Naalakkersuisut nutaat partiinik sisamanik peqataaffigineqartut juunip pingajuanni kunngimut sassarput, ministerinullu avatangiisinut ministeri Marie Reumert Gjerding illersornissamullu ministeri Jeppe Bruus, danskit Kalaallit Nunaanni amerikamiut sakkutooqarfinni qimataanni saliinermi pingaarutilimmik akuusoq, ilaapput.
Sulineq aqutsisoqatigiinnik Danmarkimi Avatangiisinut ministereqarfimmik (siulittaasutut) Illersornissamullu Ministereqarfimmit kiisalu Kalaallit Nunaanni Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit innuttaligaapput
Naalakkersuisut nutaat partiinik sisamanik peqataaffigineqartut juunip pingajuanni kunngimut sassarput, ministerinullu avatangiisinut ministeri Marie Reumert Gjerding illersornissamullu ministeri Jeppe Bruus, danskit Kalaallit Nunaanni amerikamiut sakkutooqarfinni qimataanni saliinermi pingaarutilimmik akuusoq, ilaapput.
Sulineq aqutsisoqatigiinnik Danmarkimi Avatangiisinut ministereqarfimmik (siulittaasutut) Illersornissamullu Ministereqarfimmit kiisalu Kalaallit Nunaanni Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit innuttaligaapput
Taamanikkut Naalakkersuisunut Siulittaasoq Kim Kielsen avatangiisinullu ministeri Esben Lund Larsen, januaarip aqqarngani 2018-imi amerikamiut qimataannik saliinissamik isumaqatigiissut atsiorpaat, danskillu illersornissamut isumaqatigiissutaanni 2018-2023 piffinni aalajangersimasuni 17-ni suliassamut 180 million koruunit immikkoortinneqarput.
Persuarsiornartumik atsioqatigiinnerup ukiut arfineq pingasut affaallu qaangiunnerani Nuup kujataani mittarfeqarfik Marraq Ittoqqortoormiillu eqqaanni Qinngaaivani radioqarfik silasiortarfillu salinneqareerput. Tasiilap eqqaani Ikkatsimi mittarfimmi Narsarsuullu eqqaani radioqarfimmi Camp Corbettimi saliineq aallartereerput, sulilu naammassinatik. Aasarlu manna Kangerlussuup paavani silasiorfimmi Bluie West 9-mi Pituffik Space Basellu qanittuani naaralaartitsivimmi Kap Athollimi saliinerit aallartinneqassapput.
Saliinerup 2018-mi ukiunik arfinilinnik sivisussuseqartussatut pilersaarutaasup kigaatsumik ingerlanera isornartorsiorneqarpoq. Ilaatigut amerikamiut pinngortitamut eqqagaat pinngortitamut qajannartumut annertusiartortumik nanertuutaapput, ilaatigullu saliinermut taamaallaat 50,8 million koruunit atorneqareerput, taakkunanngalu 10,6 million koruunit 2025-mi atorneqarlutik.
Saliinissamut aningaasaliissutit 180 million koruunit naalagaaffiup akinut aningaasarsianullu qaffariaataanut nalimmassaataanik nalimmassarneqartarput, ukiullu nikinnerani suliassat siulliit suliarineqareeraluartut naalagaaffiup karsiani aningaasat 156,5 million koruunit sinnerupput. Aningaasat taakku Kalaallit Nunaanni entreprenørinut, ingeniørit suliffeqarfiinut atugassatut immikkoortitaapput.
Pipallanneq sullarlunnerusarpoq
Maria Reumert Gjerding aqutsisoqatigiinni saliinermi qullersaasunut politikikkut aqutsisuuvoq. Ministeri nutaaq apersorneqarumanngilaq, allakkatigullu akissut imaattoq nassiullugu:
– Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfigisimasaanni saliineq pillugu politikikkut isumaqatigiissutip malinneqarnissaa – tamatumalu pitsaasumik suliarineqarnissaa pingaaruteqarpoq. Pinngortitaq kalaallillu innuttaasut pillugit taamaaliortariaqarpugut. Suliat ingerlanneqarput pissutsilli ajornakusoorput piffissamillu atuinarlutik. Saliinerup siuariartornera malinnaavigaarput, Kalaallillu Nunaat qanimut suleqatigalugu suliamik nangitsinissamut aningaasaliissuteqarpugut, Maria Reumert Gjerding allappoq.
Jeppe Bruus Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik saliinerni sanaartortitsisutut akisussaasuuvoq,
Forsvarets Etablissement- og Terrænkommandoat Hjørringimiittoq ulluinnarni akisussaasuulluni.
Jeppe Bruusip saliinerup sukkanerulernissaa pillugu sakkutooqarfimmik kimigiiserniarnersoq, Nuummi tusagassiortunik katersortitsinermi Sermitsiap aperaa.
