Naasoq uissuumminartoq isertuussatut sakkugalugu politiit pinerluttulerinermik suliaat arfineq-marluk

Issuatsiaani qorsooqqinni maavaartuni mikisuararsuarnik akoqarpoq, toqutsisimanermut suliat allallu pinerluutit paasiniarneranni sakkuusunik pingaartunik, USA-mi ilisimatusarnermi nutaami ilisimatuut isumaqarput. Piffissap ingerlanerani pinerluttulerinermi suliaasarsimasorpassuit allaaseraat ilaatigut USA-mi, Finlandimi Italiamilu issuatsiaat paasiniaanermi atorneqarsimallutik. Ilisimatuut misissuisimasut isumaqarput issuatsiaat politiinit atorneqarnerat annertuumik periarfissaqartoq inuup pinerluuteqarfiullu akornanni ataqatigiittoqarneranut sakkussatut. Taamaattumik ilisimatuut assersuusiaannut appakaatissaagut, issuatsiaat uppernarsaatitut pingaarutilittut atorneqarfiinut:

1. Stockholmimi inuup timaa kinaassusersineqanngitsoq – 2006

Sverigemi illoqarfiit pingaarnersaanni inuup toqungasup timaata sinnerinik nassaartoqarpoq ilaatigut ulersuarmik qallerneqarsimasunik. Taamanikkut politiit timi toqungasoq kinaassusersisinnaanngilaat. Taamaattumik naatsorsussallugu pingaartuuvoq toqungasoq qanoq sivisutigisumik nassaarfimmiissimanersoq. Taamaaliornikkut piffissalersuisoqarsinnaalissaaq ujaasiffissarlu sumiissuserlugu toqungasoq kinaassusersisinnaaniarlugu. Toqungasup timaani ulersuarmilu issuatsiaat assigiinngitsut naasimapput, taakkulu kingorna Sverigemit naasorsiuup katersorsinnaavai misissoqqissaarlugillu. Ilisimatuup nalilerpaa issuatsiaat assigiinngitsut pingasut ukiunik marlunnik, 5-6-nik kiisalu 8-9-nik pisoqaassuseqartut. Taamaalillutik politiit inerniliisinnaapput toqungasup timaata sinneri tassaasimasinnaasut angummit minnerpaamik ukiuni qulini maqaasineqarsimasumeersuusut.

2. Chicagomi iliveqarfimmi perulluliaq – 2009

Ukiut 17 matuma siornagut perulluliortoqarpoq Chicagomi innuttaasunit tuppatigineqaqisumik. Illoqarfimmi iliveqarfimmi sulisut unnerluutigineqarput illerfinnik qaqitseriarlutik toqungasut timaanik igitsillutik taamaalillutik iliveqarfissanik tuniniaaqqissinnaallutik. Politiit toqungasut imaasa ilaattut issuatsiaanik misissugassanik nassaarput kingorna ilisimatuut ullulersinnaasaannik. Ilisimatuut paasivaat toqungasut timaat sivisunerpaamik ukiuni marlunni ilineqarsimasut. Taamaattumik issuatsiaanik uppernarsaatit piffissaliiniarnermi aalajangiisuupput pasineqartut namminneq piffissaliinerannik akerliliisumik. Iliveqarfimmi pisortaq sulisullu pingasut suliami pineqaatissinneqarput, naak sulisut ilaat kingornagut pineqaatissiissumminik allanngortitsigaluartoq.

3. Finlandimi orpippassuarni angut toqunneqarsimasoq – 2001

Issuatsiaat atorlugit toqusimasumik paasiniaanermi assersuutit siullersaat Finlandimi pivoq. Suliami angutip toqungasup timaa orpippassuarni nassaarineqartoq pineqarpoq, cafémit angutip kingullermik takuneqarfianit 5 kilometerinik ungasitsigisumi tassani angutip pinerloqatigisarsimasani pingasut naapeqatigalugit.

Angutit pingasut angutip toquneranut pasisatut tigusarineqarput, paasiniaasartulli aammik allamilluunniik uppernarsaataasinnaasunik nassaanngillat. Paarlattuaniilli paasiniaasartut pasineqartut atisaanni, kamippaanni biiliannilu issuatsiaminernik nassaarput. DNA atorlugu issuatsiaanit nassaat assersuunneqarput pinerluffimmi issuatsiaanik misissugassatut tigusanik, paasiniarlugu genotypit assigiinnersut.

Tamatuma saniatigut qanittuani issuatsiaanik taamatoqqissaaq ittunik takusassaqanngilaq. Taamaalilluni ilimagineqalerpoq issuatsiaanit tigusat orpippassuarni toqusimasumik nassaarfimmeersuusut. Tamatuma takutippaa allaat naasut soqutaanngikkaluaqisut annikitsuararsuit atorlugit uppernarsaatinik pingaarutilinnik nassaartoqarsinnaasoq, ilisimatusartut Finlandimeersut ujaasinermi ikiuuttut oqarput.

4. USA-mi naalungiaq Kate toqunneqartoq – 2011

Pinerlunnermik paasiniaanermi issuatsiaat sakkugineqarneranni suliat uissuumminarnerpaat ilagigunarpaat USA-mi naalagaaffimmi Michiganimi ’baby Kate’ pillugu suliaq. Naalungiaq sisamaannarnik qaammatilik Kathrine Philips 2011-mi aallarunneqarpoq. 

