Kalaallit Nunaat pingajussaat naalakkersuisunngortitsisinnaavoq

– Akuliutissaasi akuliuttussaallusilu, Folketingimut ilaasortaq misilittagaqarluartoq Aaja Chemnitz Kalaallit Nunaat sinnerlugu marlunngornermi marsip 24-ani ilaasortanngorumaartussanut oqarpoq.

– Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni qanoq sumiissusersiortarpit?

– 2015-imi »Kalaallit Nunaata kiffaanngissuseqarluni nipaatut« qinigaaqqaarpunga, Folketingimilu siammasissumik suleqatigiinneq uannut pingaaruteqartuarsimavoq, aammattaarli siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Nunatsinnut iluaqutaassappat qinigaaffiga atorlugu qallunaat politikkiannut akuliunnissannut sapiissuseqartarlunga. Inunnut ataasiakkaanik suleqateqarneruneq pissarsissutaasanngilaq, suleqataarusuttunulli tatiginartutut naatsorsuutigineqarsinnaasutullu pissusilersoruit suleqateqarluarnissaq qulakkeerneqarsinnaavoq, Aaja Chemnitz Sermitsiamut oqarpoq.

Taamaalilluni ullut aqqanillit qaangiuppata folketingimut qinersinerup kingorna, Christiansborgimi naalakkersuisussanik nutaanik isumaqatigiinniarnerit unnukkut aallartippata, kalaallit ilaasortaatitaat isornartorsiorneqalinnginneranni iliuuseqarpoq.

Folketingimi ilaasortat 179-it akornanni 90-inik tunuliaqutserneqartoq ministeriunertut ivertinneqarnera nutaarsiassaanngilaq. Qinersinissap suaarutigineqarneraniit sapaatip-akunneri marluk qaangiuttullu isumasiuinerit amerlanersaasa qallunaat issiavii 175-it aappalaartunik tungujortunillu taasinissaanik agguaqatigiisitsineri nalornissutaasut takutippaat, taamaammallu kalaallit folketingimut ilaasortaatitassaat arlaat marluullutilluunniit kunngeqarfimmi kikkut siuttunngussanersut aalajangiisuusinnaapput.

1960-imi aamma 1971-imi folketingimut qinersinerni Kalaallit Nunaat Socialdemokraatinut tapersersuisut 90-issaralugu siuttunngortitsivoq. Atuakkiortoq Paul Hammerich Danmarkskrønikemi VK-p illuatungiliuttui kalaallit Folketingimut ilaasortaatitaat Mikael Gam 1960-imi qinersinerup kingorna Socialdemokraatit tapersersortaasa 90-issarimmassut aamma Kalaallit Nunaat pillugu ministerinngormat  "kamarujussuartut“ allappoq.

Suli suliassaqarpoq

Aaja Chemnitzip ukiuni aqqanilingajanni Folketingimut ilaasortaanermini  qallunaanuinnaq tunngassuteqartuni oqalliseqataasarlunilu taaseqataasarmat Folketingimi oqartussaanera apeqquserneqartarpoq. Assersuutigalugu Danmarkimi tussiarfiussuarmi sulinngiffeqartarneq atorunnaarsitsinermut taaseqataammat, Savalimmiuni Nunatsinnilu tamanna atorunnaarsinneqanngilaq, imaluunniit illuatungiliuttut silap pissusianut ministerimut tatiginnikkunnaarnerat itigartinneqarmat aamma taaseqataavoq.

– Ilaannikkut unammillerneqartarpugut, tamatigulli akisarpunga Folketingimi sulinera taakku sulinerattut tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu aalajagingaasoq, Aaja Chemnitz Sermitsiamut oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni inatsimmik tunngaviusumik namminiilivikkusunnermillu suliaqarnerup nalaani Folketingip Atlantikup Avannaanut apeqquserneqartarpoq, Aaja Chemnitzilli kalaallit folketingimi ilaasortaat suli suliassaqartut oqaatigaa.

– Folketingimi suliassaqarfiit 30-t suli angerlaanneqarnikuunngillat, ilaatigut suliat maluginiarnartut soorlu politiinut, eqqartuussiveqarnermut pinerluttunillu isumaginnittoqarfimmut kiisalu uumasunut nakorsaqarfik inuussutissalerinermullu oqartussaaffinnnut tunngasut. Aammattaaq qallunaat inatsisaat kalaallit Danmarkimi najugallit 17.000-it atuuttussat Folketingimi akuersissutigineqartarput. Tassa marsip 24-ata kingorna folketingimut ilaasortanngortut suli suliassaqarput.

