Amerikamiut Nunatsinnik soqutiginninnerat isumannaallisaanermut politikimut tunngaannanngilaq.
Amerikamiut teknologiimik ingerlatsiviisa soorlu SpaceX-ip Amazonillu siunissami teknologinik ineriartortitsinissaq takorluugarilluinnarpaat, tamatumunngalu atatillugu Kalaallit Nunaat aalajangiisuulluinnartumik inissisimavoq. Ilisimatusartoq atuakkiortorlu Vibeke Schou Tjalve taama oqarpoq, taassuma Amerikamiut teknologiimik suliaqartut ukiuni arlalinni misissoqqissaarsimavai, siornalu Silicon Valleyp avataarsuani sunik kissaateqarnera pillugu nalunaarusiaq saqqummiuppaa: https://www.diis.dk/en/research/corporate-cosmos
Amerikamiut Nunatsinnik soqutiginninnerat isumannaallisaanermut politikimut tunngaannanngilaq.
Amerikamiut teknologiimik ingerlatsiviisa soorlu SpaceX-ip Amazonillu siunissami teknologinik ineriartortitsinissaq takorluugarilluinnarpaat, tamatumunngalu atatillugu Kalaallit Nunaat aalajangiisuulluinnartumik inissisimavoq. Ilisimatusartoq atuakkiortorlu Vibeke Schou Tjalve taama oqarpoq, taassuma Amerikamiut teknologiimik suliaqartut ukiuni arlalinni misissoqqissaarsimavai, siornalu Silicon Valleyp avataarsuani sunik kissaateqarnera pillugu nalunaarusiaq saqqummiuppaa: https://www.diis.dk/en/research/corporate-cosmos
– USA-mi politikikkut pissaanillit ilaatigut tatineqarsimatillugit oqarsinnaavugut, Amerikamiut teknologimik suliaqartut pissaaneqarluartut nunarsuarmilu pissaaneqarnerpaallutik. Maannakkut digitalimik attaveqaativut avataarsuanut nuutinniarpavut, suut tamarmik avataarsuani qaammataasanik tunngaveqassallutik. SpaceX-imullu imaluunniit teknologimik ingerlatsivinnut allanut Amerikamiittunut unammillertoqanngilaq, Vibeke Schou Tjalve oqarpoq, taassumalu USA-mi teknologimik suliaqartut periarfissanik nutaanik misiliiniarlutik utaqqisinnaanngilluinnartut oqaatigaa.
Amazonip Kuiper Internet satellitinik suliniutaa Floridami Cape Canaveral Space Force Stationimit apriilimi 2025-mi aallartinneqarpoq.
Assi: Steve Nesius/Scanpix
Kalaallit Nunaat pillugu pilerngunneq suli qaangiutinngilaq – Præsident Trump Silicon Valleymi teknologimik suliaqartunit tatisimaneqarpoq, USA-milu suliffeqarfissuit pisortallu oqaloqatigiinnerat ingerlaannarluni. Tamatuma saniatigut USA-p silassorissuusiatigut teknologinullu nutaanut siuttuunissaa, Trumpip soqutigilluinnarpaa. Naluara kikkut maannakkut aqutsinersut, qularnanngivipporli Kalaallit Nunaat suli pilerngunneqartoq. Teknologimik suliaqartut isumaqatigiissutit ilaannaat naammagiinnarsinnaanngilaat. Kalaallit Nunaannik aqutsisinnaasariaqarput misiliinissanut kiffaanngissuseqarlutik, Vibeke Schou Tjalve naliliivoq nangillunilu:
- Teknikikkut suliffeqarfiit ilarpassui maannakkut teknologiinik nutaarluinnarnik nunarsuarmi sunik tamanik allanngortitsisinnaasunik ineriartortitsisinnaallutik isumaqarput, taamaalillutillu pissaaneqarnerulissallutik sunniuteqarnerulissallutillu.