Pasineqarpoq angutaa Sean Philips. Periarfeerunneraniit ukioq ataaseq qaangiummat angutaa allappoq, ajutoornikkut meeraq toqusimasoq, ’eqqissinartumilu’ ilisimanerarlugu.

Angutilli oqaatiginngilaa sumerpiamiinnersoq, paasiniaasartullu timaa nassaarinngilaat. Paasiniaasartulli issuatsiaminernik tigusipput Sean Philipsip kamippaasa aluini marullummi issorsimasumiittunik, pingaarutilittut uppernarsaataalersunik. Ilisimatuut issuatsiaamerngit misissorpaat paasillugulu issuatsiaat assigiinngitsut arfiniliusut. 

Naasoqatigiit katitigaaffigaat immikkuullarissut, taamaattumillu sumiiffiup ilarujussuanut tunngasinnaanatik, taamaalillunilu ujaasiffik sumiiffimmut 4,5 kvadratmerterimut tunngalerluni ’Lemke Drain’-imik taaguuteqartumi.

- Sumiiffik misissukkanik taakkuninnga imaqartoq ima qaqutigoortigaaq sumiiffimmilu avatangiiserisaani ima immikkuullaritsigaluni taamaallaat apeqqutaalerluni qaqugu sumiiffik nassaarineqassanersoq, misissuineq naapertorlugu taamanikkut politiit pisortaat Mark Barnett oqarpoq.

Kajumissutsiminnik ujaaseqataasut 80 sinneqartut sumiiffimmi issuatsiaanik ujaasipput. Politiinit killisiorneqarnermini angutaata Sean Philipsip sumiiffik tikkuarpaa Lemke Drainioqqissaartumiittoq. Kamippaasa aluini issuatsiaat uppernarsaanermi aalajangiisuupput, kingornalu panimmi toqutaaneranut pineqaatissinneqarpoq.

5. Taipeimi angut nivinngasoq – 2005

Taiwanimi illoqarfiit pingaarnersaanni Taipeimi angut inersimasoq orpimmit nivingasoq nassaarineqarpoq. Misissueqqaarnermi aalajangerneqartussaavoq imminut toqunnerunersoq imaluunniit toqutaasimanersoq. Toqungasup paffiani ilorlermi issuatsiaat sinneri nassaarineqarput, orpimmi angutip nivingaffiani issuatsiaatut ittut. 

Paasiniaasartut nalilerpaat allunaasaq orpimmut qileramiuk issuatsiaaminernik nipputtoqarsimassasoq. Taamaalilluni aalajangerneqarsinnaavoq angut imminut toqussimassasoq toqutaananilu.

6. Arnaq illup aneerasaartarfianit nakkartoq – 2025

Ukiut aqqanillit matuma siornagut pisimasoqarneranik paasiniaalluni pisuusaartitsinermi issuatsiamerngit atorneqarput. Italiami arnaq inuusuttoq toqusimavoq niuertarfissuup aneerasaartarfianit nakkarluni.

Paasiniaasartut aalajangertussaavaat nammineq pississimanersoq imaluunniit ajanneqarluni toqusimanersoq. Sukumiisumik misissorpaat aneerasaartarfimmukarnermini aqqutigisimasaa. Toqungasup kamippaasa ataani issuatsiaamerngit nassaarineqarput issuatsiaallu taakkorpiaat pisuinnaat aqquserngat sinerlugu ipput, nakkarfiup tungaanut. Kamippaasa aluini issuatsiaat nassaarineqarmata qarmat eqqaaniittut assingi ima isikkoqalerpoq nammineq qallorsimassasoq ajanneqaranilu. 

Issuatsiaanit misissuilluni assersuussisoqarsimanngitsuuppat paasiniaasartut toquneranut peqqutaasoq paasisimanavianngikkaluarpaat, ilisimatusaammi USA-mi ilisimatuut allapput.

7. Italiami arnaq periarfeeruttoq – 2010

Illoqarfiup Perugiap qanittuani sumiiffimmi orpippassualimmi arnap utoqqasaap timaata amiakkui nassaarineqarput. Arnaq kinaassusersineqarsimanngilaq. Taamaattumik qanga toqusimanersoq aalajangerneqartariaqarpoq, paasillugulu timaa qanoq sivisutigisumik nassaarfimmiissimanersoq. Niaquata saarngani issuatsiaat immikkuullarissut naasimapput.

Taamanikkut paasissutissaatigineqanngilaq issuatsiaat taamaattut qanoq sukkatigusumik naasarnersut, taamaattumillu qanga toqusimanersoq paasineqarsinnaanani.

Taarsiullugu ilisimatut issuatsiaanit ilisimaneqarluartunit paasissutissanik assersuussipput. Issuatsiaat qanaartaasa kisinnerisigut ilisimatuut naatsorsukannersinnaavaat issuatsiaat ukiunik marlunnnik kiisalu pingajuata affaanik pisoqaassuseqartut. Taamaaliornikkut paasiniaasartut inuit minnerpaamik ukiut pingajuata affaani periarfeerussimasut sammisinnaalerpaat.

Kingorna paasineqarpoq arnaasoq utoqqaq 80-inik ukiulik 2007-mi periarfeerussimasoq. Tamanna paasivaat ilaatigut toqungasup niaquata saaneranik seqersitsinermi arnap pineqartup journaliani assinik assersussillutik.