ALLAASERISAQ ANINGAASALIIFFIGISAQ
Issittumi aallartitaq: Nunarput tusarnaarneqarpoq, tamannalu periarfissanik nutaanik ammaassilluni
Kunngeqarfik Danmark Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ukiuni makkunani siulittaasuutitaqarpoq, taannalu Issittumi nunat akornanni suleqatigiinnermut misilittakkanik paarlaasseqatigiinnermullu pingaarutilimmik aqqutissiuisuulluni. Issittumi aallartitaq Kenneth Høegh ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi pulaartorineqaleruni Issittumi Siunnersuisoqatigiit piffissami ilungersunartumi patajaallisaataanerat pillugu oqallissaarilluni oqalugiassaaq.
– Isumaqarpunga suliassaq soqutiginarluinnartoq suliarigipput. Kunngeqarfik Danmark Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarpoq, isumaqatigiissutigineqarlunilu Issittumi inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaa nukissiuutinillu ataavartunik atuinerulernissaq sammineqassasut, tamannalu Nunatsinnit sivisuumik kissaatigineqarsimalluni, Kenneth Høegh oqarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Nunanut allanut ministeriaqarfiup
illorsua sungaartoq Københavnimi Asiatisk Pladsimiittoq nunanut
allanut ministeriaqarfimmi sulisuinnaat qallunaallu nunanut allanut
ministeriata najugaqarfiginngilaat, aammali kunngeqarfiup issittumi
aallartitaa Kenneth Høegh Nuummi nunanut allanut
naalakkersuisoqarfimmi ulluni 14-ini sulisareerluni Danmarkimut
uteqqammerpoq.
Nunanut
allanut ministeriaqarfiup
illorsua sungaartoq Københavnimi Asiatisk Plads-imiittoq nunanut
allanut ministeriaqarfimmi sulisuinnaat Qallunaallu nunanut allanut
tunngasunut ministeriata kisimik allaffeqarfiginngilaat, aammali
kunngeqarfiup Issittumi aallartitaa Kenneth Høegh Nuummi nunanut
allanut naalakkersuisoqarfimmi ulluni 14-ini sulereerluni Danmarkimut
uteqqammerpoq.
ISSITTUMI SIUNNERSUISOQATIGIIT
Issittoq pillugu nunat tamalaat
suleqatigiiffissaat 1996-imi pilersinneqarpoq. Nunanit
arfineq-pingasunit Issittumeersunit ilaasortaaffigineqarpoq —
Kunngeqarfik Danmark, USA, Canada, Rusland, Norge, Sverige, Finland
aamma Island ilaasortaallutik. Taakku saniatigut kattuffiit Issittumi
nunat inoqqaavi sinnerlugit ataatsimeeqataasarput.
Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiissitat arfiniliupput, sammisanik
assigiinngitsunik ilisimatusarnikkut suliaqartuusut. Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni ministerit ukioq allortarlugu
ataatsimiittarput, taakkunanilu suleqatigiissitat suliatik
politikikkut akuerineqartussanngorlugit saqqummiuttarlugit.
Suleqatigiissitat
arfiniliusut tassaapput:
Arctic
Monitoring and Assessment Programme (AMAP): Issittumi
avatangiisinik silallu pissusiata allanngoriartorneranik
nakkutiginnillunilu misissueqqissaartarpoq.
Conservation
of Arctic Flora and Fauna (CAFF): Issittumi
pinngortitamik, naasunik uumasunillu illersuinissamik suliaqartoq.
Protection
of the Arctic Marine Environment (PAME): Immami
avatangiisit illersorneqarnissaat piujuartitsisumillu immamik
atuinissaq siunertaralugu isumaqatigiissutaavoq.
Emergency
Prevention, Preparedness and Response (EPPR):
Ajunaarnersuaqartillugu,
soorlu uuliakoortoqartillugu umiarsuarnilluunniit ajutoortoqartillugu
upalungaarsimanermik suliaqartarpoq.
Arctic
Contaminants Action Program (ACAP): Issittumi
mingutsitsinerup akoorutissanillu ajoqutaasunik annikillisitsinissaq
sulissutigineqartarpoq.
Sustainable
Development Working Group (SDWG): Issittumi
piujuartitsisumik ineriartortitsinissaq inunnullu inuuniarnikkut
atugassarititaasut sammineqartarput.
