Itigartitsilluinnartoqareeraluartoq pisinissamik neqeroorut takkuteriaannaavoq
Amerikamiut nunanut allanut ministeriat kisitsissummik angisuumik atortulerluni maanna neqeroorusiorpasippoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu naapinnissaat sioqqullugu. Taanna pingasunngornermi nalunaarpoq, amerikamiut aningaasat atorusunnerugaat sakkutuulersorluni nunatsinnik tiguaanissamut sanilliullugu.
Assiliisoq: Evelyn Hockstein/Reuters/Ritzau Scanpix
Kalaallit nunaata innuttaasui amerikamiut dollarsiinik ussernartorsiorlutik nunatta imminut oqartussaaffiginera aammalu Danmarkimik peqateqarneq pilliutigerusussinnaassavaat?
Danmarkilu tunniutiinnassava taamaalillunilu naalagaaffiup nunataata anginerpaartaa annaallugu?
'Naamik!' akissut maannamut erseqqarippoq.
Amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriat, Marco Rubio, USA-mi inatsisartunut pingasunngornermi oqaatigaa, pisinissamik neqeroorut maanna suliarineqartoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu naapinnissaat sioqqullugu, tassami taanna naapertorlugu amerikamiut Kalaallit Nunaat sakkulersorluni tiguarneqarnissaa amerikamiut kissaatiginngikkaat, aamma Trumpip oqaatigereeraluaraa tamanna periarfissaasoq, Wall Street Journal allappoq.
Aningaasaqarneq pillugu ilisimasallit suliallillu nunarsuarmi sumi tamani missilioqattaarpaat pisinissamik neqeroorut qanoq aningaasartaqarumaassanersoq, neqeroorullu Marco Rubiop sapaatip akunnerata tulliani saqqummiukkumaagassaa qanoq isikkoqassanersoq.
USA-P KALAALLIT NUNAANNIK PISIARINNINNIARTARNERINI IMMIKKUT MALUNNAATILLIT
USA-p ukiut ingerlanerini arlalissuariarluni Kalaallit Nunaat pisiariniartarnikuuaa, kisianni suli iluatsitsinngilaq. Uani Kalaallit Nunaannik pisiarinninniartarnerit malunnaateqartut takussutissiorpagut:
1. Alaska-p pisinerata kingorna - 1867-1868 missaani
Alaska Ruslandimut atasoq USA-p 1867-imi pisiarereeraalu amerikamiut politikerit aamma Kalaallit Nunaat (Islandilu) pissarsiariniarlugit eqqarsaatigilerpaat
"avannamut annertusaanissamik pilersaarut" tunngavigalugu. Kisianni neqeroorummik
nalinginnaasumik saqqummiussisoqanngilaq, isumassarsiarlu nipangiunneqarpoq, pingaartumik innuttaasunut politikkikkullu soqutiginninneq annikitsuararsuummat.
2. 1910 - Nunamik paarlaateqatigiinneq siunnersuutigineqarpoq
1900-kkut aallartinneranni amerikamiut aallartitaasa ilaat nunat pingasut akornanni nunanik paarlaateqatigiinnissaannik siunnersuuteqarpoq, tassanilu USA Kalaallit Nunaat
pisassallugu, Danmarkillu assersuutigalugu Filippinerini amerikamiut nunasiaataannik pissarsisussanngorlugu. Tamanna piviusunngunngilaq.
3. 1946 - Pisinissamut neqeroorut nalunaarsimasoq
Sorsunnersuit aappaata kingorna pisinissamut neqeroorut tigussaasoq saqqummiunneqarpoq:
1946-imi USA-p præsident Harry S. Trumanip Kalaallit Nunaat
100 millionit dollarsinik nalilimmik kuultimik akilerlugu pisariniaraluarpaa.
Neqeroorut Kalaallit Nunaata pingaaruteqassusianik tunngaveqarpoq
Qallunaat Nunaata tugaanit ersarilluinnartumik itigartitsineqarpoq.
Taamaattorli USA sakkutooqarfiliorsinnaatitaalerpoq, kingornalu Thule Air Base (maannakkut
Pituffik Space Base) 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissut naapertorlugu sananeqarpoq.
4. 2019 aamma 2025/2026
2019-imi aamma maanna 2025/2026-imi soqutiginninneq
amerikamiut naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaat pisiariniarlugu pimoorussigaluttuinnarput,
USA-p, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni nunanut allanut politikkikkut oqallinnermut kinguneqartumik. Kisianni suli neqeroorummik nalinginnaasumik
nalunaarsisoqanngilaq, pisiniarsarinerlu Danmarkimit Kalaallit Nunaannillu itigartitsissutigineqarluni.
