ARKTISK KOMMANDO KANGERLUSSUAQ PILLUGU
Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmi atortorissaarutai pitsanngorsarneqassapput
Illersornissaqarfik 30 millionit koruunit missaannik aningaasartuuteqarpoq Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmik taassumalu atortorissaarutissaanik pilersitsinermut, maannalu ilinniarneq tamakkiisumik ingerlarsulereernikuuvoq. Tullinnguuppoq Kangerlussuarmi illersornissaqarfiup atortorissaarutaasa sinnerinik pitsanngorsaanissaq.
Illersornissaqarfiup illuutai mittarfillu Kangerlussuarmiittut iluarsaanneqassapput, taamaalilluni mittarfik sakkutuut timmisartuutaannit annertunerusumik atorneqalissammat.
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmiinnerani ullumikkut najoqqutarineqarpoq naalagaaffiup Kalaallit Nunaatalu akornanni piffissami killilikkami isumaqatigiissut , 1. december 2024-mit 2027-mut atuuttoq. Isumaqatigiissutip aningaasaqarnikkut killissarititai 109,2 millionit koruuniupput, taakkulu illersornissaqarfiup Greenland Airports Regional A/S-imut akiliutigisussaavai.
Isumaqatigiissut aqqutigalugu qulakkeerneqarpoq, Illersornissaqarfiup Kangerlussuaq suli atorsinnaassagaa nakkutiginninnermut, naalagaaffiup killeqarfiisa illersornissaannut, ujarlernermut annaassiniarnermullu kiisalu imarsiornermut/avatangiisinut tunngatillugu suliassanut.
Qanormi pisoqassava tamatuma kingorna? Tamanna Naalakkersuisut naalagaaffillu sinnerlugu danskit naalakkersuisuisa isumaqatigiissutigisussaavaat.
Tassami illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutaani 2-mi Issittumut Atlantikullu Avannaanut tunngatillugu illuatungeriit isumaqatigiipput Illersornissaqarfiup illuutai mittarfillu Kangerlussuarmiittut iluarsaanneqassasut, taamaalilluni mittarfik Illersornissaqarfiup timmisartuussinernik annertusineranut pitsaanerusumik piareersimalissaaq, aammalu aningaasat immikkoortinneqarsimasut Illersornissamut ministerip naalagaaffik sinnerlugu illuatungaanilu nunatsinni Naalakkersuisut oqaluuserisassaapput.
Kangerlussuarmi suliat annertunerulersut Aasaanerani 2025-imi Illersornissaqarfik annertunerusumik najuuppoq Kalaallit Nunaanni eqqaanilu, tassunga ilanngullugu EH-101 helikopterit, sakkutuut immikkut ittut, fregatit kiisalu F-16 sakkutuujusunik Kangerlussuarmut inissinneqarlutik.
Ukiakkut 2025-imi Illersornissaqarfik aamma suleqatigisat Arctic Light 2025-imi sungiusarnerit Kalaallit Nunaanni eqqaanilu aamma ingerlanneqarput, tassanilu suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanniittut peqataasimapput.
Asseq septembarimi Kangerlussuarmi sungiusarnermeersuuvoq, tassani Illersornissaqarfiup iligisallu Frankrigimeersut, Tysklandimeersut, Sverigemeersut aammalu Norgemeersut peqatigalugit sungiusarput, sakkutuut 550-it sinnerlugit peqataaffigisaannik taasamillu Arctic Light 2025.
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
Taamaattumik ersarippoq Illersornissaqarfik, taamaalillunilu Arktisk Kommando, Kangerlussuup mittarfianik Illersornissaqarfiup atuinera pillugu isumaqatigiissut piffissami sivisuumi pisariaqartinneqassasoq. Tamanna aamma uppernarsarneqarpoq Arktisk Kommandomi pisortamit, Generalmajor Søren Andersenimit:
- Kissaatigilluinnarpara Kangerlussuarmi atortorissaarutit arlallit nutarterneqarnissaat. 30 millionit koruunit sinnerlugit atorsimavugut iluarsartuussinermut aamma atortorissaarutinut nutaanut Issittumi tunngaviusumik ilinniarfiup pilersinneqarnissaanut atatillugu.
- Uanga eqqarsarpunga taanna naammassereerlugu ingerlaqqittussaasugut, taamaalilluta Kangerlussuarmi piginnaasagut pitsanngorsassallugit, assersuutigalugu timmisartut sorsuutit aamma dronit tassani inissisimanissaat eqqarsaatigalugu kiisalu siunissami sungiusartarnissat ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Ataatsimummi isigalugu Kangerlussuarmi ineriartortitsinermut aamma peqataarusuppugut.
Kommuni pitsaasumik oqaloqatigineqartoq Taamaattumik Arktisk Kommandop nunatsinni akuulluni peqataaneranut tunngaviit Kangerlussuarmi aamma ersaripput, aamma Kalaallit Nunaanni isumannaallisaaneq illersornissallu nukittorsarnissaannut aningaasaliissutit pillugit tigussaanerusumik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa suli naammassineqanngikkaluartoq.
Arktisk Kommando-p pisortaa, Generalmajor Søren Andersen, Kangerlussuarmi Arktisk Kommando-p piginnaasaasa ineriartortinneqarnissaat sulissutigineqarneranut qilanaarpoq.
Foto: Oscar Scott Carl
- Tassunga atatillugu borgmester Malik Berthelsen aamma Qeqqata Kommuniani atorfillit pisortaanerat kiisalu nunaqarfimmi aqutsisut siulittaasuat attaveqarfigilluarpakka qanoq ililluta annertunerusumik tapertaasinnaanissarput pillugu, taamaalilluta aamma amerlanerit Kangerlussuarmi najugaqalersinnaanissaannut aqqutissiuusseqataasinnaanersugut.
- Arktisk Kommandop qullersaqarfia maani Nuummiippoq, kisianni oqareernittut, allaffissornikkut suliffiuvoq, sakkutooqarnikkut inuiaqatigiinnillu ikiuunnissatsinnut suliassatta ilai Kangerlussuarmiittut kommunip suleqatigineratigut ineriartortikkusuppagut, suliarlu taanna ukiap naalernerani aallartinneqassaaq, Arktisk Kommandop pisortaa, Søren Andersen oqarpoq.
Illersornissaqarfiup isumaqatigiissutaani immikkoortup aappaani allassimavoq aningaasat atorneqarsinnaasut illersornissaqarfiup illuutai iluarsaanneqarnissaannut, isumannaallisaanermut, mittarfiup pitsanngorsarneqarnissaanut, hangaarinut periarfissanik amerlanerusunik pilersitsinissamut il.il., taamaalillutillu illersornissaqarfiup timmisartui F-35-it Issittumi Atlantikullu avannaani piffissami aalajangersimasumi atorneqarsinnaanerat pitsaanerulersillugu.
Ataani takuneqarsinnaavoq danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisutillu isumaqatigiissutaanni qanoq 27,4 milliardit koruunit agguataarneqassanersut illersornissamut isumaqatigiissutip ilassutaanut 2-mut tunngatillugu:
Tusarfik: Illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutaa 2
