Danmarkimi nunamut namminermut
peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep (V) kalaallit arnat
inuusuttuaraallutik piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarnikut ilaat
naapissimallugit, Sermitsiamut oqaluttuaraa. Taakkulu naapinneri puigukkiuppai.
- Kalaallit Nunaannut arnat ilaat oktobarimi tikeraarninni naapippakka,
oqaluttuaallu puigukkiullugit. Takkua ilarpassui — aamma inuusuttuaqqat —
ilisimanagu piumasarinngisaminnillu spiralimik allamillu naartunaveersaatinik
atortulersorneqarsimanerat tusaallugu tussunngunarlunilu annilaarnarpoq.
KALAALLIT ARNARTAANNUT INUTTUT ATAASIAKKAATUT TAARTISIAQARTITSINISSAQ
Taartisiaqartitsinermik
tigusisinnaanermut aalajangiinermut tunngaviit
- Arnaq piffissami 1960-imiit
1991 ilanngullugu Kalaallit Nunaanni najugaqarsimassaaq.
- Piffissami 1960-imiit 1991
ilanngullugu arnap Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi
utaqqiisaagallartumik atuarfimmi nerisaqarfiullunilu ineqarfiusumi- imaluunniit
efterskolemi najugaqarnermi nalaani akuersissuteqarfiginngisaminnik imaluunniit
akuliunneq pillugu ilisimasaqarfiginngisaminik naartunaveersaatinik
atuisinneqarsimanini ilumoorluinnarluni nalunaarutigissavaa.
- Pisimasoq arnap
ilimanarsisissinnaasussaavaa. Assersuutigalugu uppernassusilimmik oqaluttuarnermigut imaluunniit
atortussatigut attuumassuteqartutigut tamanna pisinnaavoq.
Aaqqissuussineq
qinnuteqarnerlu
Taartisiaritinneqartut
akileraaruserneqassanngillat aamma tigusisup pisortanit pilersorneqarnermik
pisartagaanik imaluunniit isumaginninnermut tunngasumik tigusartagaanik allanik
sunniuteqassanngilaq. Taanna aamma akiligassaqarfimmit
malersorneqarnermut illersugaassaaq.
Aaqqissuussineq nammineq
piumassuseq malillugu qinigassaavoq aamma eqqartuussiviit eqqarsaatigalugit
qinigassaalluni alla, taamaalilluni arnat namminneq pillutik suliaq suli
inatsisilerinermut tunngasumik misilitsissallugu toqqarsinnaavaat.
Qinnuteqaat
Patienterstatningimut nassiunneqassaaq aamma qinnuteqartumit namminermit,
angajoqqaatut akisussaatitaasumit imaluunniit pisinnaatitsissummik
piginnittumit immersorneqassalluni. Qinnuteqarnissamut skiima qallunaatut kalaallisullu tiguneqarsinnaavoq.
Arnanut toqoreersimasunut,
naartunaveersaasersuisimaneq pillugu suliami ilaatinneqartunut,
kingornussisussat, taartisiaqartinneqarnissamik qinnuteqarsinnaanngillat. Kisianni aalajangiineq sioqqullugu
qinnuteqartoq toquppat, arnap kingornussisussaasa taartisiaritinneqartut
tigussavai.
Qinnuteqaatit 2026-imi
apriilimiit 1. juni 2028 tikillugu nassiunneqarsinnaapput.
Danmarkimi nunamut namminermut
peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep (V) kalaallit arnat
inuusuttuaraallutik piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarnikut ilaat
naapissimallugit, Sermitsiamut oqaluttuaraa. Taakkulu naapinneri puigukkiuppai.
- Kalaallit Nunaannut arnat ilaat oktobarimi tikeraarninni naapippakka,
oqaluttuaallu puigukkiullugit. Takkua ilarpassui — aamma inuusuttuaqqat —
ilisimanagu piumasarinngisaminnillu spiralimik allamillu naartunaveersaatinik
atortulersorneqarsimanerat tusaallugu tussunngunarlunilu annilaarnarpoq.
Aningaasatigut taarsiiviginninneq
Taamaattumik ministerip Folketingimi
amerlanerussuteqarluartut arnanut eqqugaasunut 300.000 koruuninik
taarsiissuteqarnissaq qulakkeermassuk nuannaarutigaa.
