NATO-m sungiusarnersuaq aallartittoq: Issittoq periagassatut ilungersunartunngortinneqassasoq

Sakkutuut 400-t NATO-mi nunanit qulineersut maannakkut Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit Narsarsuup Kangerlussuullu eqqaanni nunamiipput, imaaniillutik silaannarmiillutillu.

Tssani NATO.p pingaarnertut sakkutooqarnikkut alapernaarsuinermik qunutsitsiniarnermilu suliniutaani Acrtic Sentrymi Issittumi suliaqarnermik sungiusassapput.

- Issittumi sakkutooqarnikkut ingerlatsisinnaassagaanni, taava maani aamma sungiusartoqartariaqarpoq, Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaa Søren Andersen, Ritzauimut oqarpoq.

Taassuma Arctic Shieldimik piffissami killilimmi sungiusarneq taamaalilluni Kalaallit Nunaannut Issittumullu ungasissumut sammisumik periusissiamut ilaanera oqaluttuaraa.

- NATO-p avannamut saneraata periagassatut ilungersunartunngortinneqarnissaanut peqataanissaq uatsinnut suliassaavoq. Tassa Alaskamit Canada aqqusaarlugu, Kalaallit Nunaannut Norgillu avannarpasissuanut.

- NATO-p avannamut saneraa periagassatut ilungersunartuussappat, taava maani sungiusartarnissaq pisariaqarpoq, Søren Andersen oqarpoq.

Anorit sakkortuut, issittarnera attaveqaateqannginneralu Issittup ilungersunartortaanut ilaanera taassuma tikkuarpaa.

- Maaniissagaanni piginnaasaqartariaqarpoq. Ingammik qaqqanik sungiusimasaqanngiffimmit Danmarkimeeraanni. Taava allatut sungiusarnissaq allatullu periuseqarnissaq pisariaqartarput, Søren Andersen oqarpoq.

Annertusaanerusujussuaq aallartittoq

Nunat NATO-mi ilaasortat allat assigalugit danskit illersornissaqarfiat naammassinnissinnaassutsikkut sakkutuullu amerlassusaatigut annertusaaleruttorpoq.

Tamanna illersornissamut aningaasaliissutit annertusineqarnissaanik NATO-p anguniagaa malillugu pivoq. Toqqaannartumik aningaasaliissutit 2035-mi 3,5 procentinngorsimassapput. Anguniagaq Danmarkip ukioq manna angoriissagaa naatsorsuutigineqarpoq.

- Sakkutooqarnikkut killiffigisassatsinneereerluta isumaqarpunga. Januaarimili ingerlaavartumik maaniitsitsisarpugut. Ilaat qaammatialuni maaniipput, allalli qaammat ataaseq maaniillutik.

- Pinngitsoornani sakkutuujusussaatitaasut siulliit aamma maanngartippagut. Maanilu sakkutuujunissamut piginnaasassat aamma angussavaat, Søren Andersen oqarpoq.

Trumpip Kalaallit Nunaannik tigusinissaminik qunusaarinera, Danmarkimi qunusaarinerit annersaattut misigiffiunerani, Søren Andersenip Issittumi Amerikamiut sakkutuuinik ataavartumik suleqateqarneq misigaa.

Suleqatigiinneq tamanna Bosniami, Afghanistanimi, Irakimi, Malimi nunarsuarmilu piffinni allani eqqissiviilliorfisunilli ingerlanneqartoq.

Rusland tikkuaraa

Issittumili Sakkutooqarfiup Rusland unammillernartut annersaattut tikkuarpaa.

- Ukrainemi sorsuunneq naammassippat, qunusaarisinnaasoq isigaarput. Taamaalilluta Ruslandip isumalluuterpassuit Ukrainemi atukkatik immikkoortuni allani atussagaat ilimagaarput.

- Tamanna Sortehavetimiusinnaavoq. Østersømiusinnaavoq, NATO-p avannaaniissinnaavoq kangimulluunniit saneraani, Issittumiissinnaavorli aamma.

Apeqqut: Issittup periagassatut ilungersunartunngortinnissaanut suut pisariaqarpat?

- Pingasuupput. Siullermik tutsuiginartumik qunutitsineq. NATO Danmarkilu pisariaqartinneqartunik timmisartoqarnissaat, nakertunik ungasissumut igeriuttakkanik sakkoqarnissaat, silaannakkut illersorsinnaanera allallu tutsuiginartumik qunutitsinermut ilaasut.

- aappattut maani pissutsinik ilisimasaqarluinnarnissaq. Tassa maani susoqarneranik. Immap naqqanit silaannarsuaq angullugu. Tassanilu Danmarki sakkunik soorlu timmisartut alapernaarsuutit P8-nik aningaasaliivoq.

- Radarit assigiinngitsut, tassa Savalimmiuni Kalaallillu Nunaata kangiani radareqarfiit. Sinerissami radarit satellitikkullu atortorissaarutit nutaat. Dronit assigiinngitsut, aamma umiarsuatsinnut taamaalillutik angusinnaasaat annertusineqarlutik. Aammalu nunami sulisutsinnut dronit pissutsit qanoq innerannik pitsanngorsaasussat.

- Pingajuattullu sakkutooqarnikkut ingerlatsisinnaanitsinnik piginnaanitsinnik pitsanngorsaanissarput. Tassa Issittumi Sakkutooqarfiup qullersaqarfia nutaaq, maannakkumit isumannaarnerusoq anginerusorlu. Timmisartut silaannarmi timmisartunik sorsuutitsinnik orsersuisinnaasut, taamaalillutik sivisuumik silaannartiititsisinnaanngorlutik. Nuummi maani umiarsualivik nutaaq, taamaalilluni ingerlatatsinnik pilersuinermi pitsaanerusumik ikorfartuisinnaalerluta – maannakkut aammali umiarsuit nutaat pigilerutsigit, Søren Andersen oqarpoq.

Tassanngaannaq piareernissaq upperigaa

Spørgsmål: Piffissamut pilersaarut qanoq isikkoqarpa. Periagassatut ilungersunartunngornissamut kissaatissinnut tunngatillugu qaqugu tamanna angussavisiuk?

- Tamanna iserfigissanngilara. Pilersaaruterpassuit ataqatigiissut pineqarput. Nunanullu tamanut tunngatillugu suliffissuit pisariaqartunik tunniussisussat pineqarput. Taamaammallu naammassinnissinnaassutsit takkussortuassapput.

- Tassanngaannaq pisoqarumaarnera upperaara, tassani tassanngaannaq suut tamarmik piariissapput. Tamannalu piareersimaffigissavarput, Søren Andersen oqarpoq.

Nuummi umiarsualivimmik allilerineq aallartilluareerpoq. Peqatigisaanik Issittumi Sakkutooqarfiup, maanna illorsuarmi qisummik sanaami tungujortumik qalipatami umiarsualivimmiittup, taartissaa qullersaqarfik nutaaq pilersaarusiorneqarpoq.

Naak qullersaqarfik ilusiligaanermigut Nuummi illunut qisunnik sanaanut qalipaatigissunut tulluukkaluartoq, Russinit eqqorneqarnini anigorsinnaassagunanngilaa.

Kalaallit Nunaat Issittorlu periagassanngussappata ilungersunartut, taanna allanngortinneqassaaq, Søren Andersen oqarpoq.

RITZAU