.

Isumaqatigiissummi Finansudvalgip suliassamik akuersinissaa tunngavissaatinneqarpoq, piffissamilu 2028-2037 katillugit 1,6 mia. kr-nik atuisoqarnissaanik malitseqarluni.