Atuartuni akullerni sapaatip akunnerani sammisaqartitsisarneq nutaaq: Naalagaaffeqatigiinneq pillugu sapaatip akunnerani sammisaqarneq

Meeqqat inuusuttullu suliniutit nutaat aqqutigalugit naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilisimasaqarnerulernissaat pisariaqartoq, Danmarkimi naalakkersuisut isumaqarput.

Danmarkimi meeqqat atuarfiini akullerni atuartut, atuartinneqarnerminni  naalagaaffeqatigiinneq pillugu sammisaqarnerulertariaqarput. Tamanna ilaatigut pissalluni Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasunik nutaamik sapaatip akunnerani ataatsimi nuna tamakkerlugu atuarfiit sammisaqartitsineranni atuartut peqataasinnaalernerisigut.

Naalagaaffeqatigiinni sapaatip akunnerani sammisaqartitsineq siullermeerluni ukiumi atuarfiusumi 2027/2028-mi sapaatip akunnerani 46-mi pisussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasunik sapaatip akunnerani sammisaqartitsineq  aqqutigalugu, Qallunaat meerartaat inuusuttuaqqallu naalagaaffeqatigiinneq pillugu ilisimasaqarnerulersinneqassapput. Atuartut naalagaaffeqatigiinni ullumikkut pissutsinik oqaluttuarisaanermilu pisimasunik ilisimasaqarnerulersinneqassapput, tamannalu meeqqat inuusuttuaqqallu anersaakkut piukkunnarsarnissaannut iluaqutaassalluni.  Sapaatip akunnerani taama sammisaqartitsisarnissami, atuarfiit kinguaassiuutinut tunngasunik sapaatip akunnerani sammisaqartitsisarnerat isumassarsiorfigineqassaaaq.

Pisussaaffittut oqaluttuarisaanermik atuartitsinissaq

Naalagaaffeqatigiinneq ukiumi atuarfiusumi 2023/2024-miilli meeqqat atuarfianni oqaluttuarisaanermik atuartitsinermi pisussaaffittut sammineqartalerpoq, Atlantikup Avannaa aamma naalagaaffeqatigiinneq oqaluttuarisaaneq pillugu sammisassatut ilanngunneqarmata.

Naalagaaffeqatigiit pillugit sapaatip akunnerani sammisaqartitsineq aallaavigalugu,  atuarfiit naalagaaffeqatigiinneq atuartitsinermut ilaatittalersinnaavaat.

Nunatsinnik Savalimmiunillu ilisimasallit qanimut oqaloqatiginerisigut isumassarsiorfissanik il.il. suliaqartoqassaaq. Meeqqanut atuartitaanermullu ministereqarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit, 2026-mi 2 millionit koruunit aamma 2027-mit 2030-mut ukiumut 1 millionit koruunit suliniummut aningaasaliissutigineqartassapput.

Atuartunut Atlantikup Avannaaniittunut immikkut tapiissut

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu inuusuttut ilisimasaqarnerulernissaannut periarfissaq attatiinnarniarlugu naalakkersuisut ukiumut immikkut 3 millionit koruuninik tapiissuteqartarput Atlantikup avannaani ilinniarnertuunngorniarfimmut 2027-miit atuutilersitsinissamut.

Ilinniarnertuunngornianut atuaqatigiinnut Atlantikup Avannaaneersunut immikkut tapiissutit

Danmarkimi, Nunatsinni Savalimmiunilu inuusuttut naalagaaffeqatigiit pillugit ilisimasaqarnerulernissaannut periarfissaq attatiinnarniarlugu, Danmarkimi naalakkersuisut ukiumut immikkut 3 millionit koruuninik tapiissuteqartarniarput, taamaalilluni ilinniarnertuunngorniat Atlantikup Avannaaneersut klassiat 2027-mit ingerlatiinnarneqarniassammat. Tamannami Gribskov Gymnasium-imi, GUX Sisimiut, Savalimmiuniittoq Miðnám á Kambsdali aamma Islandimiittoq  Verzlunarskoli suleqatigalugit misiligutitut ingerlanneqarmat.

Naalagaaffeqatigiit akornanni paasisassarsiorluni angalasarnerit amerlanerunissaat aamma eqqarsaataavoq. Meeqqanut Ilinniartitaanermullu ministereqarfik Danmarkimi ilinniarnertuunngorniarfinni, inuussutissarsiornermik ilinniarfinni aamma tunngaviusumik piareersaatitut ilinniartitaanermi ilinniartut, Savalimmiunut Nunatsinnullu paasisassarsiorlutik angalanissaannut ukiumoortumik 2019-imiilli aningaasaliissuteqartarpoq.

Angalanernut aningaasaliisarnerup siunertaa ukioq manna aallarnerfigalugu naleqqussaneqarpoq, taamaalilluni Kalaallit Savalimmiormiullu ilinniartut aamma aningaasaliiffigineqarsinnaalersillugit. Nunat tamarmik immikkut aningaasaliissutit ilinniartoqarfimminnut agguataarnissaat namminneq isumagissavaat.

Paasisassarsiorluni angalanerit atuakkallu Nunatsinneersut

Paasisassarsiorluni angalanerit ilinniartut naalagaaffeqatigiinnik ilisimasaqarnerulernissaannut aamma iluaqutaassapput. Tamakku tassaasinnaallutik silap pissusianut, teknologi-mut, oqaluttuarisaanermut, kulturimut oqaatsinullu tunngasut. Paasisassarsiorluni angalanernut ataavartumik 3,3 millionit koruunit immikkoortinneqarsimapput, 2026-miillu siunissamut ukiumut 1 millionit koruuninik aningaasaliisoqartassalluni.

Inuussutissarsiornermut ilinniarfiit nukittorsarnissaannut aamma aningaasaliisoqarpoq, taamaalillutik pisariaqartitsinerup nalaani ilinniartut angerlarsimaffii sapaatip akunnerata naanerani ammatinneqarsinnaassallutik. Tamannami ilinniartunut Nunatsinneersunut Savalimmiuneersunulu ilinniarfimminnit ungasissumi najugaqartartunut pingaaruteqartorujussuuvoq.

Ilanngullugu oqaatigineqassaaq ilinniarnertuunngorniarfinni atuakkianik suliniuteqarneq atuakkianik Savalimmiuneersunik Nunatsinneersunillu arlalinnik aamma ammaassimmat, ilinniartut taamaalillutik atuakkiortunik ilisimasaqalersinnaapput, taamaalillutillu Danmarkip assigiinngitsunik isiginnittaaseqartunit isigineqarnera takusinnaassagamikku.

Atuakkianik suliniuteqarneq nutaaq aggustip aallaqqaataanni 2026-mi atuutilersussatut naatsorsuutigineqarpoq, taamaattumillu ukiumi atuarfiusumi 2026/27-mi atuutissalluni. Tamatuma saniatigut ilinniarnertuunngorniarfiit 2025-mi aamma 2026-mi atuakkanik naqitanik nutaanik pisinissaminnut 100 millionit koruunit sinnerlugit aningaasaliiffigineqarput, taakkulu ilaatigut atuakkianik aliikkutassianik pisinissaminnut atorsinnaavaat, soorlu atuakkiortumit atuakkianik suliniuteqarnermi nutaami atuakkiarineqartunik.