Naaja H. Nathanielsen inuussutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiuuteqarnermut, inatsisinut naligiissitaanermullu naalakkersuisoqarfimmit qaammatit pingasut matuma siornatigut Christiansborgimut nuuppoq.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigaaffik ataaseq 1.953-init qinerneqarluni pissarsiaraa, taamaalillunilu parteeqatimi Aaja Chemnitzip allaffia Folketingip ataatsimiittarfiata eqqaaniittoq tiguaa.
Naaja H. Nathanielsen inuussutissarsiornermut, aatsitassanut, nukissiuuteqarnermut, inatsisinut naligiissitaanermullu naalakkersuisoqarfimmit qaammatit pingasut matuma siornatigut Christiansborgimut nuuppoq.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit qinigaaffik ataaseq 1.953-init qinerneqarluni pissarsiaraa, taamaalillunilu parteeqatimi Aaja Chemnitzip allaffia Folketingip ataatsimiittarfiata eqqaaniittoq tiguaa.
Naalakkersuisut tunngaviliussaannik suliaqarneq
Danmarkimi politikerit juunip pingajuata tungaanut naalakkersuisunngortussanik isumaqatigiinniarneranni suleriaaseq pillugu ilisimasaqalernissaminut ajornartorsiutillu pillugit paasisaqarnissaminut piffissaqarluarpoq.
– Naalakkersuisut pilersinneqarnissaat taama sivisutigimmat uggorinnittut ilaginngilakka. Tamannami pissutigalugu suleqatima ataatsimeeqatiginissaannut piffissaqarluarlungalu ajornartorsiutit sammisallu maani sammineqartut paasisaqarfigilluarsinnaasimavakka, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taassumalu Kalaallit Nunaat naalakkersuisut tunngavianni pitsaanerpaamik inissisimasoq qulakkeerniarlugu isumaqatigiinniarnerit piffissaq tamaat nakkutigisussaavai.
– Kalaallit suliniutaannut aningaasalersuinermut tunngatillugu naalakkersuisut tunngaviliussaata erseqqinnerunissaa kissaatigigaluarpara, taamaakkaluartoq angusaq naammagisimaarpara. Tamakku sammisanut oqallinnernullu amerlasuunut kajumissaatitut atorsinnaavakka, isumaqarpungalu Qarsoq aamma taamatut isumaqartoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, Kalaallit Nunaanniillu folketingimut ilaasortaq alla, Qarsoq Høegh-Dam, partii Naleraq tunuliaqutaralugu qinigaasoq innersuussutigaa.
Atorfik nutaaq
Kalaallit Nunaat Naalakkersuisut tunngaviliussaanni qitiuvoq, tassanilu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii sutigut tamatigut ataqqineqassasut aamma Kalaallit Nunaat peqataatinneqarani aalajangiiffigineqanngisaannassasoq pingaarnertut allassimavoq.
Tamatuma saniatigut suliniutit arlallit piviusunngortinneqassapput, ilaatigut Tasiilamut immap naqqatigut kabelimik pilersitsisoqassallunilu inatsisitigut ataataqanngitsut qitornavissiartaarineqartullu pillugit immikkut nalunaarusiortoqassaaq.
Naaja H. Nathanielsen, ukiorpassuarni Naalakkersuisunut ilaasortaasimasoq taamaalillunilu pissaaneqaqataasoq, maanna allatut inissisimalerpoq.
– Inuttut isumakkut ajunngilaq, siornatigummi politikkilerinermik suliaqareersimallungalu tunuartarsimavunga. Pissaaneqarfimmiikkaanni immikkut ittumik ilisimaqalertoqarsinnaasoq nalunngilara. Pissaaneqarfimmiikkunnaaraannilu pissaaneq taanna tammartarpoq.
– Folketingimut ilaasortanngorama naalakkersuisutut tunuarniarlunga nammineerlunga aalajangerpunga. Ullumikkut Nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliami ataatsimiititalianilu allani ilaasortaagama paasissutissanik malinnaasinnaallungalu isummersorsinnaavunga. Kalaallilli Nunaat qanoq ingerlassanersoq nammineq inatsissartutsinnit naalakkersuisutsinnillu aalajangerneqassasoq tunngaviusumik isumaqarpunga.
