Ataatap ujartornerani tarnip pissusaanik ilisimasalimmik inatsisitigullu ikiorserneqarsinnaaneq

Inatsisitigut ataataqanngitsut eqimattaapput aalajangersimasut: Amerikamiut sakkutuuisa qitornaat, savalimmiormiut aalisartut, qallunaat sanasut kalaallillu. Taakkulu kinaassutsimik ilaqqutamillu oqaluttuarisaanerannik paasisaqarnissartik pisariaqartippaat.

Meeqqanut, ilaqutariinnut nunamullu namminermut naalakkersuisoqarfiup aamma isumaginninnermut ineqarnermullu ministereqarfiup kiisalu Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup sinniisaata inuit ataasiakkaat tusarfiginissaat siunertaralugu suliniutinik nutaanik arlalinnik 2026-mit 2029-mut atuuttussanik upernaaq aallartitsipput. Suliniutit 9,7 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarput. Inuit amerlanerpaat pisinnaatitaaffiminnik neqeroorutinillu aalajangersimasunik paasisaqarnissaat anguniarlugu Kalaallit Nunaat Danmarkilu suliniutini salliunneqarput. Kisitsisini 2017-imeersuni Kalaallit Nunaanni inatsisitigut ataataqanngitsut 3.300-unerat missingerneqarpoq, kiisalu kalaallit Danmarkimittut inatsisitigut ataataqanngitsut 1.300-ullutik. Kisitsisit ukiut tamaasa ikiliartorput.

Ilaquttat qaniginerpaasat pillugit ukiuni qulikkuutaani nalornineq nipangiussisimaannarnikuunerlu qulaassallugu nanertisimassutaasinnaavoq, taamaattumilu inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliniutini nutaani tarnip pissusaanik ilisimasalimmik akunnerni tallimani akiliunneqarlutik, Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit, oqaloqateqarsinnaalerput. Suliassamut tassunga ukiumut to millionit koruunit illikartinneqarput.

Inatsisitigut ataataqanngitsut Kalaallit Nunaanniittut Danmarkimiittullu inatsisinut tunngasunik apeqqutissaqarunik, Naalagaaffiup sinniisoqarfianut Nuummut akeqanngitsumik aamma sianersinnaapput.

Naalagaaffiup sinniisoqarfiata oqarasuaatikkut saaffiginnittoqaqqaarnerani inatsisitigut ataataqanngitsunut tunnganersoq paasiniaqqaassavaa – tassa saaffiginnittoq Kitaani 1963 sioqqullugu aamma Avannaani Tunumilu 1974 sioqqullugu inunngortuunersoq. Taava Naalagaaffiup sinniisoqarfiani inatsisilerituup eqqartuussivimmi suliamik aallartitsinissamut qanoq iliortoqarnissaa pillugu siunnersuissaaq.

Marsimiilli qaammatit tamaasa inuit qulit 15-illu akornanniittut sianerlutik saaffiginnittarput. Amerlanerunissaat ilimagineqarsimagaluarpoq, ammarneqarneraniillu qaammatit arfinilinngorpata naalagaaffiup sinniisoqarfiani misilittagarineqalersut naliliiffigineqassallutik.

– Inuunertik tamaat nammatarisarpaat

Inatsisitigut ataataqanngitsut eqimattani assigiinngitsuniittut Naalagaaffiup sinniisoqarfianut saaffiginnittarput; ilaatigut oqaarasuaat marsini ammarneqartoq aqqutigalugu, aamma paasititsiniaalluni ataatsimiititsinerit Nuummi marsimi aallartittut Kujataanilu aappaagu naammassusisussani. Naalagaaffiup sinniisoqarfia neqeroorutit nutaat pillugit quppersagaq aamma suliarinikuuaat, taannalu Nunatsinni kommuninut, eqqartuussisoqarfinnut Kalaallillu Illuutaanni Danmarkimiittunut agguaanneqarnikuulluni.

Naalagaaffiup sinniisoqarfiani atorfilik Lasse Gravholt Jensen Nuummi, Tasiilami, Qaanaami, Ilulissani Sisimiunilu paasititsiniaalluni inatsisitigut ataataqanngitsunut ilaqutaannullu upernaaq ataatsimiititsinerni peqataavoq.

– Inuit paasissutissiilluni ataatsimiinnernut peqataasut ataatartik pillugu apeqqutit inuunertik tamaat nammatarisaraat takusarparput. Qanorluunniit ukioqarnerat apeqqutaanani apeqqutit taakku pigiuartarpaat. Inuit taakku ukioqqortusereernikuupput, immaqalu ataatassarsiuussinermik suliamik aallartitsiserusukkunnaarsimanngikkuni nukissaqarfigiunnaarsimasarlugu. Taamaammat suliniutit nutaat aqqutigalugit kinaassutsiminnik suminngaanneerfimminniillu paasisaqarunnerminnik ikiorneqarlutik ingerlariaqqissinnaanissaat neriuutigaara, Lasse Gravholt Jensen Sermitsiamut oqarpoq.

Oqarasuaatikkut saaffiginnittarfik akeqanngitsoq Kalaallit Nunaanni 801140-mik Danmarkimilu 70707705-imik normoqarpoq, ataasinngornermiillu pingasunngornermut nalunaaqutaq ulloqeqqaniit marluk tungaavut ammasarpoq kiisalu sisamanngornermi tallimaniit arferngup tungaanut ammasarluni (Kalaallit Nunaata nalunaaqutaa malillugu.

