Kigutit aseruuttoorsimasut kigutitut putusimasutulli naliginnaatigaat

Kigutit immuttuutit qaqortut kusanartut katakkaangata, kingutit sungaarlutik-kajorlutik mianernarlutik puttukkaangata – angajoqqaanut meeqqamullu tuapaallannarsinnaasarpoq.

Kigutit nakorsaata ilinniarfiani kigutilerinermik ilinniartitsisutut sulinitsinni meerarpassuit inuusuttuaqqallu kigutaat sungaartissimasut, annernartut arrortullu pillugit ikiortissarsiortartut naapittarpagut.

Kigutit nappaataat MIH (Molar Incisiv Hypomineralisering) kigutip putusarneratut naliginnaatigaaq. Skandinaviami meeqqat quliugaangata pingasut tallimalluunniit MIH-imik eqqorneqartarput, taannalu kigutini nappaatit nalinginnaanerpaat ilagaat.

Nunani suliffissuaqarfiusuni allani aamma Europami MIH atugaasorujussuusoq, kiisalu Afrikami Asiamilu qaqutigoornerusoq misissuinerit takutippaat.

Imaassinnaavoq avatangiisigut pissutaallutik MIH pinngoriartortartoq, nappaalluunniit sumiiffinni allani tutsuiginartumik nalunaarsorneqarsimanngitsoq. Taakkualuunniit marluullutik pissutaasinnaapput.

Nunani tamalaani nunanilu aalajangersimasuni misissuinerit kingulliit suna takutippaat? Aamma kigutit nakorsaat peqatigalugu kigutit nappaataannik peqaraanni pitsaanerpaamik inooqatigisinnaanerani qanoq iliortoqarsinnaanersoq sammissavarput.

MIK sunaava?

Sikassaat kigutini uliguaavoq saattoq, timitsinnilu taanna manngernersaavoq. MIH-mik nappaateqaraanni, kigutit sikassaata ineriartornera innarlerneqartarpoq, mineralikinnerulersitsisarluni.

Kigutit taama ittut allatut isikkoqarput qaqortumik, sungaartumik imaluunniit kajortunik qalipaateqalersitsisinnaallutik, nalloriaannaanerupput arrorsinnaallutillu.

Malunniutit meeqqani nalinginnaasut tassaasinnaapput:

• Meeraq anniarluni kigutigissarumajunnaaraangat

• Nillertut kissartulluunniit kiguserititsineri

Kigutit aseruuttoorsimasut annernartarneri pissutigalugit meeqqap peqqissusaanut ulluinnarnilu inuuneranut sunniuteqarsinnaavoq.

Kigutit sikassaasa aqiliorsimaneri pissutaallutik eqqiliuittuutinnissaat ajornakusuulersarpoq, taamaalillunilu carieseqalernissamut (kingutit putui) periarfissaq annerulersarpoq. Taamaammat iluamik kigutigissartarnissaq pingaaruteqarpoq, tamannali uterfigeqqissavarput. Sikassaammilli ajornartorsiuteqarneq, taamaattoqartarneranullu ilisimasat suunersut, siullermik qiviaqqaarallassavarput.

Sooq arroriartortunik kiguteqartoqartarpa?

Kigutit nappaataat amerlanersaat pinaveersaarneqarsinnaapput, kigutitigulli MIH-mik eqqorneqarsimasut ilisimasavut naapertorlugit pinaveersaarneqarsinnaanngillat.

Taamaammat MIH qanorluunniit peqqinnartunik nerisaqaraluaraanni, kigutigissakulagaluaraanniluunniit angajoqqaatut pinaveersaartinneqarsinnaanngilaq.

Kigutilunneq meeqqat inuunneranni siusissukkut aallartittarpoq, nappaallu kigutit qarnup iluani pilersinnagit, kigutit tallup iluani pileqqaarfianni pilersarpoq.

Uku pissutaasinnaasut misissuinerit takutippaat:

• Meeraq meeraanermini sivisuumik napparsimasinnaavoq, soorlu kissarneqartilluni, aseruuttorisinnaalluni imaluunniit utikattumik napparsimakulalluni

• Anitibiotikanik piffissami sivisuumi atuineq

• Naartunermi erninermiluunniit ajornartorsiutit, soorlu iltikippallaarneq siusissukkullu ernineq

• Avatangiisit, soorlu silaannaap mingutsinneqarsimanera D-vitaminimillu amigaateqarneq, timip kigutit sikassaanik pilersitsinissamut ajoqutaasinnaapput

• Kingornuttagaasinnaavoq, meeqqat ilaat allanit nappaammut malussarinnerusarput

Nappaammut MIH-imut pissutaasut assigiinngitsut ataqatigiinnerat, maannakkullu meeqqap anaanaataluunniit suna pissutigisimaneraa toqqaannartumik nassuiaatissaqanngimmat paasissallugu pingaaruteqarpoq.

Angajoqqaatut qanoq iliortoqarsinnaava?

Kigutigissarluartoqartarnissaa, MIH-lu soorlu oqaatigineqareersutut kigutit putoqalernissaannut qaninnerulersitsisarmat kigutit qaqorsaataa fluoriditaqarluartup atorneqartarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

’Inersimasunut kigutit qaqorsaataasa’ meeqqanut kigutit qaqorsaataanniit fluoritaqarnerummat atorneqartarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Meeqqap kigutit nakorsaannut attaveqarlualernissaannik ilalersussallugu aammattaaq pingaaruteqarpoq. Kigutit MIH-llit inuuneq tamaat nappaatigineqartarput, taamaammalli meeraq naliginnaasumit akulikinnerusumik kigutit nakorsaanukartassaaq.

