- Nunami pisuujuffiungaartumi inuuvugut, tamannali innuttaasut maluginngilaat, Kalaallit Nunaanni politikkimi ’misilittagartooq’ Lars-Emil Johansen isumaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni politikkimik ukiut 60-it sinnerlugit suliaqarsimavoq. 1970-ikkunni Siumumik pilersitseqataavoq. Taamanikkut Nunatta Siulersuisuinut siullermeerluni 1971-imi qinigaavoq, taamatuttaarlu Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilaasortaasimalluni, piffissap ilaani Naalakkersuisut siulittaasuattut Inatsisartullu siulittaasuattut atorfeqarsimalluni.
Namminersornerulernerup kingorna ukiuni arlalinni EU-mut (taamani EF-imut) akerliuniarnermi siuttuusimavoq, Kalaallit Nunaallu nunani siullersaalluni peqatigiiffimmit anivoq. Taamatuttaaq piffissap ilaani politikkimik suliaqarnani inuussutissarsiortuusimavoq.
Ullumikkut soraarnerugami nammineq inuttut oqaaseqarpoq.
- Nunami maani innuttaasutut oqaaseqarnissara pisinnaatitaaffigaara, taanna oqarpoq.
Politikeri misilittagaqarluartoq taanna ullumikkut Kalaallit Nunaanni politikkikkut pissutsit pillugit qanoq isumaqarnersoq paaserusupparput.
Nunami ajornartorsiutit nassuerutigalugillu nunatsinni aningaasarsiorneq inerteqqutaasutut ittoq nammineerluni isumaqarpoq.
- Aningaasarsiungaatsiartut pasillerneqartarput, taanna oqarpoq.
Killormoortariaqartoq taanna isumaqarpoq. Aningaasarsiorneq ajunngitsuussaaq, aningaasarsiortullu inuit nersortariaqarpaat.
Politikerit nunamut aningaasarsiussasut
– Politikeritta inuiaqatigiit nunap pisuussutaanit aningaasarsiornissaat soorlu akornusersoraat. Tamanna assigiinngitsutigut misigisarparput. Assersuutigalugu aalisarnermi suliffeqarfinnut namminersortunut sinneqartoortartunullu pisassiissutigineqartut tigullugit pisortat ingerlatseqatigiiffiutaannut Royal Greenlandimut amigartooruteqarfiusumut tunniuttarpagut. Tamanna politikerit qineqqusaarutigisimasaasa akerlerluinnaanik pivoq.
- Inuit sulinerminni qaffasissumik akissarsiaqarnissaminnik neqeroorfigineqarsimasut nikagineqartarput. Inuit akissarsianut annikitsunut naaggaartartut misiginikuuara, kisianni annertuumik aningaasarsiaqarnissamut naaggaartartut paasisinnaanngilakka, taanna oqarpoq nangillunilu:
– Aammattaaq nunap pisuussutai soorlu tassa aningaasarsiutigeqqusaanngikkigut, avataaniillu aningaasaliisartut Kalaallit Nunaanni aningaasarsiorsinnaatitaanngitsut. Aatsitassarsiornitsinnik ineriartortitsinissatsinnut aningaasaliinissatsinnullu, soorlu erngup nukinganik nukissiorfiit nutaat aamma suliffissuaqarfiit akikitsumik nukissiuuteqarnissamik pisariaqartitsisut, soorlu servereqarfiit aamma aluminiumik aatsitsivik nammineq pissarsisinnaanngilagut. Taamaammat suliffeqarfiit pisuussutinitsinnik atuiniarlutik aningaasaliisinnaasut kajumissaartariaqarpagut. Tassa imaappoq avataaneersut aningaasaliisussatut kajumissaartariaqarpagut, soorunamilu annertuumik aningaasaliinertik akilersinnaaqqullugu aningaasarsiorsinnaasariaqarput. Taamaanngippat aningaasaliinavianngillat. Aningaasaliisut naleqartitat Kalaallit Nunaanneersut peernissaat annilaanngatigineqartoq nalinginnaasumik isumaqartoqarpoq, kisianni allatut eqqarsartariaqarpoq, aningaasaliisut Kalaallit Nunaata isertitaanut iluaqutaasarput, nunami naleqalersitsisarput taamaalillunilu ineriartornissamut, aningaasaqarnikkut namminersulernissamut namminiiliviffissamillu periarfissaqartitsisarput.
