Naluneqanngitsutut
nunaqqaterpassuavut Nunatsinnit ingammik Danmarkimut nuuttarput.
Nuuttartut tassaanerullutik
inuusuttut ilinniagaqartut, utoqqasaat uattulli ilaqutaminnik pilersuisut,
soraarnerussutisiallit peqqissutsimik isumaginnittunit pitsaanerusumik
sullinneqarnissaminnik kissaateqartut, aammattaarli inuuniarnermikkut
neriuutissaarunnerminni atugarissaarnerulerusullutik nuuttartut.
Naluneqanngitsutut
nunaqqaterpassuavut Nunatsinnit ingammik Danmarkimut nuuttarput.
Nuuttartut tassaanerullutik
inuusuttut ilinniagaqartut, utoqqasaat uattulli ilaqutaminnik pilersuisut,
soraarnerussutisiallit peqqissutsimik isumaginnittunit pitsaanerusumik
sullinneqarnissaminnik kissaateqartut, aammattaarli inuuniarnermikkut
neriuutissaarunnerminni atugarissaarnerulerusullutik nuuttartut.
Ilinniagaqarniarlutik
nuuttartut pingasuugaangata marluk missaanniittut angerlaqqittarput Nunattalu
ingerlanneqarneranut ineriartortinneqarneranullu ikiuuttarlutik. Pineqartut taakku
marluk angerlartinnissaat sulissutigineqartuarpoq. Tamannami aamma
pisariaqarluinnarpoq. Akerlianilli kingullertut taaneqartut eqimattat marluk annerusumik
iliuuseqarfigineqartanngillat.
Inatsisartunut
kommunalbestyrelsinullu qineqqusaarnerni amerlanerni qinigassanngortittartut
amerlasuut inuiaqatigiinni sanngiinnerpaat sullikkusuttarpaat taakkulu isumalluutitut
atorluarneqanngitsutut oqaatigisarlugit, aamma soraarnerussutisiallit allaat “kuultitut
qasertutut” taaneqartarlutik. Qinersinerulli kingorna pissutsit qanoq ippat?
Piviusumi eqimattat
taakku assigiinngitsutigut isigineqarsinnaapput. Ilaqutariittut angajoqqaat
illoqarfimmi najugaqartuarpata, ilaqutariittullu inuunermi inuiaqatigiinnilu
sammisassanut tamanut peqataasinnaagaangata nuanneqaaq. Utoqqaliartornerup
nalaani utoqqaat illuini, utoqqarnut inissiani, angerlarsimaffinni illersorneqartuni
il.il. najugaqartoqarsinnaavoq. Utoqqaat pisortat missingersuutaanni
annertuumik inissisimapput, amerlanertigullu aningaasaqarnermut tunngasut
politikikkut suliniutinik assigiinngitsunik aqutsisarlutik. Aningaasanut
inatsit qiviaraanni isumaginninnermut peqqinnissamullu tunngasut
annertusiartuinnarput. Taamaattumik sipaarniutit tamarmik
tikilluaqquneqartarput, aningaasartuutissat kissaatillu nutaat killeqanngimmata.
Taamatut
eqqarsarnermi eqimattat isumatsassimanerminni Danmarkimut qimaasartut eqqaaqqajaanarput,
Danmarkimimi inuuneq pitsaasoq oqinnerusorlu pillugit tusaamaneqartut suli tusarsaajuarmata.
Ph.d-nngorniarluni
allaaserisaq eqimattanut taakkununnga tunngasoq qanittukkut illersorneqarpoq.
Mille Bianco Schiermacherip allaaserisaa qulequtaqartoq ”En usynlig krise i
Rigsfællesskabet” (Naalagaaffeqatigiinni ajornartorsiut takussaanngitsoq), tassanilu
tunngaviusumik aporfiusartut kalaallit Danmarkimiittut
angerlarsimaffeqannginnerannik annertusisitsisartut itisiliiffigineqarlutik.
Inatsisartunut, Naalakkersuisunut, kommuninut folketingimilu ilaasortatsinnut
marlunnut siunnersuutigerusuppara – allaaserisaq atuaqqullugu, innersuussutigineqartut
atuarlugit ajornartorsiullu aaqqiivigeqqullugu. Allaaserisami Nunatsinni Danmarkimilu
inatsisitigut naleqqutinngitsuliornerit allaatigineqarput. Naleqqutinngitsuliornerit
inunnik ilungersunartorsioreersunik neriuutissaarunnerminni iliuuseqarnerminni
unnuisarfinni, aqqusinermi ajornerusumiluunniit inuuneqalernerannik
kinguneqartartut. Inatsisip pitsaanngitsup pitsaaqutigaa piaakannersumik
allanngortinneqarsinnaasarami. Innuttaaqatitta nunani assigiinngitsuni marlunni
inatsisit marluk akornanni annaaneqannginnissaat qulakkeerneqassaaq, sulilu
pingaarnerusumik kulturit assigiinngitsut marluk akornanni
annaaneqartariaqanngillat.
Inatsisit
inissinneqareerpata Atlantikumi illua’tungeriilluni pisortani sulisut inatsisip
qanoq paasisariaqarneranik, taamaalillutillu inatsisip siunertaata qanoq
piviusunngortinneqarnissaanik ilinniartinneqassapput, taama atugaqalersut taamaalillutik
tamarmik ikiorserneqarsinnaassammata. Inatsisitigut aaqqissuussineq
allaffissornikkullu ingerlatsineq inissinneqareerpata, taava atugassarititaasut
qulakkeerneqassapput. Atugassarititaasut qulakkeerneqareerpata, aamma
allaffissornikkut suleriaaseq inissinneqareerpat, pitsanngorsarnissaannut
nutaanik suliniuteqartoqartariaqarpoq, nuullutik aallartartut taamaalillutik pitsaanerusunik
atugassaqarniassammata. Danmarkimi sapinngisamik amerlanerpaanik
periarfissaqarnissaat qulakkeerniarlugu, Danmarkimut nuunnerminni imminnut
pilersorsinnaaqqullugit.
