Naaja Folketingimut: Kalaallit arnartaasa atoqatigiittarnerminni ileqqorluttutut aqunneqartariaqartutullu pineqarnikuunerat

Folketingimut ilaasortap Naaja H. Nathanielsenip (IA) spiralilersuinermi eqqugaasut taarsiiffigineqarnissaannik inatsisissatut siunnersuut pillugu oqaaseqaatini tallimanngormat saqqummiuppaa.

Taanna 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu, kalaallit arnartaat atoqatigiittarnerminni ileqqorluttutut akisussaassuseqanngitsutullu isigineqarnikuusimasut oqaaseqaammini naqissuserpaa. Taamaammallu "inuttut aqunneqartariaqartutut isigineqarput."

– Taamatut inunnik isiginnittaaseqarnermi niviarsiaqqat arnallu timiminnut nammineq aalajangiisinnaatitaanerat naalagaaffiup innuttaasut amerlassusaat pillugu politikkianut aningaasatigullu soqutigisaanut sanilliullugu tunulliunneqartariaqarsimavoq. Naartunaveersaasersuinermik suliniut nunasiaataajunnaarnerup kingorna aallartinneqarpoq, eqqarsartaatsilli tunngaviusup nunasiaataanermit aallaaveqarnera erseqqippoq. Suliniummik tunngavilersuerusuttunit imaluunniit nassuiaasersuerusuttunit oqaatigineqarajuppoq iliuuseqarneq ajunngitsumik siunertaqarluni ingerlanneqarsimasoq.

– Suliniut arnat meeqqallu illersorniarlugit aallartinneqarsimasoq. Kalaallit Nunaannut ministeriusimasoq naapertorlugu tamanna allaat Kalaallit Nunaanni pisimasut pitsaanerpaat ilagisimavaat. Taamanikkut piffissaq allaanerusimasoq paasissagipput oqaatigineqarpoq. Pissutsit inuuniarnermilu atugassarititaasut illersorneqarsinnaanngitsut, taamaattumillu iliuuseqartoqartariaqarsimasoq.

Naaja H. Nathanielsen naapertorlugu arnat arlallit namminneq piumassutsiminnik naartunaveersaatinik atuinissaq toqqarsimagaat – taamaattussaavorlu. Kisianni naalagaaffiup kalaallit niviarsiaqqat arnallu piumassuserinngisaminnik ilisimasatinneqarnatillu naartunaveersaasersorlugit meerartaartartut amerlassusiannik killilersuinissamik aalajangiisimaneranut meerartaartartut amerlassusaat imaluunniit piitsuussuseq tunngavilersuutigineqarsinnaanngillat.

Arnanut qujassuteqartoq

Naaja H. Nathanielsenip pisimasoq taanna kisimi pinnani, aammali meeqqat misileraataanikut, inatsisitigut ataataqanngitsut inerteqqutaasumillu qitornavissiartaarineqartut pillugit assersuutissaqartoq oqarpoq. Naalagaaffik kalaallinik immikkoortitsisuuneranik takutitsivoq, taamaattoqartarnikuuneralu timikkut tarnikkullu innarliisuulluni.

 - Pisimasoq utoqqatserutigineqarsinnaanngilaq, pisimasulli utoqqatserutigineqarsinnaannginnera akisussaasut akisussaanerminnit pisussaajunnaarsinngilai. Naalakkersuisut pisortatigoortumik utoqqatsernerisigut pisariaqarluinnartumik sivisuumillu utaqqineqarsimasumik alloriartoqarpoq. Tassunga killinnissamut nikallujuittuunissaq pisaqartinneqarsimavoq. Siullertut pingaarnerpaamillu arnat naapertuilluarneqarnissamik piumasaqarnerminnik aalajangiusimannissimasut qutsavigineqartariaqarput. Peqatigisaanillu partiit politikkikkut isumaqatigiissummut peqataasimasut tamarmik kiisalu Naalakkersuisut niviarsaqqat arnallu innarlerneqarsimanerinnut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussisimanerminnut akisussaaffimmillu tigusisimanerannut qutsavigineqartariaqarput.

Inatsisissatut siunnersuut isornartorsiorneqartoq

Inuit Ataqatigiit inatsisissatut siunnersuut tapersersorpaat, isumaqarpulli arlalinnik erseqqinngitsunik immikkoortortaqartoq.

Naaja H. Nathanielsen innarliinerit ataasiakkaat tamarmik immikkut taarsiiffigineqartariaqartut isumaqarpoq. Aamma 2028-mi qinnuteqarnissamut killiliussamit immikkut akuersissuteqarsinnaaneq periarfissaasariaqarlunilu arnat taarsiiffigineqarnissamik itigartinneqartut eqqartuussivinnut innersuunneqaannarnatik allaffissornikkut naammagittaalliuuteqarsinnaatitaasariaqarlutik.

- Tamatuma saniatigut maluginiarnarpoq danskit naalakkersuisuisa inatsisissatut siunnersuummut atatillugu Danmarkip nunani tamalaani pisussaaffiinut isummerumannginnerat. Tamakkiisumik aaqqiisoqassappat, arlaannaalluunniit isertuunneqassanngilaq. Naalagaaffiup suliamut tamakkiisumik akisussaanini, tassunga ilanngullugit inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimasinnaanera, nassuerutigisariaqarpaa. Naalakkersuisut tamanna isummerfigissagaat naatsorsuutigaarput.

Naaja H. Nathanielsen inatsisissatut siunnersuut naggasiutaannginnissaa, kalaallilli oqaluttuarisaanermi naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimanerannik siammasinnerusumik iluarsiiniarnermut pingaarutilittut ilaatinneqarnissaa pisariaqartoq oqarpoq.

- Naligiinngitsumik pineqartarnerput akuersaarsinnaajunnaarparput. Naligiimmik pineqarnissarput piumasaraarput. Nammineq aalajangiisinnaatitaanerput piumasaraarput. Aalajangiisoqartoqartillugulu peqataatinneqartarnissarput piumasaraarput.