Kuannersuit
Lars-Emil Johansenip 2009-mi aatsitassarsiorfiup Kuannersuarni (Greenland Minerals and Energy, kingusinnerusukkut Greenland Minerals) saffiugassanik qaqutigoortunik uranillu saniatigut tunisassiarineqarsinnaasunik piiaanissamik akuersissuteqartup siulersuisuini siulittaasunngorami tamanna nammineq misigaa. Tamanna unitsinneqarpoq, maannalu eqqartuussivimmi suliassanngortitsisoqarsimavoq.
Teknologi nutaaq uranimik piiaanerup avatangiisinut, savaatilinnut, kuummi aalisakkanut inuussutissarsiutinullu allanut ajoqutaannginnissaanik qulakkeerinnittussaq, aamma silaannarmut taamaalillunilu Narsami innuttaasunut mingutsitsinngitsoq atortariaqaripput Lars-Emil Johansen isumaqarpoq.
Nunap Qeqqa
- Maanna Nunap Qeqqani misissuinermut tunngatillugu aamma taamaappoq. Piiaanerup kinguneri misissorneqartinnagit aningaasarsiornissamut periarfissaq itigartinneqartarpoq, Lars-Emil Johansen oqarpoq nangillunilu:
– Kinguneri ilisimanngilakka. Immaqa ilisimaneqanngiinnassapput. Naaggaartinnatali avatangiisinut nunallu aningaasaqarneranut qanoq kinguneqassanersoq misissortariaqarparput. Naatsorsuutit eqqorpata kalaallit inuiaqatigiit peqqinnissamut, angerlarsimaffeqanngitsunut, ineqarnermut attaveqarnermullu il.il. aningaasarpassuarnik pissarsisinnaapput – uuliamik piiaanissaq iluaqutigalugu, Lars-Emil Johansen oqarpoq, tuluillu suliffeqarfiutaata 80 milesip pisortaa Roderick McIllree, Amerikamiut Greenland Energy Company-at peqatigalugu 2027-mi misissuilluni qillerinernik aallartitsinissamik pilersaaruteqartoq ataqqineqarluartuusoq taanna isumaqarpoq.
– Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik suliniutini arlalinni peqataasarsimavoq. Roderick avatangiisinik kulturimillu tapersersuisartoq sumilluunniit nunaqavissunut avatangiisinullu ulorianartumik iliuuseqarnaveersaartartoq aamma nalunngilarput. Inuiaqatigiinnut avatangiisinullu tunngasutigut suliniuteqartarnini ilisimaneqarpoq, Lars-Emil Johansen oqarpoq nangillunilu:
- Qineqqusaarnermi neriorsuutiminnik eqqortitsisunik innuttaasullu ulluinnarni iluaqutigisaannik iliuuseqarlutik inuiaqatigiinnut aningaasarsiorumaartunik politikkikkut siuttoqarnissarput pingaarneruvoq.
Atorfilittat aqutsinerat
Taanna isumaqarpoq ullumikkut ajornartorsiutit ilaat tassaasoq politikerit atorfilittat oqaasiinik tatiginnippallaarnerat.
– Atorfilittat politikkerput aquppaat. Politikerit sammivissamik toqqaasartut aalajangiussisartullu, atorfilillu politikkerit aalajangiinerat malillugu iliortassasut isumaqarpunga. Ullumikkut politikerigut atorfilittat akerlilissallugit saperput. Atorfilittat apereqqaarnagit aalajangiissallutik saperput, taanna oqarpoq.
– Politikerit qinigaasut, qinersisartut sinniisaat, sammivissamik aalajangiisuuniassammata tamat naalakkersueqataanerat utertittariaqarparput, Lars-Emil Johansen erseqqissaavoq, taannalu isumaqarpoq Naalakkersuisut Inatsisartullu pissutsinut piviusunut akaarsaanngippallaartut.
Pissutsit immikkorluinnaq ittut
Lars-Emil Johansen naapertorlugu USA-p præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut saassussinerata pissutsit immikkorluinnaq ittut pilersippai, politikkikkullu akisussaasut periarfissat takusariaqarpaat.