Najoqqutaq: www.arctic-council.org
–
Nunani marlunni allaffeqarama,
piffissaralu Nunatsinni Danmarkimilu avillugu atortarlugu. Tamatuma
saniatigut aamma Tromsømi Issittumi Siunnersuisoqatigiit
ataavartumik allaffeqarfianniittarlunga imaluunniit nunani allani
ataatsimiinnernut ataatsimeersuarnernullu peqataasarlunga, Kenneth
Høegh oqarpoq, taannalu Kunngeqarfik sinnerlugu ukiup ataatsip
matuma siornagut Issittumi aallartitanngortinneqarpoq, tassa kina
taamatut aallartitanngussanersoq Nunatta Danmarkillu piffissami
sivisuumi oqallisigereeraallu.
Nunalerinermut
siunnersortimit nunap sinniisaanut qaffasissumut Kenneth
Høegh Issittumi aallartitatut toqqarneqanngikkallarmat, atorfik
Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut ministeriaqarfimmi
atorfilittanit atorfigineqartarpoq. Tamanna Kenneth Høegh
toqqarneqarmat allanngorpoq, taannalu Nunanut Allanut
naalakkersuisumit Vivian Motzfeldtimit ima oqaatigineqarluni:
“ataatsimoortitsisinnaasoq Issittumillu ilisimasaqarluartoq,
tamannalu ulluni makkunani unammillernartorsiorfiusuni
pingaaruteqarpoq”.
Narsami
inunngorlunilu peroriartorsimasoq Københavnillu Universitetiani
nunalerinermik ilisimatusarnermi kandidatitut ilinniarsimasoq,
nunanut allanut tunngasunut atorfimmut qaffasissumut aqqutaa immaqa
nalinginnaasutut nipeqanngikkaluarpoq. Taamaakkaluartoq Kenneth Høegh
piffissap ingerlanerani atorfimminik ineriartortitsisimavoq,
Namminersorlutik Oqartussani Kujataani nunalerinermut siunnersortitut
aallartippoq kingornalu Nunanut Allanut Ministereqarfimmi (Danida-mi)
Nepalimut, Bangladeshimut Vietnamimullu aallartitatut sulivoq,
Kujataanut 2014-imi uternissami tungaanut – siullermik niuernermik
ineriartortitsisutut ukiualuillu qaangiummata Kommune Kujallermi
kommunimi atorfilittat qullersaata tullersortaatut atorfeqarluni.
Kenneth
Høegh tassani atorfeqartoq Naalakkersuisunit 2018-imi
atorfinitsinneqarpoq, tassa nunanut allanut tunngasunut
nunalerinermullu ilisimasaqarluartumik
atorfinittussarsiortoqarneranut atatillugu. Kenneth Høegh
aallaqqaammut Naalakkersuisoqarfimmi pisortatut kingornalu
Washingtonimi sinniisoqarfimmi pisortatut sulivoq.
Puisit pingasut siulittaasoqarfiup ilisarnaatigai. Taanna Kalaallimit eqqumiitsuliortumit Miki Jacobsenimit suliarineqarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Kalaallit
Nunaat sunniuteqartoq Kenneth
Høeghip allaffimmini sikaavini ammarpaa, taavalu pooqattaq
tungujortoq taartoq quppersagarlu kunngeqarfiup Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni 2025-mit 2027-mut siulittaasuunera pillugu
naqitaq tigullugu. Siulittaasoqarfiup ilisarnaataa immikkut ittoq
saqqaaniippoq – Puisit pingasut – Kalaallimit eqqumiitsuliortumit
Miki Jacobsenimit suliarineqarsimasoq.
Ilisarnaat,
qalipaasiutinik pilikkimillu suliarineqarsimasoq, Issittumi nunap
inoqqaavisa inuiaqatigiillu inuunerannut unammilligassaannullu
assigiinngitsorpassuartigut assersuutissaavoq.
Aammattaaq
Issittumi Siunnersuisoqatigiit pingaarnersiuinerat ukununnga
assersuutaavoq: Piujuartitsisumik aningaasaqarnikkut
ineriartortitsinerup qulakkeerneqarnissaa, nukissiuutinik
ataavartunik atuilernissanut tapersersuinissaq, immami avatangiisinik
pitsaasumik aqutsineq aamma silap pissusiata allanngoriartornerata
kingunerisaanik uumassusillillu assigiinngisitaarnerata
allanngoriartorneranut iliuuseqarneq.
–
Isumaqarpunga suliassaq
soqutiginarluinnartoq suliarigipput. Kunngeqarfik Danmark Issittumi
Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuutitaqarpoq,
isumaqatigiissutigineqarlunilu Issittumi inuussutissarsiornerup
ineriartortinnissaa nukissiuutinillu ataavartunik atuinerulernissaq
sammineqassasut, tamannalu Nunatsinnit sivisuumik
kissaatigineqarsimalluni, Kenneth Høegh oqarpoq, taanna nunanut
allanut ministeriaqarfimmi, Nuummi nunanut allanut
Naalakkersuisoqarfimmi kiisalu Savalimmiuni nunanut allanut
naalakkersuisoqarfimmi minnerunngitsumillu Issittumi
Siunnersuisoqatigiit Tromsømi allaffeqarfianni sulisut pikkorissut
peqatigalugit ataqatigiissaarisuuvoq.