Atomi atorlugu nukissiuutit nukissiuutitut Vibeke Scou Tjalvep oqaatigaa, teknikikkut unamminermi pingaartumik qaammataasanut, qarasaasiaqarfissuarnut nukissiuutinullu tunngassuteqartoq.
- Qaammataasat paasissutissanik katersisarput, taakkulu qarasaasiaqarfissuarni misissoqqissaarneqartarlutik. Qarasaasiaqarfissuit taamaattut qarasaasiakkut paasissutissanik katersivinnut, nillataartitsinermut, paasissutissanillu toqqorterivinnut, innaallagissamik atuisorujussuusarput. Taamaattumik Silicon Valley-mi atomip nukinganik aamma atomi atorlugu nukissiuutinik ineriartortitsinissaq oqallisigineqartorujussuuvoq, suliffissuit taama ingerlataqartut namminerisaminnik nukissiuuteqarsinnaaniassammata.
Tamakku tamarmik ilisimatusarnermik, misilittaanernik minnerunngitsumillu uranimik pissarsisinnaanermik pisariaqartitsipput. Tamakku saniatigut Qalasersuup Sikuiuitsullu Kujalliup eqqaat qaammataasanik raketinillu aallartitsivigissallugit piukkunnarluartuupput. Qaammataasat 20.000-it maanna avataarsuaniipput, Elon Muskilli suliffeqarfiutaata SpaceX-ip qaammataasanik nutaanik millioninik aallartitsinissani qanittukkut qinnuteqaatigaa.
AVATAARSUANUT
Avataarsua inatsisikkut 1967-imeersukkut, tassa avataarsua pillugu isumaqatigiissummik taaneqartumik, aqunneqarpoq.
Tassani aalajangersagaalluni avataarsua naalagaaffinnit tamanit pigineqarsinnaanngitsoq, aamma qaammat ullorissallu allat nunanit tamanit pigineqarsinnaanatik. Avataarsua eqqissinermut siunertanut atorneqartussaavoq, aamma naalagaaffiit suliffeqarfiillu avataarsuani suliaqarnerminnut akisussaasuullutik.
USA-mili 2015-imi inatsisit nutaaq akuersissutigineqarpoq, taannalu tunngavigalugu Amerikamiut suliffeqarfiutaat avataarsuani pisuussutinik piiaasinnaatitaallutik. NASA-p avataarsuani pisuussutinik iluaquteqarniarluni isumaqatigiissutit 2020-mi saqqummiuppai, taakku nunat tamalaat akornanni pisussaaffiliinngitsumik tunngavigineqassallutik avataarsuata eqqissisimasumik misissuiffigineqarnissaanut iluaqutigineqarsinnaanissaanullu, tamatumunnga ilanngullugit avataarsuani piiaasinnaaneq isumalluutinillu piginnittuusinnaaneq.
Nunat arlallit, ilaatigut Danmarkip, najoqqutassiat atsiorsimavaat.
Isumaqatigiissutilli tamanna aningaasarsiutigalugu avataarsualiartarnermut periarfissaqalersitsissanersoq naalagaaffiillu avataarsuani pissaaneqarniunnerulersinnaanerat oqallisigineqartuarpoq. /TJJ
Vibeke Schou Tjalve isumaqarpoq, teknologi nutaaq ima allanngortitsilluinnartigisoq, qanoq kinguneqassanersoq paasineqarsinnaasunngorlugu sukkassusilimmik ineriartortinneqartariaqartoq. Sukkassuserlu tamanna Amerikamiunit teknologimik suliffissuaqarnermik ingerlatsisunit takorloorneqanngilaq.
Assi: Nammineq pigisaq
Aatsitassarsiornermut pisinnaatitaaneq – Teknologimik suliffissuit aatsitassarsiornissamut isumaqatigiissutit aamma aatsitassat pissarsiarisinnaanissaat qulakkeerniartarpaat, taamaalillutik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qulakkeerinninniartarlutik, aammali nunanut allanut soorlu Kinamut, Ruslandimut Europamullu akornusersuiniartarlutik, Vibeke Schou Tjalve oqarpoq.
