Danskip inuusuttup Kalaallit Nunaata Canadallu imartaani umiarsuit umiiarnerlukut tusaamasat misissussavai

Annamaiya Norling danskeq sisamanngorpat Amerikap Canadallu akornanni ilisimasassarsiornermut ilaassaaq, Kalaallit Nunaata Canadallu avataani umiarsuit umiiarnerlukut tusaamasat marluk nalunaarsorlugillu uppernarsassavaat.

Taama Videnskaben.dk allappoq.

Danskeq 28-nik ukiulik ulluinnarni Nunatta Katersugaasiviani immap naqqanik misissueqqissaartartutut atorfeqarpoq, katersugaasivimmilu suliffimmi avatangiisai qimallugit marlunngornermiit Kalaallit Nunaata Canadamilu Newfoundlandip ikerani isorartuumi suliaqassaaq.

- Nuannerluinnarpoq, qilanaareqaaralu, Annamaiya Norling Videnskab.dk-mut oqarpoq.

- Tamanna periarfissatsialaavoq takorloorsimanngisaannarsimasara.

Aqqartartut allat peqatigalugit immap naqqani 400 miiterisut ititigisumi, umiarsuaq aqqartartoq atorlugu umiiarnerlukut misissussavaat.

Umiarsuup umiiarnerlukup aappaa tassaavoq “Quest”. Issittumi ilisimasassarsiortartoq tuluit nunaanneersoq Ernest Shackletonip, toqussi sioqqullugu 1922-mi qalasersuaq kujallermut angalanermini taanna angallatigaa.

Annamaiya Norling umiarsuup aqqartartup inuttai allat peqatigalugit ukiuni qulikkuutaani siullerpaamik umiarsuaq "Quest" immap naqqani umiiarnerlukua takussavaat.

Aammattaaq ilisimasassarsiortut umiarsuaq “Terra Nova”, Robert Scottip Qalasersuarmut kujallermut ilisimasassarsiornerani atorneqarsimasoq, nalunaarsussavaat.

Scott oqaluttuarisaanermi siullersaalluni Qalasersuarmut kujallermut 1912-imi apuuteriaraluarpoq, Norgemiumilli Roald Amundsenimit ingiarneqarpoq.

Scott, Amundsenimit qaammatip ataatsip missaanik kingulliulluni tikippoq, issittumili nunami naakkittaatsumi toquvoq.

Annamaiya Norlingimut 28-nik ukiulimmut imaatigut ilisimatusarnermut inuusuttumut tamanna periarfissatsialaasoq, imaanut tunngasunut itsarnisarsiooq David Gregory, Nunatta Katersugaasiviani immap naqqanik ilisimatusarnermik professoriusoq aamma Njord-Center for Maritim og Undermarin Kulturerfaring-imi pisortaasoq taama isumaqarpoq.

- Nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatuunit misissuinerat malinnaavigineqassaaq, taamaattumik pissanganarluinnarpoq, Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Aqqartartup saniatigut immap naqqani assiliiviit robottimik aqunneqartut arlallit umiarsuit umiiarlukui marluk digitalimik takussaasunngorlugit assilissavaat.

Taamaalillutik ilisimatuut immap naqqanut aqqaratik umiiarlukut misissorsinnaavaat.

Arlalitsigut ajutoortoqarsinnaanera pillugu, oqaluttuat amerlasuut tusarsimallugit, Annamaiya Norling Videnskab.dk-mut oqarpoq.

- Isumaqarpungali pissanganeq siooranermit annerusoq. Tamanit qilanaarnerpaavunga, oqarpoq.

Umiarsuaq aqqartartoq Alvinimik taaneqartoq Titanic-ip umiarlukuanut aqqartarsimavoq 5000-illu sinnerlugit aqqartareerluni.

Ritzau/