Piffissami inuuffigisatsinni arnat namminneq timiminnik
aalajangiisinnaatitaanerat nunarsuup ilaani nunanit arlalinnit
apeqquserneqartarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit nunani sorsuffiusuni,
akersuuffiusuni kaannersuaqarfiusunilu qasusuillutik sulinerminni oqaatsini
atorneqartuni arnat, naligiissitaaneq LGBTQ-milu pisinnaatitaaffiit
ilannguttarunnaartariaqarsimavaat. Tassami USA-mi præsidentip sulisuisalu
piumasarisimavaat ilaatigut oqaatsit taakku sumiluunniit atorneqasssanngitsut.
Piffissami inuuffigisatsinni arnat namminneq timiminnik
aalajangiisinnaatitaanerat nunarsuup ilaani nunanit arlalinnit
apeqquserneqartarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit nunani sorsuffiusuni,
akersuuffiusuni kaannersuaqarfiusunilu qasusuillutik sulinerminni oqaatsini
atorneqartuni arnat, naligiissitaaneq LGBTQ-milu pisinnaatitaaffiit
ilannguttarunnaartariaqarsimavaat. Tassami USA-mi præsidentip sulisuisalu
piumasarisimavaat ilaatigut oqaatsit taakku sumiluunniit atorneqasssanngitsut.
Naartuersittarneq USA-mi tamarmi mianernartorujussuuvoq,
kingunerisimallugulu USA-mi tamarmi naartuersissinnaatitaanermik inatsisip
eqartuussivimmit 2022-mi atorunnaarsinneqarera. Uagut qujanartumik
naligiissitaaneq namminerlu timimik aalajangiisinnaatitaaneq illersugaraagut.
Kalaallit Nunaanni sapaatip akunneri 12 tikillugit
1975-imili naartuersittoqarsinnaalerpoq. Danmarkimi inatsisit aasaq manna
qasukkarneqarput angajoqqaat akuersiteqqaarnagit 15-inik ukiulinniit
naartuersittoqarsinnaalermat naartunerup sapaatit akunnerinik 18-eqalernissaa
tikillugu.
NAARTUERSINNEQ
Naartuersinneq tassaavoq Kalaallit Nunaanni
naartuersittarneq pillugu inatsimmi nr. 232, 12. juni 1975 -imeersumi
maleruagassat naapertorlugit, nammineq piumassutsimik naartunermik
kipisitsineq. Nakorsaatit marluk atorlugit naartorisaq katanneqarsinnaavoq,
imal. suliaritinnikkut illiaq milluammik imaarneqarsinnaavoq kiliorneqarlunilu,
sinitsitsinikkut tamanna nalinginnaasumik ingerlanneqartarpoq.
Naartunerup sap. ak. aqqaneq aappassaa ilanngullugu
naartuersittoqarsinnaavoq. Naartunerup sap. ak. 13-issaanniit,
naartuersittarneq pillugu isumalioqatigiinnit akuersissut tunngavigalugu
nalinginnaasumik nakorsaatitornikkut aatsaat naartuersittoqarsinnaavoq.
Aallerfik: Nunatsinni Nakorsaaneqarfik
Nammineq timitsinnik aalajangiisinnaatitaanerput taamak
sivisutigisumik ukkatarisimatillugu eqqarsarnanngitsoorsimanngilaq Savalimmiuni
naartuersittarneq sapaatip akunnerata matuma siulia tikillugu
inerteqqutaasimammat. Lagtingimi amerlanerussuteqaqqalaarlutik
naartuersittarnermut inatsit nutaaq akuerineqarpoq; 17-it akuersisut 16-illu
akerliusut.
Siunnersuut tamanna siorna itigartinneqarpoq. Tassunga
atatillugu arnaq inuusuttoq savalimmiormioq oqaloqatigaara, tassanilu
ilungersunarnera nunaminullu akerliusutut misiginini oqaatigaa, Savalimmiunullu
qanganisarpaluttumut killilersuisumullu arnatut nutaaliaasumik
inooriaaseqartumut uterfigerusussanerlugu nalornisiginerarlugu.
Arnat namminneq timiminnik aalajangiisinnaatitaanerat
kiisami akuerineqarpoq. Arnat savalimmiormiut maanna naartuersinniarlutik
Danmarkiliartariaarupput. Arnamut savalimmiormiumut oqaloqatigisannut
Naalagaaffeqatigiinnilu arnaqatitsinnut nuannaarutissaavoq.
Kalaallit Nunaanni naartuersittarneq piffissap ingerlanerani
oqaluuserisarsimavarput. Oqallinnerit taakkua illua’tungaaniinnerusimapput.
Oqaatigineqartarsimavormi naartuersittarneq naartunaveersaatitut
atorneqartartoq.
Nunatsinni Nakorsaarneqarfiup naartuersittarneq pillugu
2024-mi nalunaarusiaani, ukioq manna novembarimi saqqummersumi allassimavoq
2024-mi naartuersinnerit 926-usimasut. Imaappoq nakorsaatit atorlugit
imaluunniit suliaritilluni naartuersinnerit. 2023-mi 1.000-it sinneqarsimapput,
ukiunili qulini kingullerni aalajaatsumik 900 missaanniittarsimallutik.
Nammineq pingasunik erneqarpunga assigiinngitsunilli
pissuteqartumik marlussoriarlunga naartuersittarsimallunga.
Nuannersuusarsimanngillat naartunermi inuunerup aallartinneraa. Sutigut
tamatigut tupinnartuliaq tamanit misigineqarneq ajortoq. Arnat spiralilersuisimanermut
atatillugu inuusuttuaraallutik spiralilersinneqarsimanertik pissutigalugu
meerartaarsinnaanngitsut tusarsimavavut. Arnat allat pinngortinneqarnerminni
allanilluunniit pissuteqartumik inuunermik pilersitsisinnaanngillat. Taamaammat
illua’tungaani taamak amerlatigisut naartuersinneqarnissamik aalajangiisarnerat
eqqarsarnartorujussuuvoq.
Naartuersinneq akerlerinngilara. Namminermi oqareernittut
pisinnaatitaaffimmik tamatuminnga atuisarsimvunga. Isumaqanngippammi naartuneq
soorunami attanneqassanngilaq. Nukissaqanngikkaanni, periarfissaqanngikkaanni
allanilluunniit pissuteqartumik. Taamaammat timitsinnik nammineq
aalajangiisinnaatitaanerput pissusissamisoorluinnarpoq.
Isumaqarpungali suna tamaat tikillugu
pinaveersaartinneqartariaqartoq. Kissaatiginngisamik naartulertarnerit
pinaveersimatinniarutsigit nakorsaatit atorlugit suliaritilluniluunniit
naartuersinnerit anigaasartuutigissanngikkaluarpavut. Innuttaasutut timerput
pillugu akisussaaffimmik tigusinissaq naartunaveersaatillu atoorlugit
pinaveersaartitsinissaq salliussassaavoq. Soorlu AG’mi tusagassiortoq
Paninnguaq Steenholdt sapaatip akunnerata matuma siuliani p-stavimik
toqqaasimanerminik oqaluttuartoq.
Meeqqat inunngortartut amerlanerulernissaat nunatsinni
pisariaqartinneqaraluartoq meeqqat kissaataasariaqarput. Meeqqiornitsigummi
kinguaariit nutaat pilersinneqartarput nunattalu siunissaanik
qulakkeerinnilluta.