Kigutit nakorsaannut pulaarneq nuannernerulersillugu (kigutip nakorsaa tamatuminnga qulakkeerinneqataassaaq), kingutillu nakorsaata qanoq ikiuussinnaanera ajunngitsumik eqqartortarlugu: kigutit annernannginniassammata, ajortinnginniassammatalu.

Meeqqap kigutiminik anniaruni oqaasinnguinissaa, sumilu annernarnerusoq oqaatigisuiarnissaa ilinniartissallugu aamma pingaaruteqarpoq.

Kigutilerisoq qanoq iliussava?

Kigutit nakorsaata kigutit qanoq ajortigineri nalilertarpai, kigutaallu qanoq annikitsumik, akunnattumik, ajorluinnartumilluunniit nalilertarpaat.

Tamanna tunngavigalugu katsorsaasarpoq, katsorsaanerillu nalinginnaasumik ima ingerlanneqartarput:

Erlippaat MIH-nik minnerusumik peqartut kimittusaakkamik fluorip tartunaanik plastikkimik akimut ersittumik taninneqartarput. Kigutit putunnginnissaat matumani siunertarineqartarpoq.

Erlippaat MIH-mik akunnattumik nappaatillit utaqqiisaasumik immunneqartarput. Kigutip malussarissuunera pissutaalluni suliarineqartinnagu qeritinneqaqqaartarpoq.

Erlippaat annertuumik MIH-llit amerlanertigut immunneqartarput, ilaatigullu kigutip nuisanera saviminermik, saviminermik aqittumik (stålkrone aaqq.) ikkussivigineqartarpoq. Kigutip nuisanerani savimineq tassaavoq savimineq aqittoq kigutip qupinnginnissaanik, putunnginnissaanik annernannginnissaanillu illersuutitut kigutinut immunneqartartoq. Inersimasuni erlippaani kigutip nuisanera ikkussiffigineqarsinnaalluniluunniit kigutaasamik ikkussinikkut taarserneqartarpoq.

Nappaatip qanoq inneranik naliliineq aallaavigalugu ajorluinnarpat kigutip nakorsaata kigutip peerneqarnissaa innersuutigisinnaavaa. Tamanna arfineq-pingasut qulillu akornanni ukioqarnermi annerusumik pisarpoq.

Taamatut katsorsartinnerup aqqaneq-marlunnik ukioqartilluni kigutip nuisartup, arfinilinnik ukioqarluni kigutip nuisartup inaanut pisinneqarnissaa siunertaraa. Aqqaneq-marlunnik ukioqarluni kingut puttuttartoq iluamik inissinnissaa qulakkeerneqarsinnaanngimmat taamatut aalajangerneq isumaliutigilluarneqaqqaartariaqarpoq.

Kigutit saarliit akunnattumik MIH-mik nappaateqakkajuttarput, taamaammallu erngertumik suliarineqarneq ajorlutik.

Meeqqat alliartortillugit kigutit kusanarnerunissaat kissaatigineqarajuppoq. Kigutinut qarsorsaat kigutinut katsorsaariaatsinut nutaaliaanerusumik suliarinninneq, tassa plastikkimik aqitsumik kigutip sakissiaanut tarnussineq meeqqanut anginerusunut inuusuttunullu pitsaanerpaasarmat kigutit sikassiaat sanngiillisimasoq qallerneqartarpoq.

Kigutit qallerneqarnerani qaamanera allanngortarpoq, taamaalillunilu kigut sungaarunnaarluni qaqornerulersarpoq.

Taamatut katsorsaaneq kusanarnerulersitsisarpoq, taamaammat meeqqap pisariaqartitai — meeqqalluunniit kigutimi assigiimmik qalipaateqarnissaannik kissaataasa — tusaaniarnissaat pingaaruteqarpoq.

Kigutit asiusut qanoq aninngorneqarsinnaappat?

MIH-p paasisaqarfigilluarnissaanut misissuinerit amerlanerusut pisariaqartippagut. Inuiaat akornanni annertusisamik misissuisoqarnissaa, meeqqat piffissami sivisuumi malinnaavigineqarnissaat, MIH-lu qanoq siammarsimatiginera, katsorsaanissamullu pilersaarutit pitsaasumik inerneqarsinnaasut pisariaqartippagut.

Meeqqat MIH-imik kigutillit pitsaanerusumik inuuneqalernissaannut, aammali kigutilerisumut akulikitsumik orniguttarunnaarnissaannut — sivikinnerusoq ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu— iluaqutissinneqartariaqarput. Taamatullu meeqqat sananeqaatertik aallaavigalugu allanit MIH-qalernissaannut periarfissaq annerunersoq pillugu ilisimasat amigaatigaagut.

Aammattaaq avatangiisit, soorlu nappaatit, nakorsaatit mingutsitsinerlu, meeraanermi qanoq sunniuteqartartut sukumiinerusumik misissortariaqarput.

Sananeqaatit aallaavigalugit misissuinerit siulliit, avatangiisinik inuillu qanoq amerlatiginerannik ilisimasat ataatsimut katersornissaannut aallarteqqammerput — aatsaat taamaalilluta sooq MIH-qalertarnersoq qanorlu pinngitsoortinneqarsinnaanersoq paasilluarnerusinnaavarput.