Jens-Frederik Nielsen: - Kinguariaateqangaanngilagut, suliassaqarpugulli  

Naalakkersuisut Demokraatillu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen Folketingimut qinersinerup aqaguani allaffimmini suliassaminik suliaqarusaarpoq. Nunatta tatisimaneqarnerani nunanit tamalaaneersut tapersersuillutik allagarpaalui nerriviata qaaniipput. 

Allagarpassuarnimmi pissarsisarpoq. Ippassarli qinersineq qiviaraanni Demokraatinik tapersersuisut, imaluunniit taasisut, ima amerlatiginngillat partii Folketingimut ilaasortaatitaqalerluni. 

- Ajunngilaq, uagut partiitut Folketingimut qinersinermut sanilliullugu kinguariaateqangaanngilagut, soorunami neriuuteqaraluarpugut partiitut, Jens-Frederik Nielsen taama oqarpoq. 

Demokraatit Folketingimut 2022-mi qinersinermi qinersisut 18,5 procentiinit taaneqarpoq, ippassaq qinersinermi 17,6 procentinit taaneqarluni. 

Kisitsisilli allat qiviaraanni partii qinersisikilligaluttuinnartutut isikkoqarpoq. 

Inatsisartunut siorna marsip aqqarnani qinersinermi qinersisartut 30 procentii  Demokraatinik taasipput. 

Inatsisartunut siorna qinersinerup kinguninngua kommuninut apriilip aallaqqaataani qinersinermi qinersisaat apparialaarlutik, qinersisartut 25 procentii pissarsiaraat. 

Ukioq mannalu Folketingimut qinersinermi qinersisaat malunnaatilimmik appariarput, qinersisartummi 17 procentiisa Demokraatit qinerpaat. 

- Akisussaaffik annertoorujussuaq tigummigaanni akeqarpoq. Qinersinerullu kingorna naatsorsuutit tamaasa sukkaannaq ingerlaannarlu allanngornissaanut naammassisinnaanngikkaanni soorunami qinersisartut qisuariassapput. Tamakkuninnga imaqarunarpoq ippassaq qinersineq. Suliassaqarpugut partiitut, Jens-Frederik Nielsen taama oqarpoq. 

Partii annaateriarniarlugu ima iliorniarpoq

Partii naalakkersuisoqatigiillu nunatta tatineqarnerata nalaani nunatta avataani takussaanikooqaat. 

Taamaalinerani qinersisartut piffissap ingerlanerani isornartorsiuinerat nippakkaluttuinnarpoq. Qinersisartut isornartorsiuinerat assigiinngitsunik peqquteqarpoq. 

Demokraatit utoqqalinersiassanut pinngitsoorani katersisussaatitaanerup peerneqarnissaa Inatsisartunut siorna qinersinermi ersarissumik qineqqusaarutigeriarlugu neriorsuutiminnik eqquutsitsinikuunnginnerat taakkununnga ilaalluni.

- Partii sorlerluunniit qinigaaguni akisussaaffimmillu tigusilluni, soorunami  qineqqusaarutit tamaqqissaasa iluatsillugit suliarerusussagaluarpai. Kisianni Inatsisartuni issiavinni 31-usuni minnerpaamik 16-it katersorneqartariaqarput, taamaammat partiit akunnerminni taakkua isumaqatiginninniutigisussaavaat.

- Utoqqalinersianut katersisussaatitaaneq qiviarutsigu tassuuna alloriartoqarnikuuvoq, imaassinnaasoq taanna innuttaasunit suli naammagineqanngitsoq, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq. 

Naak Demokraatinit Folketingimut isertitaqanngikkaluarlutik nunatta issiatitariligassai suleqatigilluassallugit neriuutigaa. 

- Piffissamiippugut pingaarutilimmi, avatitsinniit tatiniarneqarnerput ilisimavarput. Aallartitassagut taakkua sumulluunniit saatsikkaluaraanni marluullutik kattukkunik nukittunerupput. 2022-mili qineqqusaarnermi qaqinnikuuarput Folketingimi qinigaatitat marluk avataaniit isigalugu imminnulluunniit qiviarsinnaanngitsut. 

Anna Wangenheim naalakkersuisuuinnassaaq 

Peqqissutsimut naalakkersuisup Anna Wangenheimip Folketingimut qineqqusaarnera isornartorsiorneqarlunilu oqallitsitsivissoqaaq. Taanna taaguunneqarluaraluarluni Folketingimut ilaasortanngunngilaq. Sulininilu nangissagaa Demokraatit siulittaasuata uppernarsarpaa. 

Anna Wangenheim naalakkersuisuniiginnassasoq, Naalakkersuisunut ilaasortaqataa Inuit Ataqatigiinneersoq, Naaja H. Nathanielsen, Folketingimut ilaasortanngorpoq, naalakkersuisutullu tunuarniutini tunniutereersimagaa Jens-Frederik Nielsenip oqaatigaa.

Taamaalilluni Naalakkersuisunut ilaasortani quliusuni sisamat naalakkersuisoqatigiit siorna pilersinneqarmatali ukioq ataaseq qaangiutinngitsorluunniit tunuarput. 

Naalakkersuisuni inissisimanersi qanoq nalilersinnaaviuk? 

- Soorunami nuannersuunngilaq naalakkersuisut tunuarniuteqaraangata. Uanga Naalakkersuisunik suleqatikka peqatigalugit pilersitsigatta takorloorsimagaluarpara Naalakkersuisut taakkua quliulluta ukiuni sisamani atassasugut, nunatta pisariaqartimmagu. Kisianni taamaassinnaasimanngilaq, taamaattumillu pisut eqqarsaatigalugit, taakkua aallaavigalugit ingerlariaqqittariaqarpugut, Demokraatit Naalakkersuisullu Siulittaasuat taama oqarpoq.