Ministeriuneq naalagaaffeqatigiit ataatsimeeqatigiinnerisa kingorna: Qanga ajornartorsiutit Kalaallit Nunaanni suli piupput

Spiralilersuineq pillugu nalunaarusiat saqqummiunneqarnerisa kingorna saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitamik Naalakkersuisut eqqarsaataat ministeriunermit Mette Frederiksenimit (soc.) pitsaasuutinneqarpoq. Kalaallilli Nunaata Danmarkillu akornanni saammaasseqatigiinnissamik suliniarneq qanorpiaq ingerlanneqassanersoq suli inissinneqanngilaq.

Taama ministeriuneq ataasinngornermi septembarip arfineq aappaanni, Naalakkersuisut siulittaasuannik Jens-Frederik Nielsenimik (D) Savalimmiullu lagmandiannik Beinir Johannsenimik (Fólkaflokkurin) Qooqqunut angalaaqateqareerluni tusagassiortunik naapitsinermini oqarpoq.

Saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaq pillugu toqqaannartumik aperineqarnermini ministeriuneq ima akivoq: 

– Tamanna ingerlariaqqinnissamut aqqutaasinnaasoq isumaqarlutik Nalaakkersuisut oqarput, tamannalu Danmarki sinnerlugu pitsaasumik tigussallugu toqqarpara. Tamannalu maannakkut oqaloqatigiissutigaarput.

Uniffiussanngitsoq

Mette Frederiksenimut saammaasseqatigiinneq qanga pisunik ataatsimoorussatsinnik oqallinnerup unitsinneranik tunngassuteqanngilaq.

– Kalaallit danskillu oqaluttuarisaanerannut tunngatillugu qaquguluunniit uniffiliisinnaanata eqqarsarpunga. Arlaata passunneqarluniluunniit naammassineqarnissaa uannut apeqqutaanngilaq.

Oqaluttuarisaaneq pitsaasortaqarlunilu sakkortuunik taartortaqartartoq taassuma erseqqissaatigaa. Nammineq paasinninnera malillugu, Kalaallit Nunaata Danmarkillu pereersimasunik samminninnerujartortillugit, naligiissumik ataatsimoorfeqarnissamut tunngavissat pitsaanerulertarput. 

Mette Frederiksenip oqaluttuarisaanikkut qulaajaaneq, meeqqat misileraataasut spiralilersuinerlu pillugit suliami utoqqatsernit kiisalu ajunngitsorsiat siulliit maanna akilerneqarneri innersuussutigai.

– Maannalu saammaasseqatigiinnissamik sulinermik suliaqarnissaq misissorparput. Qanorpiaq ingerlajumaarnera suli naluarput.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu aamma nunanit allanit, oqaluttuarisaanermik ilaanni saammaasseqatigiinnissamut pisariaqartitsisimasunit misilittakkat isiginiassavaat.

Ajornartorsiutit pioreerput

Naalagaaffeqatigiinnerup tatineqarnerata nalaani apeqqutinik ajornakusoortunik isiginninnissaq aarlerinarnersoq, ministeriuneq aperineqarpoq.

Tamanna Mette Frederiksenip allaanerusumik isigaa.

– Oqaluttuarisaanitsinni ajornartorsiutit oqaloqatigiissutigineqarnissaannik qununeq pissutigalugu tammarnavianngillat. Inuiaqatigiinnut kalaallinut ilaallutik suli maaniipput.

– Spiralilersuisimanermi pissutigalugu arnaqarpoq meerassamissut kissaatigisaminnik meerartaarsimanngitsunik. Meeraqarpoq kinaassutsimik meeraanermillu ilaanik arsaarneqarsimasunik, ilaqutaasami kissaataat akimorlugu Danmarkiliartinneqartarsimammata.

Akerlianik oqaluttuarisaanitsinnik samminninnissap suliareqqinnissaanut tunngavissat pitsaanerulertariaqartut, ministeriuneq isumaqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinnerup maannakkorpiaq inneratut ingerlatiinnarnissaa anguniagaassanngitsoq, Mette Frederikseni isumaqarpoq.

– Pissutsit maannakkutut innarnissaat anguniagaasorinngilara. Naalagaaffeqatigiinnermi nunarsuarmi maanna piusumi ingerlaniartussaavoq.

– Naalagaaffeqatigiinnerussaarli nunani pingasuni pisariaqartitsineq malillugu allanngorartoq, minnerunngitsumillu avataanit aporfilersorneqarnitsinnik amerlavallaartunik isumaginnissinnaasoq.

Isumannaallisaanermut politiki oqallisigineqartoq 

Kangerlummut pulannginnermi Naalagaaffeqatigiit sinnissaasa pingasut akornanni naalaagaaffeqatigiinni ataatsimeeqatigiittoqarpoq. Ministeriunerup ilaatigut Kalaallit Nunaanni inissianik iluarsartuussineq sammineqarsimasoq oqaatigaa. Isumannaallisaanermulli politiki ataatsimiinnermi sammineqarnerpaasimasoq, Mette Frederiksenip oqaluttuaraa.

Nunani pingasuni tamani isumannaallisaanermi pissutsit piffissap sivikitsup ingerlanerani allanngorsimanerat, ministeriunerup erseqqissaatigaa.

Suleqatigiissitaq januaarimi pilersinneqartoq pilersaarutit malillugit siunissami USA-mut aaqqiissutissanik nassaarniartussaavoq.

– Nammineerluta illersornissamut isumaqatigiissut 1951-meersoq pitsaasumik sinaakkutaasoq tikkuarparput. Taanna nutarsarneqarsinnaalluarpoq,  kapitalimillu ataatsimik marlunnilluunniit ilaneqarluni. 

Peqatigisaanik ministeriunerup aamma USA-p præsidentianik ataasinngornermi ualikkut oqariartuutit eqqarsaatigalugit taakku kalaallinit aalajangerneqarnissaat uteqqippaa:

– Inuiaat kalaallit namminneerlutik siunissaminnik aalajangersaassapput. Soorunamilu Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq.

EU-mi ilaasortanngornissamik pisortatigoortumik kaammattuisoqanngitsoq

EU-Kommissionillu siulittaasuata Ursula von der Leyenip tikeraarnerata kingorna, EU-mut attaveqaatit tusagassiortunik katersuutsitsinermi qaqilerneqarput.

Mette Frederiksenip isumaa malillugu EU inuiaqatigiinni kalaallini tigussaasunik pitsanngorsaanissamik kissaatinut qisuariaateqarpoq, nammineerlunilu atassuteqaatit nukittorsarnissaannut annertuumik soqutigisaqarluni.

Ministeriunerulli Kalaallit Nunaat EU-mut ilanngunnissamut kaammattorsimanerlugu uppernarsarumanngilaa.

– Danskit ministeriunerattut tassunga isumaqanngilanga. Sorpassuarnut isumaqarpunga, nunalli allat EU-mut ilaasortaanissaannut naamik.