Mette Frederiksenip Kalaallit Nunaannut pillugu Trumpimik aaqqiissuteqartoqarsinnaanera upperigaa

Ministeriuneq Mette Frederiksen Kalaallit Nunaat pillugu USA-mik aaqqiissuteqarsinnaanermut atatillugu “isumalluartupiluussuuvoq”.

Taanna taama Finlandimi tusagassiuutinik katersortitsinermi oqarpoq. Tassani ataasinngornermi Issittumi isumannaallisaaneq sammisaralugu Europamiut siuttuisa ataatsimiinneranni peqataavoq.

- Aamma Kalaallit Nunaanni isumannaallisaaneq illersornissarlu pillugit qaninnersumik suleqatigiinnissamut suleqatigiissitamik nuimasunik peqataaffigineqartumik aallartitsinissarput isumaqatigiissutigaarput.

- Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni suleqatigiissitap suliaminik nangitsinerani inerniliissalluni siusippallaarpoq. Aaqqiissutissalli iluatsitsinissaanut tunngatillugu isumalluartorujussuuvunga, Mette Frederiksen oqarpoq.

Taanna sapaatip akunnerani kingullermi EU-Kommissionip siulittaasua Ursula von der Leyen peqatigalugu Kalaallit Nunaannut tikeraarpoq.

Tamatumani Danmarki nunat NATO-mut ilaasortat katillugit qulinut ilaalluni ataatsimut sakkutooqarnikkut sungiusarnermik Danmarkip NATO-llu Kalaallit Nunaani Issittumilu isumannaatsuunermik isumaginninnerannik erseqqissaasussamik ingerlatsileruttorpoq.

Ruslandimit Kinamillu aarlerinartorsiorneq eqqarsaatigalugu Danmarki Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermik naammattumik suliaqanngitsoq, Trumpip isornartorsiutaanut ilaavoq.

Septembarimi sapaatit akunnerini siullerni nunanit NATO-mut ilaasortanit qulinit sakkutuut 400-t nunaqarfiit Narsarsuup Kangerlussuullu eqqaanni nunami, imaani silaannarmilu sungiusarnermik ingerlatsipput.

Tassani NATO-p pingaarnertut sakkutooqarnikkut alapernaarsuinermi qunutitsiniarnermilu ingerlataanni “Arctic Sentry”-mi Issittumi sakkutooqarnikkut ingerlatsinermik “Issittumi isitsaaliuisunut” nutserneqarsinnaasumi sungiusarput.

Aviisi: USA-p Kalaallit Nunaani pingasunik sakkutooqarnissaq kissaatigaa

Sakkutooqarnikkut najuunnerup annertusarnerata saniatigut Danmarkip Kalaallillu Nunaata USA-p Kalaallit Nunaanni annertunerusumik najuussinnaaneranut periarfissat suleqatigiissitami oqaluuserineqarput.

Aviisip New York Timesip upernaaq manna Amerikamiunit tusarfiit tunngavigalugit USA-p isumaqatigiissummut ilaatillugu Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiit pingasut kissaatigigai qulaarneqarpoq.

Narsarsuaq Kangerlussuarlu “Arctic Shield”-mik sungiusarnermi ilaasut, aviisi malillugu periarfissanut USA-p allattugaanut ilaapput.

Illersornissamullu ministerip Jeppe Bruusi (S) sapaatip akunnerani kingullermi Narsarsuarmut tikeraarnermini oqaloqatigiinnerit pillugit oqaaseqarumanngilaq.

- Tamanna oqaaseqarfigisinnaanngilara. Suleqatigiissitami sulineq sueqatigiissitamit ingerlanneqarpoq, illersornissamut ministeri Jeppe Bruus sapaatip akunnerani kingullermi Ritzauimut oqarpoq.

- Folketingimit taperserneqarsinnaassagutta, Narsarsuup mittarfiata atuussinnaaneranik sivitsuinissarput eqqorpoq. NATO-mmi ilaatut tamaani periarfissanik misissuinerput soorunami patsisaavoq, Jeppe Bruus mittarfiup atuunnerata ukiumik ataatsimik sivitsorneqarsinnaanera innersuussutigalugu oqarpoq.

Narsarsuaq eqqarsaatigineqartunut ilaasoq

Apeqqut: Narsarsuarmi mittarfiup ukiumik ataatsimik sivitsorneqarsinnaanera pineqarpoq. Sivisunerussasoq eqqarsaatigineqarpa?

- Aallaqqaammut ukiumik ataatsimik sivitsuinissaq pineqarpoq. Tamatuma periarfissagut sivitsussavai, Jeppe Bruus oqarpoq.

Illersornissaqarfimmi pisortaq Michael Hyldgaard sapaatip akunnerani Narsarsuup Amerikamiunit sakkutooqarfiusinnaanera pillugu ima oqarpoq:

- Narsarsuaq Kalaallit Nunaata kujasissuani inissisimavoq. Atlantikumi ingerlaarnernut GIUK-illu aatsanganerani ingerlaarnernut Danmarksstrædemilu ingerlatsinernut piffik piukkunnarpoq.

- Piffillu tamanna USA-p siornatigut atoreerpaa, Michael Hyldgaard USA-p juulimi 1941-mit novembarimut 1958-mut sakkutooqarfeqarnera innersuussutigalugu oqarpoq.

GIUK-ip aatsanganera Kalaallit Nunaata Islandip Tuluillu Nunaata imartaannut taaguutaavoq.

Tamanna Atlantikup avannaani sakkutooqarnikkut pingaaruteqartuuvoq, tassani NATO russit aqqartartuinik Atlantikumut ingerlaartunik alapernaarsuillunilu assersuisinnaavoq.

RITZAU