– Spiralilersuisimanermut suliaq
Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimut oqaluttuarisaaneranni pisimasup
ilungersunartuunera qularutissaanngilaq. Pisimasoq ilungersunartoq kalaallinut
arnanut timikkut tarnikkullu ajoquserneqartunut annertuumik kingunerlutsitsisoq,
Sophie Løhde oqarpoq, taassumalu 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissaq
spiralilerneqarnikuunermiit meerartaarsinnaajunnaarnikuunerup alianartuunera
aaqqinneqarsinnaanngitsoq nalunngilaa.
- Aningaasanik
taarsiissuteqarnikkut arnat misigisaat aliasunnerallu peerneqarunnanngilaq,
arnalli aqqusaarsimasaannut alianartumik akisussaaffimmik tigusisinnaavugut
utoqqatserfigalugillu.
Ilitsersuisoqarnissaannik suliniut
Spiralilersuinermut
tunngatillugu suliami arnat 4.500-t missaanniittunut taarsiinissamut 1,6
milliardit koruunit immikkoortinneqarput. Tamatuma saniatigut ilitsersuisussaq
kiisalu oqalutsi Kalaallit Nunaanni ukiup ataatsip ingerlanerani angalasassaaq,
taarsiiffigitinnissamullu qinnuteqarsinnaanermut periarfissat pillugit
paasititsiniaassalluni. Kiisalu tarnip pissussaanik ilisimasalimmik
aqqaneq-marloriarluni oqaloqateqarnissamut aningaasanik
immikkoortitsisoqareerpoq.
– Ilitsersuisarfimmik
pilersitsissaagut, tassani sulisup nakorsianut
taarsiissuteqartarfimmeersup eqqugaasunut taarsiissuteqarnissaq suliarissavaa, aamma
oqalutsissaqassaaq, taamaalilluni qinnuteqaateqarnissamut oqaatsit
akornutaasinnaajunnaarsinneqassallutik. Ilitsersuisarfik taanna arnanut
eqqugaasunut taarsiissuteqarnissat suliariutigalugit
taarsiivigineqarsinnaanermut periarfissat pillugit paasititsiniaassaaq.
Sophie Løhde naapertorlugu arnat
sapinngisamik amerlanerpaat taarsiiffigitinnissaat danskit naalakkersuisuinit
pingaartinneqarpoq. Taamaattumik uppernarsaatinik piumasaqaatit
sukannerpallaanngillat, tatiginninnermilli tunngaveqarnerussallutik aamma
eqqaamanerpaasat ”tunngavigineqassallutik”.
- Uppernarsaatinik piumasaqaatit
sukagavallaarpata arnat taarsiivigineqarnissamik pisinnaatitaaffillit
amerlasuut pissarsinngitsuussapput, tamannalu naapertuilluanngitsutut
isigaarput, Sophie Løhde oqarpoq.
Sophie Løhde naapertorlugu arnat sapinngisamik amerlanerpaat taarsiiffigitinnissaat danskit naalakkersuisuinit pingaartinneqarpoq. Taamaattumik uppernarsaatinik piumasaqaatit sukannerpallaanngillat, tatiginninnermilli tunngaveqarnerussallutik aamma eqqaamanerpaasat ”tunngavigineqassallutik”.
Assi: Henrik L. Hansen
Eqqaamasat tunngavigalugit
Aningaasanik
taarsiiffigitinnissamut qinnuteqarniaraanni Kalaallit Nunaanni piffissami
1960-ip 1991-illu akornanni najugaqarsimasariaqarpoq, taamanikkullu
akuersitinneqaqqaarani imaluunniit ilisimatinneqarani naartunaveersaatinik
ikkussiffigineqarsimaneq uppernarsarneqartariaqarluni. Pisimasoq oqaluttuanik
tutsuiginartunik imaluunniit uppernarsaatinik takussutissanik peqarpat taakku
tunngavilersuutigineqassapput.
Folketingimi ilaasortat
siammasissumik isumaqatigiittoqarpoq, Dansk Folkeparti aamma attaviitsoq Lars
Boje Mathiesen isumaqatigiissummut kisimik ilaanngillat. Tassalu
isumaqatigiissut qinersereernerup kingorna aamma atuuttussanngortinneqarluni.
- Qanoq pisoqaraluarpalluunniit
atuuppoq. Dansk Folkeparti aamma Lars Boje Mathiesen kisimik pinnatik partiit
allat tamarmik isumaqatigiissummut tapersiipput – aamma partiit Atlantikup
avannaaniittut sisamat, Sophie Løhde oqarpoq.