Kalaallit ministerii marluk...

Folketingimut 2022-mi novembarip aallaqqaataani qinersinermi Moderaterne Dansk Folkepartilu katillugit 88-inik ilaasortaatitaqarput, Savalimmiuniillu ilaasortamik taperserneqaraluarlutik 90-inngornissaannut naammanngilaq. Qinersinerup unnukkuani Moderaternep siulittaasuata Lars Løkke Rasmussenip Aaja Chemnitz talerperlernut tapersersuisut 90-issaattut inississinnaanersoq aperaa. »Qujaannarpunga«-mik akivoq, taarsiullugulu danskit politikkianni qiterlermit naalakkersuisunngortoqarpoq. Aamma SVM-ikkut 89-init amerlanerusunik tapersersuisussaqanngillat, ilaasortalli Atlantikup avannaaneersut sisamat naalakkersuisunut qulakkeerinnittuullutik ukiuni pingasungajanni affarmilu attanneqarput.

Kalaallit Nunaanniilli 90-it qulakkeerniarneqartarnerat aatsaat pinngilaq.

1953-imi inatsit tunngaviusoq allanngortinneqarmat Folketingi 179-inik ilaasortaqarpoq: Danmarkimiit 175-it, Savalimmiuniit marluk Kalaallit Nunaanniillu marluk.

Ilinniartitsisup Augo Lyngep 1953-imi qineqqusaarnermi oqariartuutaa "Kalaallit folketingimut ilaasortaatitaat marluk Kalaallit Nunaat kiffartuutissavaat“ taamanimiilli folketingimut ilaasortat tamarmik oqariartuutigisarpaat.

Kalaallit folketingimi ilaasortat marluk (!) 1950-ikkunni naalakkersuisunngiortitsinermi peqataanngillat. 1953-imi ministeriuneq Hans Hedtoft Socialdemokratillu ikinnerussuteqarlutik Radikale Venstre tapersersortigalugu naalakkersuisunngortitsipput. Socialdemokraatit, Radikale Venstre Retsforbundetilu amerlanerussuteqarlutik H. C. Hansen ministeriunertut siuttoralugu 1957-imi naalakkersuisunngortipput.

Kalaallit Nunaalli 1960-imi qitiusutut inissippoq.

H. C. Hansen 1960-imi februaarip 19-ianni toquvoq, kingoraartaata Viggo Kampmannip novembarip 15-ianni qinersinissaq suaarutigaa. Viggo Kampmann ministeriunertut ingerlaqqinniarluni naatsorsuutigaa, Det radikale Venstreli peqatigalugu amerlanerussuteqalernissamut ataatsimik amigaateqarpoq.

Atuakkiortoq Paul Hammerich atuakkiamini Danmarkskrønikemi ima allappoq:

»Novembarip 16-ianni qinersinerup inernera saqqummiunneqarmat Kalaallit Nunaanniit atuarfiup pisortaa Mikael Gam, Godthåbimeersoq, ilaasortanngorpoq. Perorsaasoq Jyllandimi inunngortoq Silkeborg Radikale Ungdom3imi ilaasortaanikuuvoq, pingaarneruvorli maannakkut oqartussaaqataalernera. Taamaattumik Kampmannip  ullut pingasuinnaat qaangiuttut  ministeriuninngornini nalunanaarutigimmagu Grønlandsministerisut Mikael Gam taavaa— illuatungiliuttut VK-meersut kamarujussuartillugit«.

Tamanna Danmarkimi Kalaallillu Nunaannilu akerleriissutaavoq.

AG-mi aaqqissuisoq Jørgen Fleischer qallunaap Folketingimut ilaasortanngortinneqarnera pillugu ima allappoq:

»Gamip qinigaanerata qallunaat kalaallillu suleqatigiinnerat pillugu oqaaserpassuit kusanartut oqaasiinnaanngitsut takutippaa. Maani Congomi pissutsit atuutilersissanngikkivut. Ineriartorneq ingerlaannassaaq, suliamilu tamatumani najoqqutarineqassaaq: Nunamut pitsaanerpaaq«.