Kommunimi innuttaasoq
Danmarkimut nuukkusuppat, arlalinnik eqqumaffiginiagassaqarpoq. Minnerpaamik
meeqqat atuarfiannit inaarutaasumik misilitsissimasariaqarpoq,
Qallunaatut oqalussinnaalluartariaqarluni, Danmarkimilu najugaqarfissamik
piareersimasoqartariaqarluni. Siullertut taaneqartut marluk Nunatsinni
najugaqartilluni aaqqiivigineqarsinnaapput, ilinniagaqarnissamut suliniutit
nalinginnaasut aqqutigalugit. Meeqqat atuarfiannit inaarutaasumik misilitsissinnaaguit,
taava aamma Nunatsinni periarfissatit pitsaanerulissapput, taamaalillutillu
immaqa Danmarkimut nuunnissat pisariaqassanani. Danmarkimi najugassaqarnissaq
sooruna taama pingaaruteqartigisoq?
Tassami
Danmarkimi najugassannik piareersimasoqanngippat, Danmarkimi kommuninit
isumaginninnikkut ikiorsiissutinik pissarsisinnaanngilatit. Ilimagaara iliuusissaarullutik
qimaasut amerlanersaat Nunatsinni isumaginninnikkut ikiorsiissutinik
pisartagaqareersimasuusartut taamaattumillu isumaqarsinnaallutik Danmarkimut
nuunnerminni tamanna ingerlaannarsinnaassasoq. Taamaanngilaq. Aningaasatigut
eqqugaariasaarnermi suli atugarliortoqarnerulersarpoq, nuunnissarlu sioqqullugu
atukkanit ajornerusunik atugassaqartoqalersarluni.
Innuttaasut
nuukkusuttarnerat politikikkut allanngortinneqarsinnaanngilaq, innuttaasulli piareersarluarnerunerunermikkut
nuunnertik iluatsilluarnerulersinnaavaat. Tamanna tamarmik
soqutigisariaqarpaat, Nunatsinniittut Danmarkimiittullu.
Politikikkut
allaffissornikkullu suliniutit assigiinngitsut qanoq ittuugaluarpataluunniit,
atugarliortut ullutsinnisut nuuttartut suli amerlassapput. Tamatumunnga
atatillugu Danmarkimi nutaamik iliuuseqartoqartariaqarpoq. Iliuuserineqartussat
Nunatta imaluunniit Danmarkip isumagissavai? Tamanna suli inissinneqarsimanngilaq,
taamaattumillu nunaqqativut Danmarkimi aqqusinermi inuusut suli takusinnaasarpavut.
Københavnimi,
Odensemi, Aarhusimi Aalborgimilu Kalaallit Illuutaat tamatumani atorneqarsinnaassasut
takorloorneqarsinnaava? Najugaqarfittut atornagit, inissaqartinneqanngimmatami.
Assersuutigaluguli Nunatsinnit nuuttut taakkunani adresseqarsinnaanerat akuerineqarsinnaava,
taamaalillutimmi kommuninit pineqartunit isumaginninnikkut ikiorsiissutinik
pisinnaanissaat qulakkeerneqassammat, taamaalillunilu nuunneq patajaannerulersinnaassalluni.
Politikeritut
takorluugarisimasara aamma piviusunngortinneqarsinnaavoq, tassa illoqarfinni
taakkunani kalaallinut inissianik immikkut ittunik pilersitsisoqarsinnaalluni.
Ilinniartut ineqarfiinik inissianillu mikisunik kollegialiortoqarsinnaavoq, inissiat
ilaat ilinniartunut Danmarkimi ilinniagaqalersunut atugassat, inissiallu ilaat Danmarkimut
nuuttut kommunimit inissiamik tunineqarnissamik tungaanut piffissami
aalajangersimasumi atorneqarsinnaasunngorlugit. Tamanna ilinniartunut
ilinniarnermik aallartinnerani pitsaanerpaamik avatangiiseqartitsissaaq aamma
suliniutinut aallartitsissutaasinnaassalluni taamaalilluni ”pilluarnerulerniarlutik
nuuttartut” aqqusinermiiginnannginniassammata. Tamatuma saniatigut allaffeqassaaq ilinniartut
ikiortissarsiorfigisinnaasaannik allallu Danmarkimi aaqqissuussaanermut atuilernerminni
ikiorneqarsinnaassallutik. Inuit sumiinnersut ilisimagaanni ikiornissaat
ajornannginnerujussuusarpoq.
Aammattaaq
uagut kalaallit Nunatsinnit nuuttunut ataqqinninnerujussuusariaqarpugut, aamma
politikikkut ersarissumik takutissavarput, ajornartorsiutip aaqqiiviginissaanut
peqataajumanerput. Iliuuseqannginneq aamma akisussaaffimmik nassataqartarpoq.
Nunatsinni pisortat ingerlatsinerminni aningaasarpassuarnik sipaarniuteqartarmata
nalunngilara sipaarniutillu tamarmik nuannaarutigineqartarmata, tamannali eqqortuliornerunerluni?
Innuttaasut qanoq sullinneqartariaqarpat, aamma Danmarkimut suut aningaasartuutissanngortissinnaavavut?
