KUNNGIP UKIORTAAMI OQALUGIAATAA 2025
Kunngi Frederik nunarput pillugu: Piffissap allanngoraqattaartup nalaaniinneq
Ullumikkut ukiup ulluisa kingullersaanni, Kong Frederik 10.-ip aappassaanik ukiortaami oqalugiarpoq. Kunngip Kalaallit Nunaannut nersualaarinnini ersersippaa: - Nalaatat allanngoraqattaaginnavissimapput sulilu taamaallutik. Taamaakkaluartoq, kalaallit aalaqqajunngillat, tatisimaneqarnertillu akiorpaat nukittullutik tulluusimaartuullutillu.
Kunngi Frederik nunatsinnut tikeraarpoq aprilip naalernerani 2025-mi. Assimi takuneqarsinnaapput Kunngi Frederik 10. Naalakkersuisullu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen.
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
Kunngi Frederik Qulingat ukiortaami oqalugiaqqammerpoq. Siornatut ukioq manna oqalugiarnermini nunarsuarmioqatigiit nalaataat allanngoraqattaartoq sillimaniarnikkullu najummatsisimaneq ilanngullugit isummersorfigai.
Immikkut nunatsinnut tunngatillugu nersualaarilluni Kunngi apuussivoq:
- Upernaaq manna Kalaallit Nunaanut nuannaarutigeqisannik kingumut tikeraarpunga, aamma tassani kissalaamik inussiarnernermillu naapinneqarpunga.
- Tikeraarnerma nalaani allanngoraqattaarneq nalaanneqarpoq. Taamaakkaluartoq kalaallit aalaqqajunngillat, tatineqarnertilli akiorluaavippaat nukittullutik tulluusimaarlutillu.
- Tamanna iluminni ataatsimoornerminnut nukittorsaatigaat avatiminnillu ataqqinaatigaat aammalu uppernarsarneqarpoq Issittumi inuit nukittuujusut.
Aammali Kunngip oqalugiaammini Issittumi tunngaviusumik ilinniarfik inissaqartippaa:
Illersuinissamik pisinnaatitaaffeqarneq Danmarkimi tamanut pisussaaffinngorsimavoq, Kalaallillu Nunaanni inuusuttut kalaallit Issittumi tunngaivusumik ilinniarfik Kangerlussuarmiittoq ilinniarfigissallugu inuusuttut ikigisassaanngitsut kissaatigaat. Tamannalu isumaqarpoq illersornissap tungaatigut assigiinngisitaartumik nukittunerusumillu illersornissaq isumagineqartoq.
Kunngip ukiortaami oqalugiaataa 2024 qissimeqqilaarlugu
Maluginiarnarpoq Kunngip oqalugiarnermini maanna siornalu uteqqissallugit toqqagai marluusut: inuusuttut aammalu illersornissaq sillimaniarnerlu. Siorna Kunngip piffissap taamaalinerani oqalugiaataa tigulaariffigaarput.
Kunngip ukiortaami oqalugiaataa 2024-mi immikkut ittuuvoq. Tassami kunngip siullerpaamik ukiortaami oqalugiarneraa, Dronning Margrethe decembarip 14-ani 2024-mi tunuarneratigut kunnginngornermi kingorna.
Taamanikkut Kunngip inuusuttut immikkut sammivai, erseqqissaatigalugu iluaqutaasoq tatigisamut annissisinnaaneq aammalu tulaavissaqarneq iluaqutaasartut:
- Inuusuttut kiffaanngissuseqarlutik nuannataaleraangata, suna tamarmi pinnguarnertut oqippasittarpoq. Taamaattorli aamma inuuneq inuusuttut ilaannut allarluinnaasinnaasinnaasarpoq. Inuusuttorpassuimmi inuunerminnik aqutsisinnaanerup ajornarsinnaanera misigisarpaat. Ilaatigut piffissami sivikitsuinnaanngitsumi, sivitsuussinnaammammi allaat napparsimassutigilersinnaasaminnik nalaataqartarput. ”Sooq allatulli ittuunngilanga?” aperisarput.
- Akissut ataasiinnaanngisaannarpoq. Kisianni nalunngilarput iluaqutaasoq tatigisamik oqaloqateqarsinnaaneq aamma tapersersorneqarsinnaaneq iluaqutaasarpoq. Qanigisavut pingaarnerpaajupput. Inuuneq artornarsigaangat, imaluunniit pisut qaleriaarpallaaleraangata.
Ullut eqqissiviilliorfiusut aamma Ukrainemi sorsunneq pillugu Kunngi Frederik 2024-mi imatut oqarpoq:
- Piffissami eqqissiviilliorfiusumi inuuvugut. Kangiani qiterlermi ineriartorneq malinnaaffigaarput, aamma ilaqutariit amerlasuut erloqinartorsiortitaasunut misiginneqataangaarpugut.
- Europami, uagutsinnit ungasinngitsumi, ukrainemiut inuiattut kiffaanngissuseqarnertik tunniutiinnarnaveersaarlutik illersorpaat. Taamaalillutillu pilluta imminnut illersorput. Ukrainemi sorsunneq eqqaasitsivoq eqqissineq qularnaatsuunngitsoq. Europami aamma. Europami ataatsimoorfiusutut naleqartitatta illersornissaat pingaaruteqarpoq.
NATO pillugu kunngi 2024-imi oqarpoq:
Ukiut 75-it matuma siorna Danmark nunanut aqqaneq marlunnut peqataalluni illersornissaq pillugu kattuffissuarmik NATO-mik pilersitseqataavoq. Ataatsimoorluta sillimaniarneq eqqissisimanissarlu pillugit peqatigiilerpugut.
- Kingullertigut Finland aamma Sverige ilanngupput. Tamanna nunanut avannarlernut nukittorsaavoq. Taamatuttaaq Europamut nukittorsaavoq. Kiisalu kiffaanngissutsip illersornissaanut ataatsimoornissamut nukittorsaavoq. Nunarsuarmi eqqissiviilliornerit taamaallaat aaqqiiffigisinnaavagut, ataatsimoorluta aamma nunani tamalaani. Tamanna aamma nunarsuarmi peqqissutsip illersornissaanut atuuppoq.