Amerikamiut qitornaat peqataasut

Inatsisitigut ataataqanngitsut Kitaaniittut tassaapput meeqqat 1963-imi juunip aallaqqaataa sioqqullugu inunngornikut (maanna 63-inik ukiullit), Avannaani Tunumilu 1974-imi juulip aallaqqaataa sioqqullugu (maanna 52-inik ukiullit) inunngortut. Meeqqat taakku ataatamik kinaassusaata paasinissaanut inatsisitigut pisinnaatitaaffeqanngillat, aamma ataatami kinguliaanik kinguliaqarsinnaanatillu kingornussisinnaatitaanatik. Inatsisip 2014-imi allanngortinneqarnerata kingorna inatsisitigut ataataqanngitsut eqqartuussivimmi ataatassarsiuussinermik suliamik aallartitsisinnaalerlutillu kingornussassat agguaanneqareersimanngippata kingornussisinnaangortinneqarput.

Inatsisitigut ataataqanngitsut eqimattat Sermitsiamiit allaaserineqartut tassaapput amerikamiumik sakkutuumik ataatallit. Naalagaaffiup Sinniisoqarfiata upernaaq paasititsiniaalluni ataatsimiititsinerani, ukiunilu kingullerni toqqaannartumik saaffigineqarnikkut, inuit 15-it 20-llu missaanniittut attaveqarsimapput. Taakkunannga amerlanerit Tasiilameersuullutik. Arlallit DNA-t aqqutigalugit ilaquttat siuaasallu pillugit misissuisarfinnut MyHeritage-mut 23andMe-mullu DNA-minnik nassiussisimapput. Ilaasa ilaquttatik Amerikamiittut attaveqarfigilersimavaat allalli suli suminngaanneerfitsik pillugu ilisimasaqaratik.

Ukiuni makkunani pisut assigiinngitsut

Inatsisitigut ataataqanngitsut pillugit suliniutit upernaaq aallartinneqartut saniatigut allanik assigiinngitsunik pisoqartarnikuuvoq.

Ministeriunerup Mette Frederiksenip partiit sisamat naalakkersuisoqatigiiliani juunip pingajuani saqqummiuppai, taakkualu naalakkersuisoqatigiinnissamik isumaqatigiissutaanni inatsisitigut ataataqanngitsut meeravissianngortinneqarnikullu eqqaaneqarput.

Danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu sorsunnersuup aappaaniit maannamut pinikut misissortillugit suliakkiutiginikuuaat. Misissuineq Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianeersumiit Daniel Thorleifsenimit aamma Ilisimatusarfimmeersumit Tenna Jensenimit siulersorneqartoq ukiuni arlalinni ingerlanneqassaaq. Inatsisitigut ataataqanngitsut meeravissiartaarineqarnikullu pillugit immikkut nalunaarusiaq 2026-p naanerani aamma saqqummiunneqariissalluni.

Danskit naalakkersuisut isumaqatigiissutaanni qupperneq 65-imi ima allassimavoq: – Danskit naalakkersuisuisa inatsisitigut ataataqanngitsut aamma meeravissianngortinneqarsimasut ersarissarneqarnissaat nassuerutigineqarnissaallu pisariaqartoq nassuerutigaat, pisortatigoortumillu utoqqatsertoqassanersoq aalajangiiffiginiarlugu.

Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisullu misissuinerup inernera aallaavigalugu iliuuseqassapput, assersuutigalugu saammaateqatigiinnissamik ataatsimiititaliaq qallunaanik kalaallinillu ilaasortaaffigineqartoq pilersillugu.

Naalakkersuisut siulittaasuat Aleqa Hammond saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliamik 2014-imi pilersitsivoq, qallunaalli ministeriunerat Helle Thorning-Schmidt Danmarkip saammaateqatigiinnissaq pisariaqartinngikkaa tunngavilersuutigalugu suliami peqataajumanikuunngilaq. Saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliami siulittaasup Josef Therkildsenip nalunaarusiaq »Qanga pisut paasivagut – Ullumi pisut akisussaaffigaagut – Siunissaq pitsaanerusoq sulissutigaarput« 2017-imi tunniuppaa. Naalakkersuisut isumaliutissiissummi inassutigineqartut aallaavigalugit iliuuseqannginnerat tamatuma kingorna isornartorsiorneqartarpoq.

Novembarimi eqqartuussisoqassasoq

Inatsisitigut ataataqanngitsut eqimattat Kattuffik Ataata 2010-mi pilersippaat, pisortanulli iliuuseqarniarneq piffissartornartaqaaq. Inatsisitigut ataataqanngitsut 26-t 2022-mi naammagittarsinnaajunnaarlutik danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerarlugu eqqartuussivimmut suliassanngortippaat. Utoqqatsertoqarnissaa kiisalu suliassanngortitsisunut immikkut 125.000 koruuninik taarsiissuteqartoqarnissaa Eqqartuussivimmi suliassanngortitsinermi piumasarineqaproq – katillugit 3.250.000 koruuninik. Isumaginninnermut Ministereqarfiup piffissap killiliussap qaangerneqareernikuunera tunngavilersuutigalugu taarsiissuteqaqqusineq itigartitsissutigeriarlugu eqqartuussivilersuusseqqusilluni innersuussutigaa.

Eqqartuussineq novembarimi aallartissaaq — illoqarfiup eqqartuussiviani pinnani Østre Landsretimi, eqqartuussivimmi siullertut aalajangiiffigisassaasumi, taamaalilluni eqqartuussivimmi qullersaasumi aappassaanik aalajangiiffigineqarsinnaalluni.