Amerikamiut soqutiginninnerat
USA-mi maannakkut pisut qanoq isumaqarfigaagit, assersuutigalugu Jeff Landryp Kalaallit Nunaata aappaagu naalagaaffinnut 51-inut ilanngunnissaa pillugu oqaaseqaatai?
– Jeff Landrymut tunngatillugu oqaatsit silanngajaartut tamakku sungiusimavagut. Tassami kamaatigissaarpagulluunniit. Tamannalu imminermini ajornartorsiornermut ersiutaavoq. Ullumikkut ukiup aappaa avillugu matuma siornatulli ajornartorsiuteqartigisoq isumaqartuaannarnikuuvunga. Allanngortoqanngilaq. Inimi sioorasaarneqarfiullunilu nalorniffiusumiinnissaq sungiunneruinnarsimavarput.
– Taamaammat Naalakkersuisut killiliussaq aappalutsoq aalajangiusimajuassagaat aamma pingaaruteqarpoq, taakkualu Kalaallit Nunaanni politikkimik aalajangersaasuupput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taassumalu qaaqqusissuterpassuit, ilaatigut USA-p ukiunik 250-nngortorsiorluni nalliuttorsiorneranut atatillugu Amerikamiut Danmarkimi aallartitaannut qaaqqusissutit, itigartissimavai.
Naaja H. Nathanielsenip juunip 24-ani ministeriuneq apeqqarissaarfigereerlugu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa assersuutigalugu kommunini ataqqineqarnissaannik qanoq qulakkeerinnikkumanersoq apeqqutigaa.
Assi: Iluuna Heilmann/IA
Oqaluttarfimmi
Naaja Nathanielsen Juunip 24-ani Folketingimi oqaluttarfimmi siullerpaamik oqalugiarpoq.
Tamanna ministeriunermut Mette Frederiksenimut apeqqarissaarnermi sivitsornilimmi pivoq, tassanilu nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa ataqqineqarnissaannik naalakkersuisut qanoq qulakkeerinninniarnersut apeqqutigigaa, oqallinnerlu naleqqulluartuusoq ministeriunerup akivaa.
"Pisussaaffigut naammassiniaannarpagut,“ Mette Frederiksen oqarpoq, taassumalu naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerulernissaat nunanullu allanut politikkimut tunngatillugu naligiinnerulernissaat kissaatigigaat aamma uppernarsarpaa.
- Soorunami suli suliassaqaqaagut - taamaammat pissutsit maanna atuuttut unammillertuarniarpakka, Naaja H. Nathanielsen kingorna oqarpoq.
Sinaakkutit suliniutillu aalajangersimasut
Folketingi juunip 26-ani aasaanerani unikkallarpoq. Tamanna marlunngornermi. oktobarip aallaqqaataani aatsaat ataatsimiittoqaqqissaneranik isumaqarpoq. Ataatsimiititalianili ataatsimiittoqartassallunilu inatsisinik suliarinnittoqartassaaq — assersuutigalugu Danmarkimi peqqissutsimut ministerip Ida Aukenip spiralilersorneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamik inatsisissatut siunnersuut aggustimi septembarimilu suliarineqartussanngorlugu juunip 25-anni saqqummiuppaa.
– Juulimi Nuummut angerlassaanga, tassanilu kalaallit suleqatigut politikerillu ataatsimeeqatigissavakka, aggustimilu Christiansborgimut utissaanga, tassanilu eqqartuussiveqarnermut politikki, illersornissamut politikki nunanullu allanut politikki samminerujumaarpakka, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taannalu maannamut ministerinut assigiinngitsunut 16-eriarluni apeqquteqarsimvoq.
Aamma Atlantikup Avannaaneersut Folketingimi ilaasortaatitaasa sulinerisa, taassuma isumaa naapertorlugu tulluartuunngitsutut inissisimasup, misissorneqqarnissaa kissaatigaa.
– Assigiinngitsutigut akuuneruleriartortugut isumaqarpunga, kisianni suli ilaasortaaffigisinnaanngisatsinnik ataatsimiititaliaqarpoq. Aamma aningaasanik immikkoortitsisarnerit pisariaqartippagut. aningaasaliissutit ilaat aningaasanut inatsimmut ataavartumik ilanngunneqartuuppata pitsaanerussagaluarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taannalu kalaallit politikkiannik nutaamik suliaqarsinnaanini immikkut pisinnaatitaaffigalugu ataatsimut isigalugu misigivoq.
