Issittumi Siunnersuisoqatigiit tassaapput
naalagaaffiit nunallu inoqqaavisa ataatsimut ataatsimiittarfiat,
sunniuteqarluarsinnaasut peqataasinnaasullu.
Aaqqissuussineq taanna nunarsuarmi
sumiiffinni allani nassaassaanngilaq, soorlu Inuit kattuffiata ICC-p
siulittaasua Sara Olsvig Sermitsiamut erseqqissumik ima oqartoq:
Issittumi Siunnersuisoqatigiit tassaapput
naalagaaffiit nunallu inoqqaavisa ataatsimut ataatsimiittarfiat,
sunniuteqarluarsinnaasut peqataasinnaasullu.
Aaqqissuussineq taanna nunarsuarmi
sumiiffinni allani nassaassaanngilaq, soorlu Inuit kattuffiata ICC-p
siulittaasua Sara Olsvig Sermitsiamut erseqqissumik ima oqartoq:
- Ataatsimiikkaangatta 14-iusarpugut — naalagaaffiit
arfineq-pingasut naggueqatigiillu kattuffii arfinillit. Nunani allani allamik
taama periuseqartoqanngilaq.
ICC-p siulittaasuata
apersorneqarnerani ICC-p Issittumi Siunnersuisoqatigiinni inissisimaffia,
tassani ataavartumik ilaasortaapput, aamma Naalakkersuisut qallunaat
savalimmiullu naalakkersuisui peqatigalugit ullumikkut siulittaasuupput,
kiisalu nunarsuarmi politikkimut tunngatillugu sakkortuumik
unammillertoqaraluartoq Issittumi suleqatigiittuarnissamut suut
pisariaqarnersut sammineqarpoq.
Issittumi Inuiaat Ataatsimeersuarneranniit
Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut
Sara Olsvigip 1973-imi Issittumi Inuiaat
Ataatsimeersuarneranni inuit, saamit issittumilu nunap inoqqaavisa allat
ataatsimeersuarneranni aalajangersakkat ilaat tikkuarpaa, tassanilu Issittoq
tamakkerlugu suleqatigiinnissamut aaqqissuussinissamik kissaateqarneq
oqaatigineqarpoq.
- Nunap inoqqaavisa tamanna
1970-ikkunniilli kissaatigisimavaat. Taamaammat ICC, Saamit
Siunnersuisoqatigiivi Ruslandimilu nunap inoqqaavisa kattuffiat Issittumi
Siunnersuisoqatigiinnik 1996-imi pilersitseqataapput, Sara Olsvig oqarpoq.
Nunap inoqqaavisa suliniuteqarnerat pissutigalugu
Sovjetunionimi aqutsisoq Gorbatshov Issittoq eqqissisimasumik
suleqatigiiffiussasoq Murmanskimi oqarmat 1987-imi politikkikkut ammanerulertoqarpoq.
Nunap inoqqaavisa Issittoq kaajallallugu suleqatigiinnissamik piumasaqarnerannik oqariartuutini sorsunnerup nillertup
taamaatinnginnerani oqaatigimmagu naalagaaffiit
piviusunngortitsiartuaarsinnaalerput. ICC-p nunallu inoqqaavisa kattuffiisa allat 1970-ikkunniilli sulinerat
Issittumi Siunnersuisoqatigiit 1996-imi pilersinneqarneranni tunngavioqataavoq.
Kalaallit Nunaata siulittaasuunera aamma inuit aallartitaat
Suleqatigiinneq siulittaasoqarfimmit nunap
inoqqaavinit naalakkersuisutut akisussaaffeqarluartunit Issittumi
Siunnersuisoqatigiit oqaluttuarisaaneranni siullerpaamik aqunneqassaaq.
Kalaallit Nunaat Danmarki Savalimmiullu peqatigalugit 2025-mi maajimiit 2027-mi
maajimut siulittaasoqatigiinnermi siulittaasuuvoq, tassanilu Kenneth Høegh
issittumit aallartitatut toqqarneqarpoq.
- Maani nunatsinni Naalakkersuisut
Inatsisartullu amerlanersaat tamarmiunngikkunik naggueqatigiinnit
inunnit aallaveqarput. Siulittaasoqarfik
taamaalilluni maanna inunnit issittumi
kulturimik piviusunillu namminneq misigisaqarsimasunit aqunneqarpoq, tamannalu
Issittumi Siunnersuisoqatigiit sulinerannik inatsisitigut tunngavissaqarluarnerulersitsillunilu
tatiginartuunerulersitsivoq, taanna oqarpoq.
Canadap arnaq naggueqatitsinneersoq
Virginia Mearns issittumi aallartitatut qaffasissumillu atorfilittatut
2025-mi oktobarimi toqqarpaa.
Issittormiut suleqatigiittut — aamma Ukrainemi
sorsuttoqarnerani
Ruslandip Ukraine tiguarumallugu
sorsulermagu ministerit ataatsimiinnerat tamakkiisumik
ingerlanneqarsinnaajunnaarpoq. Taamaakkaluartoq atorfilittat, suleqatigiissitat
nunallu inoqqaavi suli sulipput.