Teknologimik suliaqartut aatsitassarsiornermillu ingerlatsisut ukiuni kingullerni imminnut qanilliartorsimapput. ingerlatseqatigiiffik Bluejay Mining, Qeqertarsuup Nuussuullu eqqaanni kanngussammik, koboltimik, nikkelimik platinimillu ujaasinissamut akuersissummik peqartoq Kobold Metals-imik, ilaatigut aningaasaateqarfimmit aningaasaliisartunit Andreessen Horowitzimit, Microsoftimik pilersitsisumit Bill Gatesimit Amazonimillu pilersitsisumit Jeff Bezosimit pigineqartoq, 2021-mi suleqateqalerpoq.
– Teknologimik suliffissuit aatsitassarsiornissamut isumaqatigiissutit aamma aatsitassat pissarsiarisinnaanissaat qulakkeerniartarpaat, taamaalillutik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qulakkeerinninniartarlutik, aammali nunanut allanut soorlu Kinamut, Ruslandimut Europamullu akornusersuiniartarlutik, Vibeke Schou Tjalve oqarpoq.
– USA-p Kalaallit Nunaannik aqutsinermik qulakkeerinninniarluni periusissiaanut allanik mattussinissaq ilaasinnaavoq. Taamaalilluni teknologimik suliaqartut aatsitassanut naakkittaatsumik isiginnittaaseqarput, kikkut tamarmik naammattunik aatsitassanik pissarsisinnaassagaluarpataluunniit. Tamatuma saniatigut teknologimik suliaqartut aamma aatsitassarsiortut isumassarsiarpassuaqartarlutillu isumaqatigiissutinik soqutigisaqartanngitsutut ilisimaneqarput, taamaattumillu taamatut ingerlatseqatigiiffinnik suleqateqarneq aarlerinaateqarsinnaasarluni. Kikkut tatigineqarsinnaanersut takujuminaassinnaasarpoq.
Arriinnerulertariaqarpugut Vibeke Schou Tjalve isumaqarpoq teknologi nutaaq ima allanngortitsilluinnartigisoq arriitsumik ineriartortinneqartariaqarluni, aqqutaani akornutaasinnaasut paasineqarsinnaasunngorlugit. Sukkassuserlu tamanna suliffissuaqarnermi Amerikamiunit teknologimik ingerlataqartunit takorlooruminaatsinneqarpoq.
– Kalaallit Nunaanni sumi teknologiimik suliaqartut soqutiginninnerpaanersut misissoqqissaarneqartariaqartoq isumaqarpunga. Tamatuma kingorna paasisaqarnerusariaqarput suut piginerlugit, qanorlu iluaqutigisinnaanerlugit, piffissamilu sivikitsumi ungasinnerusumilu qanoq sunniuteqassanersut eqqarsaatigalugit, assersuutigalugu avatangiisinut, silap pissusianut najukkamilu innuttaasunut. Aamma kikkut suleqatiginiarnerlugit aamma qanoq suleqatigiittoqassanersoq eqqarsaatigisariaqarpaat.
Vibeke Schou Tjalve isumaqarpoq, teknologiit nutaat taama allanngortitsitigisut, pisariaqartoq, ineriartortinneqarnissaat tempo-mi, paasineqarsinnaasut sunniutaasa ingerlaavartumik. Taanna tempo tassaavoq, amerikamiut teknologi-industria eqqarsaatigisaat.
- Isumaqarpunga Kalaallit Nunaanni inissaqarluartoq, sumiiffiit pingaarnerusut teknologi-industria soqutiginnittorujussuit. Taava, paasisariaqarparput, suna pigisarput, sunalu iluaqutigisinnaasarput, aammalu sunniutaasa eqqarsaatigalugit piffissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu, soorlu avatangiisit, silap pissusaa, innuttaasullu. Taava eqqarsaatigissavarput, kikkut suleqatigissallugit, qanoq suleqatigiissallutalu.
