Jens-Frederik Nielsen Trumpimut akissuteqartoq: Sikuinnaanngilagut
Donald Trumpip Natomi illersornissaq pillugu iligiit sakkortuumik isornartorsiorneranni Kalaallit Nunaat, pigilerusutani, eqqaaqqippaa.
Jens-Frederik Nielsenip Trump Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqaqqinnera akissuteqarfigaa.
Assi: Oscar Scott Carl
Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaata pigilerusunnera "suli puigorsimanngikkaa" oqartoq, nutaarsiassaqartitsivik Reuters allappoq.
- Sikuinnaanngilagut, inuiaavugulli tulluusimaartut, Jens-Frederik Nielsen oqartoq Reuters allappoq.
Tamanna Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu sisamanngornerup unnuaani oqaaserisai toqqarlugit akerlilerpai.
Trumpip nammineq inuit attaveqaqatigiittarfimmini, Truth Socialimi, Natomi illersornissaq pillugu iligiit sakkortuumik isornartorsiorpai.
Tassani Trumpip Kalaallit Nunaat aamma eqqaavaa, itisilernaguli sooq Kalaallit Nunaat ilanngunnerlugu.
- Pisariaqartitsigatta Nato najuutinngilaq, pisariaqartitseqqileruttalu aamma najuunnavianngilaq.
- Kalaallit Nunaat eqqaamajuk, sikuinnaq aqunnerlunneqartoq! Donald Trump allappoq.
Jens-Frederik Nielsenip Danmarkip, Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni atorfilittatigut suli isumaqatiginninniartoqartoq ilanngullugu oqaatigaa. Taassumalu USA-p suleqatigineratigut illersornissap siunissami pitsanngorsarnissaa mattutinngilaa.
USA Iranilu sakkulersunngikkallarnissamik isumaqatigiissuteqarallareersullu Trumpip Nato-p generalsekretæria Mark Rutte pingasunngornermi ataatsimeeqatigaa.
Trump Iran pillugu nalunaaquttap akunnera ataaseq affarlu tusagassiortunik ataasinngornermi unnukkut katersortitsinermini Kalaallit Nunaat tiguarusullugu kissaatini uteqqippaa.
Trumpip Nato tiigeriunerarpaa pappiaraq. Oqariartaaseq Kinaminngaanneersuuvoq, tassa inuk suliffeqarfilluunniit avataaniit aarlerinarpasissinnaagaluarluni ulorianartuunngitsumut taaguutigineqartartoq.
USA-p Israelillu februaarip 28-ani Iran saassummassuk Trumpip USA-p Europami suleqatai ikiuuteqqullugit kajumissaarpai.
Hormuzip kangerluata pingaaruteqarluinnartup ammatinneqarnissaanut Europami iligisat ikiuutinngippata Nato-mut ajorluinnassasoq aamma oqarpoq.
Nato-p sakkutuuisa suliassarinngimmassuk Europamiut naaggaarput, aamma Trumpip taassumalu naalakkersuisuisa aporaannerup suna siunertarineraa erseqqissumik oqaatigisimanngimmassuk.
Trumpip Kalaallit Nunaat ukiuni arlalinni soqutigisaraa. Amerikamiut Kalaallit Nunaat pigilersinnaaneranut isuma 2019-imi oqaatigeqqaarpaa.
Tamatuma kingorna akuttunngitsumik qaqittarpaa, ukioq mannali januaarimi USA-p Kalaallit Nunaatalu Danmarkillu akornanni aaqqiagiinnginneq sakkortusivoq.
Aallaqqaammut Trumpip sakkutuulersorsinnaanini tunuarsimaarfiginagu oqarpoq, kingusinnerusukkulli taamatut oqarnini tunuartillugu.
Taamaaliornera nunanut allanut tunngasunut ministerip Lars Løkke Rasmussenip (M) taamanilu Nunanut Allanut tunngasunut Naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip USA-mukarlutik USA-p nunanut allanut tunngasunut ministeria Marco Rubio aamma USA-p præsidentiata tullia J.D. Vance oqaloqatigiartornerannik kinguneqarpoq.
/ritzau/