- Ruslandip Ukrainemi iliuuserisimasai
pissutigalugit ministerit tamarmiusut maannakkorpiaq
ataatsimeeqatigineqarsinnaanngillat. Taamaattumik issittumi atorfillit
ataatsimiittarput, aamma Issittumi atorfillit qaffasinnerpaat
ataatsimiikkaangata nunap inoqqaavi peqataatittarpagut, soorlu Issittumi
Siunnersuisoqatigiit pisortatigoortumik ataatsimiinnerinut marlunnut
2022-miilli siulittaasuuffiup nuukkiartuaarneranut tunngatinneqartut. Naatsumik
oqaatigalugu suut tamaasa peqataaffigaagut, Sara Olsvig oqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit sunik suliaqarpat
Issittumi Siunnersuisoqatigiit suleqatigiissitat
aalajangersimasut arfinillit aqqutigalugit ilisimasanik pilersitsinermik,
avatangiisinik nakkutilliinermik ineriartortitsinermillu suliaqarput.
Taakkunani nalunaarusiat, innersuussutit kiisalu sila, immami avatangiisit,
uumassusillit assigiinngisitaarnerat issittumilu inuiaqatigiinnut tunngasut
suliarineqartarput.
Pingaarutilinnik aalajangiinerit marlunnut
immikkoortiterneqartarput, ministerit aamma Issittumi atorfillit
qaffasinnerusumik inissisimasut aqqutigalugit pisarput.
Tassani nunat inoqqaavisa kattuffii ataavartumik
peqataatitaagamik oqaaseqarsinnaatitaallutillu,
siunnersuuteqartarsinnaallutillu aalajangiinernut sunniuteqarsinnaatitaapput.
- Issittumi Siunnersuisoqatigiit
isumaqatigiinnermik tunngaveqarput, isumaqatigiissummilu tamatumani
aalajangiisoqassappat tamarmik isumaqatigiissammata nunap inoqqaavisa kattuffii
arfinillit peqataatinneqartarput. Taamaammat aalajangiisarnerni peqataasarpugut,
tamannalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnik immikkuullarissunngortitsivoq, Sara
Olsvig oqarpoq.
Nunat killii qaangerlugit ataatsimoorneq
Nunat inoqqaavi Issittumi nunat killeqarfii
aporfiginagit najugaqarput, ICC-llu attaveqatigiinnerup ataavarnissaa
1970-ikkunniilli sulissutigisimavaa.
- Uagut inuit saamillu nunani sisamani
najugaqarpugut, Ruslandimili nunap inoqqaavi amerlaqaat. Ataatsimoorneq
Issittumi Siunnersuisoqatigiit assigalugit issittumi naalagaaffiit killii
akimorlugit atuuppoq, Sara Olsvig oqarpoq.
Taamaalilluni ICC naalagaaffiit politikkimut
tunngasunik oqaluttuarisaanerat pissutsillu apeqqutaatinnagit
oqaloqatigiinnermik suleqateqarnermillu — aamma Ruslandimi nunap inoqqaavi
peqatigalugit — ingerlatsisinnaasimavoq.
Nammineq aalajangiisinnaatitaaneq
namminersortullu oqartussaanerannik ataqqinninneq
Issittumi namminersulerneq sorsunnersuup
nillertup kingorna ineriartorluarpoq.
- Ullumikkut nunat
namminersornerullutik oqartussaqarlutillu, namminersorlutik oqartussaqarlutillu
nunat inoqqaavi namminneq aalajangiisinnaapput, tamannalu naalagaaffiit taakku
aalajangiigaangamik ataqqinninnissamik isumaqarpoq.
- Issittumi aalajangiinerit
namminersulernissamik isumaqatigiissutinut nunallu inoqqaavisa
pisinnaatitaaffiinut ataqqinnittumik suliarineqartariaqarput — aamma
sakkutooqarneq isumannaallisaanerlu oqaluuserisassanut ilaatillugit, Sara
Olsvig oqarpoq.
Naalagaaffiit nunallu inoqqaavisa piumasaat
Nunat tamalaat Issittumi Siunnersuisoqatigiit
siunissaat pillugu isumaliutersuuteqarsimapput, aamma Ruslandip Ukrainemi
sorsunneranik siunnersuisoqatigiit unitsitsisimanerarlugit. Tamannali Sara
Olsvigip ilumuunngilluinnarnerarpaa:
- Naalagaaffiit nunallu inoqqaavi
suleqatigiinnissamut suli piumassuseqarmata Issittumi Siunnersuisoqatigiit suli
piupput. Siunnersuisoqatigiit suleriaasiat ukiuni makkunani ’pissutsinik
nalinginnaasunik’ tunngaveqanngilaq, tamannalu erseqqissartariaqarparput.
Issittumilu eqqissisimasumik ataatsimoornissaq neriuutigalugu
oqaloqatigiittarneq suleqatigiinnerlu attatiinnassallugit ataatsimut
aalajangiisoqarpoq.
- Oqimaaqatigiissaarinissaq
ajornakusoorpoq, naalagaaffiit, naalakkersuisut uagullu nunap inoqqaavi tamanna
eqqumaffigiuartariaqarparput, Sara Olsvig naggasiivoq.