– Sapaatip akunneri marlussuit matuma siorna illersornissamut ministereqarfimmut iserpunga. Kalaallit Nunaanni maanna saliinermut piffissamut pilersaarut ilisimanngilara, kingusinnerusukkullu suliap ingerlanera sukumiinerusumik uterfigisariaqassavarput, Jeppe Bruus unneqqarilluni akivoq.
Suleqatigiinneq unitsikkaat
Piffinnit 17-iniit piffiit arfinillit Kommuneqarfik Sermersuumiipput. Taamaammallu 2019-imi Sermersuup saliinernik siullernik pingasunik kommunip killeqarfiata iluaniittunik akisussaaffimmik tigusinera isumaqarluarpoq: Marrarmi, Ikkattimi Qinngaaivanilu.
Naalagaaffiulli kommunillu suleqatigiinnerat pakatsinarsimavoq, Sermersoorlu saliinermut akisussaajumanngilaq.
Kommuneqarfik Sermersuumi sanaartornermut avatangiisinullu pisortap Søren Sohn Krog Pedersenip suliani pingasuni sanaartortitsisutut akisussaaffiup naammassiniarnera kommunip nammineq isumalluutaanik annertuumik pisariaqartitsiviusimasoq nassuiaatigaa.
– Sanaartortitsisutut akisussaaffiup tigunissaanut isumalluutinik naammattunik pigisaqanngilagut, isumarpullu malillugu tamanna danskit naalagaaffiannit namminersorlutillu oqartussanit, 2018-mi isumaqatigiissuteqaqqaartuusunit isumagineqartariaqarpoq, Søren Sohn Krog Pedersen Sermitsiamut oqarpoq.
Sanaartortitsisutullu inissisimanerup Kommuneqarfik Sermersuup naalagaaffimmut akiliussigallartarnera kinguneraa.
– Kingorna aningaasat uatsinnut utertinneqarput, tamannali aatsaat saliinermik suliassat assigiinngitsut naammassineqareerlutik uppernarsarneqareerneranni pisarpoq. Tamanna pisariusoq paasinarsivoq, akiliussigallarnerimmi aatsaat ukiut arlallit qaangiunneranni kommunip karsianut utertinneqartarput.
Ikkatsimi nappartat uuliap puui tuusintillit piiarneqarput. 2025-mi entreprenøri ingeniørillu suliffeqarfiat suliassamik inaarsaanissamut piareersimapput, tamannali aningaasaqarnerup akiliussigallartarnerillu nalornissutigineqarnera pissutigalugu taamaatiinnarneqarpoq.
– Naalagaaffimmut akiliussigallartassannginnerput tunngavissaatillugu Ikkatsimi saliinerup inaarsarnissaani sanaartortitsisutut inisissimanissaq kommunip akueraa. Periuseq saliinermut akiligassiissutit kommunimit akilerneqarnatik aqutsisoqatigiinnit naalagaaffimmillu akilerneqartarneraasinnaavoq. Aqutsisoqatigiilli aaqqiissummik taamaattumik nassaarsinnaasimanngillat, taamaammallu Ikkatsimi saliinerup naammassinissaani sanaartortitsisutut inissisimanitta nanginnissaa kissaatigisimanngilarput, Søren Sohn Krog Pedersen oqarpoq.
Piffimmit aallaaveqannginneq
Marraq Qinngaaivaalu naammassipput, Sermersuulli taamaatinnera kommunimi saliinerup inaarsarnissaanik ajornakusoortitsilerpoq. Tamanna Ikkatsimut, silasiorfimmut Saqqisikuimmi/Louis Bopladsimi, radioqarfimmi annaassiniartarfimmilu Atterbery Dome/Commanche Bay Orssuiagssuiamilu naaralaartitsivimmi.
Nunatta kangiani piffinni sisamani tamani saliinissamut akisussaaffik Etablissement- og Terrænkommando Hjørringimiittumut nuunneqarpoq, ullumikkullu taamaalilluni piffimmit aallaaveerulluni. 2019-p kingorna kommuni aqutsisoqatigiinni sinniisuutitaqarpoq, upernaarlu eqqakkanik ingerlatseqatigiiffimmi ESANI A/S-mi siulersuisut aqutsisullu allanngorneranni kommunip sinniisuutitaa ilaajunnaarpoq.
Søren Sohn Krog Pedersen kommunit eqqakkanik ingerlatseqatigiiffianni siulittaasunngorpoq: - Aqutsisoqatigiinni ilaasortassamik suli toqqaanngilagut, tamannalu aamma pissanersoq maannakkut ilisimanngilara.
Peqatigisaanik kommunit eqqakkanik ingerlatseqatigiiffiutaat ESANI A/S saliinerni sinneruttuni ataatsimi arlalinniluunniit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu siaruarsimasuni saliinissanut sanaartortitsisutut inissisimanissamik pilersaaruteqannginnera Søren Sohn Krog Pedersenip oqaatigaa.
