Kalaallit Nunaanniittut tamarmik anerterinaveersaarlutik Naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip nunanullu allanut ministerip Lars Løkke Rasmussenip Washington DC-mut tikeraarlutik USA-p vicepræsidentianik J.D. Vancemik USA-llu nunanut allanut ministeriannik ataatsimeeqateqarnerannik malinnaaneranni, danskit nunanut allanut ministereqarfianni issittumi ambassadørip Kenneth Høeghip allaffiani suut tamarmik nalinginnaangajattumik ingerlapput.
Taamatukanneq, sapaatimmi akunnerani tassani suulluunniit nalinginnaasumik ingerlanngillat – tamannalu aamma danskit nunanut allanut ministereqarfianni ulluinnarni sulisunut soorunami sunniivoq. Minnerunngitsumik Kenneth Høeghimut, Washingtonimi kalaallit sinniisoqarfianni sulisimasutut kalaallit Amerikamiullu attaveqatigiinnerannik ilisimasaqarnerpaajugunartumut.
Kalaallit Nunaanniittut tamarmik anerterinaveersaarlutik Naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip nunanullu allanut ministerip Lars Løkke Rasmussenip Washington DC-mut tikeraarlutik USA-p vicepræsidentianik J.D. Vancemik USA-llu nunanut allanut ministeriannik ataatsimeeqateqarnerannik malinnaaneranni, danskit nunanut allanut ministereqarfianni issittumi ambassadørip Kenneth Høeghip allaffiani suut tamarmik nalinginnaangajattumik ingerlapput.
Taamatukanneq, sapaatimmi akunnerani tassani suulluunniit nalinginnaasumik ingerlanngillat – tamannalu aamma danskit nunanut allanut ministereqarfianni ulluinnarni sulisunut soorunami sunniivoq. Minnerunngitsumik Kenneth Høeghimut, Washingtonimi kalaallit sinniisoqarfianni sulisimasutut kalaallit Amerikamiullu attaveqatigiinnerannik ilisimasaqarnerpaajugunartumut.
Kunngeqarfiup Issittumi ambassadøriatut Kenneth Høeghip Issittumi Siunnersuisooqatigiinni nunat tamat suleqatigiinneranni siuttuunissaq pingaarnertut suliaraa, tassani Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu maajimili 2025-mi siulittaasutut inissisimapput.
- Issittumi Siunnersuisooqatigiit suli ingerlapput, sulinerlu siornatigulli ingerlavoq, Kenneth Høegh Sermitsiamut erseqqissaavoq.
Soqutigineqartupilussuaq
- Kunngeqarfiup USA-llu suleqatigiinnerisa ilungersunarnera sulininnut toqqaannartumik sunniutinngilaq. Nunanili tamalaani tusagassiortut sulininnut annertuumik soqutiginninnerat malugilluarpara – apersorneqarnissannik aperineqartuartarpunga.
- Taamaammat ullumi Sermitsiap pulaarnera naammassippat, Spaniamiut TV-annik isumaqatigiissuteqarpunga – massakkullu ullut taama ingerlapput, Issittumi ambassadøri oqarpoq.
- Nunani tamalaani tusagassiortunit saaffiginissutit piffissamik annertuumik atuiffigaakka, Issittumimi Siunnersuisooqatigiit sulinerat pingaaruteqarpoq. Tamanna tamatsinnut sunniivoq, isertuussassaqanngilagullu.
Issittumimi Siunnersuisooqatigiit nunat tamat akornanni saqitsaannernut ilanngitsuunngillat. Ruslandip Ukraine ulloq 24. Februar 2022-mi saassummagu, nunani ilaasortaasuni arfineq pingasuni – Kunngeqarfik Danmark, USA, Sverige, Norge, Finland, Island, Canada Ruslandilu – suleqatigiinnerat unitsikkallarneqarpoq.
- Naalagaaffimmimmi saniliminik saassussisumik suleqateqarsinnaanngilagut, taamanikkut nunat arfineq marluk allat, nunallu inoqqaavisa kattuffii arfinillit, Issittumi Siunnersuisooqatigiinnik suleqateqartut tunngavilersuutaat taama nipeqarput.
Pissutsit pisariusut
Kunngeqarfiup Issittumi ambassadøriatut Kenneth Høeghip suliassai amerlaqaat.
Assi: Jesper Hansen
Ruslandip Issuttumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuutitaqarnerata taamanikkut pissutsinik pisariunerulersitsivoq. Siulittaasuutitaqarneq ukiut marlukkaartumik nunat ilaasortat nikittaallutik tigummisarpaat – aatsaallu Norgi 2023-mi siulittaasuutitaqalermat, sulineq kigaatsumik aallartikkiartoqqilerpoq.
- Aallaqqaammut allagarsornikkut periuseqarnikkut – maannalu isiginnaarutitigut ataatsimiinnertigut, siunnersoqatigiinnertigut, isumasioqatigiinnertigullu, Kenneth Høegh nassuiaavoq.
- Norgimiut sulinerup aallarteqqinnissaanut annertoorujussuarmik suliaqarput – tamannalu ullumikkut iluaqutaavoq, Kenneth Høegh nassuiaavoq.
- Taamaammallu suli naapilluni nunat ilaasortat tamarmik kiisalu Issittumi nunap inoqqaavinut sinniisut ataatsikkut naapillutik ataatsimiinnissat piviusorsiortuunatillu pisinnaanngilaq.