– Trumpip Kalaallit Nunaata tiguarnissaanik sioorasaarinerata kingorna Danmarki itersimavoq, maannalu Kalaallit Nunaannut ineriartornerlunnermullu maanna atukkatsinnut akisussaaffeqarnini nassuerutigaa, tamannalu nammineq akisussaaffigaa, Lars-Emil Johansen oqarpoq nangillunilu:
– Mette Frederiksenip Lars Løkke Rasmussenillu Kalaallit Nunaannut isumalluartumik isiginnittaaseqarnerat suleqatigiinnerlu pillugu kusanartunik oqalunnerat naammanngilaq. Aamma iliuuseqartariaqarlutillu naalagaaffeqatigiinneq piviusoq pilersittariaqarpaat, tassa naalagaaffiit namminersortut pingasut Atlantikup Avannaani Peqatigiinnik taasara.
Kalaallit Nunaata immikkorluinnaq inissisimaffia atorluarneqassasoq, Atlantikullu Avannaani Naalagaaffiit Peqatigiit naalagaaffinnit pingasunit namminersorlutik oqartussaasunit innuttaminnik assigiimmik atugarissaartitsisunit pilersinneqarnissaat Naalakkersuisunut siulittaasuusimasup Lars-Emil Johansenip kissaatigaa.
Assi: Martin Lehmann/Ritzau Scanpix
Lars-Emil Johansenip Kalaallit Nunaat naalagaaffinngortoq namminersortoq, aammali Atlantikup Avannaani Naalagaaffeqatigiinneq nukittorsarneqartoq sumi tamani – aamma ungasissumi – atugarissaarnermik assigiimmik qulakkeerinnittussaq inassutigaa.
Naalagaaffeqatigiinneq tassaassasoq naligiittut pingasut, soorlu isumannaallisaanermut politikkimut tunngatillugu pisariaqartumik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartut erseqqissarpaa.
Oqaluinnarneq iliuuseqarpallaannginnerlu
– Maanna imaluunniit sunngiinnarluni, politikeriusimasoq oqarpoq. Kalaallit politikkeriisa pissutsit immikkorluinnaq ittut atukkagut atorluartariaqarpaat, Danmarkimullu pissutissaqarluartumik piumasaqaateqarnikkut Kalaallit Nunaanni atugarissaarneq qulakkeerlugu. Iliuuseqarpallaarani oqaluinnartoqarpallaarpoq, taanna naliliivoq.
Kalaallit Nunaata pingaaruteqassusia aamma Issittumut, Nunanut Avannarlernut Europamullu pingaaruteqarnera Danmarkip kiisami paasilerpaa.
Naalakkersuisut pissutsit atorluarlugit atugarissaarnermut tunngasuni arlalinni innuttaasut ulluinnarni iluaqutigisassaannik Trumpimit USA-millu pinnatik Danmarkimit ikiorserneqarsinnaapput, tupinnartumillu Trumpip tamakku takusinnaalerlugillu paasisimalerpai.
Tassani peqqinnissaqarfiup nukittorsarneqarnissaa, nunami attaveqaatit nukittorsarneqarnissaat, ilaatigut Avannaani imeq aqqusernillu, umiarsualiviit pitsanngorsarnissaannut tapiissutit, pisortat inissiaataasa iluarsaanneqarnissaannut tapiissutit aamma ininik akikinnerusumik inuillu akissaqarfigisinnaasaannik sanaartornermut tapiissutit kiisalu Kalaallit Nunaanni angalanerit akikinnerusut pineqarput.
Atugarissaarneq assigiittoq
Naalagaaffeqatigiinnermi nutaami, imaluunniit Atlantikup Avannaani Peqatigiit taasani, atugarissaarneq pisortallu sullissinerat assigiinnassasut Lars-Emil Johansen isumaqarpoq. Soorunami nunat tamarmik immikkut pisariaqartitaat piorsarsimassusiallu ataqqineqassapput.
- Inuuniarnikkut atugarissaarneq pitsanngorsarneqartuartillugu nunat taakku pingasut naalagaaffittut namminersortutut ataqqineqartariaqarput, taanna oqarpoq.
Kalaallit Nunaata nunatut namminersortutut NATO-mut ilaasortanngornissaa kissaatigaa, EU-mullu ilaasortaanerminik eqqarsaatiginneqqissaartariaqartoq isumaqarpoq.
Atlantikup Avannaani Peqatigiit pillugit siunnersuut partiit siulittaasuinut arlalinnut, nunamilu politikkikkut aqutsisunut aamma Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortamut Qarsoq Høegh-Damimut nassiussimavaa.