– Issittoq inuuffigaarput. Uanga aamma inuuffigaara. Ilisimaarilluarparput tusaaniarneqartarlutalu. Nunarput taamaalilluni oqallinnernut suleqatigiinnermullu sunniuteqarnissaminut periarfissaqalerpoq, kunngeqarfiup Issittumi aallartitaa Kenneth Høegh oqarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Issittumi
patajaallisaasutut Issittumi
Siunnersuisoqatigiit septembarimi ukiunik 30-nngortorsiorlutik
nalliuttorsiortussaapput. Ukiut ingerlaneranni Issittumi
patajaallisaasutut suleqatigiissitsisutullu pingaaruteqarnera
minnerulersimanngilaq. Niueqatigiinnermi aqqutit nutaat, pinngortitap
pisuussutaanik pingaartitsinerulerneq aamma naalagaaffiit
pissaanilissuit politikiat pissutigalugit, nunat arfineq pingasut
Issittumiittut ataqatigiilluarnissaat imminnullu
paaseqatigiilluarnerunissaat immikkut pingaaruteqarput.
–
Issittumi Siunnersuisoqatigiit
ingerlannginnerarlugit oqartoqartarpoq. Tamanna eqqunngilaq, naak
Ruslandip Ukrainemut saassussinera akerliussutsimik
takutitsiffiginiarlugu politikikkut ataatsimiittarnerit ilaat
unitsikkallarneqaraluartut, suleqatigiissitani arfiniliusuni, nunanit
ilaasortaasunit arfineq-pingasuusunit kattuffinnilu Issittumi nunap
inoqqaavinut sinniisuusunit peqataaffigineqartuni sulinerit
ingerlatiinnarneqarput. Suleqatigiissitani suliniutissat nutaat
aalajangersarneqartarput, assersuutigalugu avatangiisinik
nakkutilliinermut misilittakkanik siamasissumik kiisalu
inuiaqatigiinni inuussutissarsiornermilu ineriartortitsinermut
tunngatillugu paarlaasseqatigiittoqartarluni. Issittoq akimorlugu
ilisimasanik isumassarsianillu taamatut avitseqatigiittarneq –
avannaanit avannaanut – ukiuni makkunani pingaaruteqarluinnarpoq.
Isumaqarpunga Nunarput Nuummi mittarfik nutaaq Sikukilu
aqqutigalugit, Issittup Avannaata kangiani attaveqaasersuutitut
qitiusumik ingerlatsivinngorsinnaasoq pingaarutilik, taamaalillunilu
Issittumi nunat ataqatigiinnerulernissaannut tapersiisinnaalluni,
Kenneth Høegh oqarpoq, taanna isumaqarpoq piffissami matumani
Nunarput tusaaniarneqarlunilu ataqqineqartoq.
–
Issittoq inuuffigaarput. Uanga aamma
inuuffigaara. Ilisimaarilluarparput tusarniarneqartarlutalu. Nunarput
taamaalilluni oqallinnernut suleqatigiinnermullu
sunniuteqarnissaminut periarfissaqalerpoq.
Nunatsinni
ataatsimeersuartitsinissat Siulittaasuutitaqarnerup
kinguneranik uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu Nuummi
2027-mi ataatsimeersuartitsisoqassaaq, aamma Issittumi
aningaasaqarnikkut ineriartorneq pillugu
isumasioqatigiissitsisoqarnissaa pilersaarutaavoq.
Aammattaaq
Nunatsinni inuusuttut ataatsimeersuartinneqarnissaat 2027-mi
februaarimi pilersaarutaavoq, tassanilu inuusuttut Issittumit
tamarmeersut 300-t angullugit amerlassusillit peqataassallutik.
Ataatsimeersuarnermi ilinniarfigeqatigiinnissaq inuusuttullu atugaasa
sammineqarnissaat siunertarineqassaaq.
–
Ilisimasatsinnik
avitseqatigiittarnitsigut ilisimasaqarnerulertarpugut
akiuussinnaassuseqarnerulertarlutalu. Immitsinnut
ilinniarfigisarpugut suleqatigiinnerpullu ineriartortittuarlugu.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit tamatumunnga atatillugu piffissami
ilungersunartumi patajaallisaasutut atuuffeqarput.
Allaaserisaq una Sulisitsiunit tapiiffigineqarpoq.