- Kunngeqarfimmullu sinniisutut sulininnik pisariunerulersitsivoq – ataatsimoorluta ataatsimiinnata nunat ataasiakkaarlugit ataatsimeeqatigisarpakka. Siorna Reykjavikimi Arctic Circlemi ataatsimiinnermi misigisara assersuutissatsialaavoq, tassani sapaatip akunnerata ingerlanerani nunat assigiinngitsut Issittumi Siunnersuisooqatigiinnut tunngasunik 30-eriarlunga ataatsimeeqatigaakka – nunat ilaasortat kiisalu nunat alaatsinaattutut ilaasortat.
- Tamatuma saniatigut nunap inoqqaavisa kattuffii arfinillit ataatsimeeqatigaakka, taamaammallu sapaatip akunnera ulapaarfiuvoq.
Ingerlavoq
- Ingerlavorli – Kunngeqarfiullu suleqatigiinnermut pingaarnersiugaanik naammassinnissaagut, Issittumi ambassadøri erseqqissaavoq.
Kunngeqarfik siulittaasuutitaqarnermini tallimanik pingaarnerutitaqarpoq.
1) Nunap inoqqaavi Issittumilu inuiaqatigiit 2) Piujuartitsisumik aningaasaqarnikkut ineriartorneq nukissiornermilu ikaarsaarneq 3) Imartat 4) Issittumi silap pissusaata allanngoriartornera 5) Uumassusillit assigiinngiiaartuunerat
- Ukiup aggersup ingerlanerani pingaarnerutitat tallimat tamaasa ataatsimiinnernik ataatsimeersuarnernillu Kalaallit Nunaani, Savalimmiuni Danmarkimilu ingerlatsinertigut sammissavagut.
- Issittumi avatangiisini unammillernartut ilaasa aaqqinnissaannut Issittumi Siunnersuisooqatigiit pingaaruteqarput, avatangiisimmi killeqarfinnik qaangiisuupput, naalagaaffinnillu ataasiakkaanit aaqqiivigineqarsinnaanatik.
Kenneth Høegh Kujataaneersuusup Qaqortumi naatsiivimminit assersuut atorpaa.
- Qissiaq tassaniippoq. Kusanarpoq – taassumalu issittumi pinngortitat ataqatigiinneranik eqqaasittarpaanga. Orpik Siberiami naajartorpoq. Toquvoq kuussuarnilu kuugussaalluni issittup imartaanut avalagunneqarpoq. Kingorna sikorsuit ingiaqatigalugit nunatta kangiatigut Nunap Isua uiarlugu Qaqortumi sissamut tipivoq.
- Taassuma pissutsit qanoq ataqatigiinnerat takutippaa. Siberiami pisut Kalaallit Nunaannut sunniuteqarput, killormullu.
Suleqatigiissitat pingaarutillit
Kenneth Høeghip suliaasa ilaa annertooq tassaavoq Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiissitat aalajangersimasut arfinillit – ACAP (mingutsitsinermik akiuiniarneq), AMAP (avatangiisinik nalunaarsuineq), CAFF (assigiinngiiaartuuneq uumasunillu naasunillu illersuineq), EPPR (ajunaarnersuarnerik pinaveersimatitsineq akiuiniarnerlu – ilaatigut uuliaarluernerit pinngortitamilu ikuallanerit), PAME (imaani avatangiisinik illersuineq) kiisalu SDWG (Issittumi ineruiaqatigiinni piujuartitsisumik aningasaqarneq isumaginninnikkullu ineriartorneq) – sulinerannik malinnaaneq.
Suleqatigiissitat nunat arfineq pingasut, Issittumilu nunap inooqqaavisa kattuffiisa arfinillit sinniisuinik inuttaqarput. Sulineq ilisimatuussutsimut tunnganeruvoq – suleqatigiissitallu suliatik ukiut allortarlugit, Issittumi Siunnersuisooqatigiit nunanut allanut ministerii ataatsimiikkangasa politikikkut akuerineqartussanngorlugit saqqummiuttarpaat. Periuseq taanna Ruslandimik ilungersuanartorsiornerup allanngortinngilaa.
- Naapilluta ataatsimiissinnaannginnatta ataatsimiinnerit isiginnaarutitigut ingerlasarput – soorluttaaq suleqatigiissitani sulineq aamma taamatut ingerlasoq.
- Suleqatigiissitat Issittumi Siunnersuisooqatigiit motoorerai. Tassani killeqarfiit akimorlugit sulineq pingaarutilik ingerlanneqartarpoq – suleqatigiissitaqanngippallu Issittumi Siunnersuisooqatigeeqarnavianngilaq. Tassanilu siuariartortaqartarpoq – suliaat annertoqaat, Kenneth Høegh oqarpoq.
Suleqatigiissitani sulineq siulittaasumit nunanit ilaasortanit toqqarneqartumit aqunneqartarpoq, taamaalilluni nunat ilaasortat arfinillit siulittaasuutitaqartarput.
Kunngeqarfik Danmark maanna – Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuutitaqarnerup saniatigut – aamma suleqatigiissitami SDWG-mik taaguuteqartumi siulittaasuutitaqarpoq. Camilla Aviaja Olsen Nunanut Allanut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmeersoq piffissami matumani siulittaasuuvoq.