Rabobank: innuttaassut ataasiakkaarlutik tamarmik 6 millioner koruunit
Hollandimi aningaaseriviit annersaasa ilaat, Rabobank, BT naapertorlugu naatsorsuisimavoq, ilimanarsinnaasoq kalaallit tamarmik neqeroorfigineqassasut inummut ataatsimut 6 millionit koruuninik.
Tassa amerikamiut nunatsinnik pisinissaminnut neqeroorutaat sukkulluunniit takkussinnaavoq, illuatungaanilu nunarput danmarkilu sinnerlugit amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministerimik ataatsimeeqateqarnissaminni nukitik atussamaarpaat amerikamiut paasitinniarlugit Kalaallit Nunaat pisiarineqarsinnaanngitsoq.
Siusinnerusukkut kunngeqarfimmi innuttaasut amerlasuut immaqa quujagalugu illalaassutigiinnartarpaat. Kisianni USA-p tungaanit pimoorutiivillugu pimoorunneqarpoq. Aamma qanorluunniit USA killeqanngitsumik periarfissaqaraluartoq Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfinnik pisariaqartitaminnik sananissaminnut.
Rubio-p oqaasii ersersitsipput, Kalaallit Nunaat Danmarkilu nunanut allanut tunngasunut ministerimik ataatsimeeqateqarnissaminnut piareersaataat qanoq ikkaluarpataluunniit, akissut USA-p tungaanit tassaassasoq amerikamiut dollarsii.
Paasissutissiissutigineqanngilaq piumasartik pigunikku kalaallit innuttaasut suneqassanersut
Amerikamiut naalakkersuisuisa isertuutinngilaat nunatsinnik pisinissaminnik neqerooruteqartussanngorlutik, kisianni oqaatigineqanngilaq pisiarinninniarnertik iluatsissagunikku nunatsinni innuttaasut kingornatigut suneqassanersut.
Inatsisartut ilaasortaq, Kuno Fencker (N) Facebookimini allappoq, 'oqallisaasoq' Kalaallit Nunaat free-associationimik aaqqissuussinermik neqeroorfigineqassasoq, taamaalillunilu killilimmik nunarput imminut oqartussaaffigisinnaassasoq. Fenckerip ukioq ataaseq matuma siorna taannarpiaq aamma saqqummiunnikuuaa, taamatut aaqqissuussineq atuutilersinneqarnissaa naatsorsuutigigini. Maanna tamanna uteqqippaa.
Kuno Fencker aamma akuttunngitsumik tusagassiorfinnut angisuunut saqqummertarpoq, tassanilu Danmarki isornartorsiortarpaa ilaatigut oqaatigalugu Danmarkip Kalaallit Nunaat 1953-imi inuiannut kalaallit piumassuserinngisaannik Danmarkimut ilanngutsitaasimasoq. Tamanna pivoq Naalakkersuisut aamma danskit Naalagaaffiata ataatsimut isigalugu innuttaasunut paasissutissiinissaq pinnagu nipaallisimaarneq toqqarsimarpasikkaat.
Danmark aamma Kalaallit Nunaat iliuuseqartariaqarput utaqqisutut piinnaratik
Naalakkersuisut aamma danskit Naalagaaffiat isumaqarsimappata, maanna eqqissiimisoqassasoq, maanna amerikamiunik toqqaannartumik ataatsimeeqateqarnissaq pisussanngormat, tamanna isumaliornerlunnerussaaq. Tassami Trumpip naalakkersuutitaasalu piserusunnertik aalajangiusimavaat, Kalaallit Nunaat amerikamiut pigilerusuppaat, qanorluunniit nunatsinnit danmarkimillu itigartitsineq nipitullunilu ersaritsigigaluarpat.
Amerikamiut pimoorussillutik nunatta pisiarinissaa pillugu neqerooruteqalerpata, tamanna kinguneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut ataasiakkaat neqeroorutigigineqartumut ussernartorsiortinneqassasut, allaat Kalaallit Nunatta aamma Danmarkip ukiorpassuit ingerlanerini pilersissimasaat ilanngullugit sapanginneqariaannanngorlugit, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu politikerit suli isumaqaraluartut, oqaloqatigiinnerup aqqani aaqqiisoqarsinnaasoq.
Sermitsiamit sulissutigaarput Naalakkersuisut siulittaasuat aammalu ministeriuneq oqaaseqartinniarlugit.