Mikael Gam Gámemik taaneqartarpoq, Aasiannilu meeqqat atuarfiat Gammeqarfik taassuma aqqanik taaguuteqarpoq.

Ukiut aqqanillit qaangiummata pisoqaqqippoq.

Folketingimut 1971-imi septembarip 22-ani qinersinermi Socialdemokraatit aamma Socialistisk Folkeparti 87-inik ilaasortaatitaqalermata VKR-imit naalakkersuisut ministeriuneq Hilmar Baunsgaard siuttoralugu ajorsarput. Paul Hammerichilu Danmarkskrønikemi tamanna pillugu ima allappoq:

»Socialdemokratit ilimagisatut Savalimmiuni palasip Johan Nielsenip aamma Kalaallit Nunaanni inatsisilerituup Knud Hertlingip qinigaatitaat pissarsiaraat, ataaserli amigaatigalugu. Taakkua aappaa tassaavoq Holsteinsborgimi højskolemi ilinniartitsisoq 33-nik ukiulik Moses Olsen, piffissaq sivisooq atorlugu eqqarsarluaqqaarpoq, soorluttaaq ateqatini taamaaliortarsimasoq, kingornalu tapiliuppoq.

– Saamimmut sanguvunga, BT-mut oqarpoq. Krag Baunsgaardilu eqqartueqatigissallugit Nuummut qaaqugamigit tamarmik peqataajumanngillat. Moses Olsenip qalipaat toqqarpaa. Jens Otto Krag tikkuarpaa, taamanikkulli Knud Hertlingimut aallaqqaammulli tapersersuisoq Kalaallit Nunaannut ministeritut toqqarneqareersimavoq.“

Knud Hertlingip 1971-imiit 1973-imut Grønlanndsministeriunermini namminersornerulernissamik kissaat tapersersorpaa, aamma Nunatta Siunnersuisooqatigiivi 1972-imi piumasaqarnerat malillugu ataatsimiititaliamik kalaallit politikeriinik ilaasortalimmik isumaqatiginninniarnissat piareersarniarlugit pilersitsivoq.

… immaqa pingajussaat

Siumut Inuit Ataqatigiillu Christiansborgimi 2001-imiilli sunniuteqarluarput, taamaattussaannartulli isigineqarani marsilli 24-ata kingorna Kalaallit Nunaata saamerlernut tapersersuilersinnaanera apeqqutaavoq.

Qinersinermi kingullermi Inuit Ataqatigiinneersoq Aaja Chemnitz Siumumeersorlu Aki-Matilda Høegh-Dam ajugaapput, taakkuli qinigassanngorteqqinngillat. Periarfissat tamarmik ammarput, Demokraatit aamma Atassut nukittuunik folketingimut qinigassanngortitaqarput ukiuni 25-ni siullerpaamik talerperlernik naalakkersuisuutitaqalernissamut aalajangeeqataasinnaalluinnartunik. Atlantikup avannaani ilaasortaatitaq ataasiinnaq ministeriunerup talerperlernit saamerlernilluunniit toqqarneqarneranut aalajangiisuusinnaavoq.

1960-imi aamma 1971-imi kalaallit folketingimut ilaasortat 90-issaanik qinigaaffillit Grønlandsministerinngortinneqartarput. Tamanna ullumikkut ajornarluinnarpoq, tassami Grønlandsministerium 1987-imi atorunnaarsinneqarpoq, Mimi Stilling Jakobsen kingullersaalluni Grønlandsministeriuffigisaani.

Aaja Chemnitzip ministereqarfinni ataasiakkaani Nunarput suusupagineqartartoq maluginiarpaa, 2015-imiilli issittumi ministerimik pilersitsisoqarnissaanik suliniuteqarpoq. Marsip 24-ata kingorna naalakkersuisunngortitsinissaq isumaqatigiinniutigineqarpat issittumit ministerimik pilersitsisoqassappat, kalaallimit politikerimit tassaniittoqalernissaa pissusissamisuussagaluarpoq.

- Politikkimut sunniuteqarluarsinnaajumalluni naalakkersuisooqataasariaqarpoq, Aaja Chemnitz Sermitsiamut oqarpoq.