156 millionit koruunit,
Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni kalaallit sanaartornermik suliaqartut
saliinissaannut immikkoortinneqarsimasut, 2025-p naanerani danskit
naalagaaffiata karsiani uninngaannarput.
Naalakkersuisut siulittaasuat Kim
Kielsen aamma avatangiisinut ministeri Esben Lunde Larsen sakkutooqarfimmik
qimatsiffiusunik, ingammik sorsunnersuup kingulliup nalaani Amerikamiut
sakkutuuinit sanaartorfigineqarsimasunik, saliinissamik isumaqatigiissummik
2018-imi januaarip 11-ani atsioqatigiipput.
156 millionit koruunit,
Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni kalaallit sanaartornermik suliaqartut
saliinissaannut immikkoortinneqarsimasut, 2025-p naanerani danskit
naalagaaffiata karsiani uninngaannarput.
Naalakkersuisut siulittaasuat Kim
Kielsen aamma avatangiisinut ministeri Esben Lunde Larsen sakkutooqarfimmik
qimatsiffiusunik, ingammik sorsunnersuup kingulliup nalaani Amerikamiut
sakkutuuinit sanaartorfigineqarsimasunik, saliinissamik isumaqatigiissummik
2018-imi januaarip 11-ani atsioqatigiipput.
Najoqqutassiaq aalajangersimasoq
tassaavoq mingutsitsisoq saliinermut akiliisartoq. Danmarkip USA-llu Kalaallit
Nunaat pillugu illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaanni 1951-imeersumi
Allakkiaq XI naapertorlugu Amerikamiut avatangiisinut akisussaaffeqanngillat.
Danmark taamaalilluni isumaqatigiissummik atsiortutut saliinermut
akisiisussanngorpoq.
Naalagaaffiup karsiata suliassaq
tamanna ukiuni arfinilinni 2018-imiit 2023-mut katillugit 180 million
koruuninik aningaasaliiffigaa, ukiulli arfineq-pingasut qaangiuttut
avatangiisinut isumaqatigiissut tusaamaneqarluartoq suli naammassineqanngilaq.
SUMIIFFIIT QIMATAT 17-it
USA-p sakkutooqarfiisa qimatat saliiffigineqarnissaat pillugu
naalagaaffiup Namminersorlutillu Oqartussat 2018-imi isumaqatigiissutaat
malillugu sumiiffiit 17-it kommunini tallimani tamani saliivigineqassapput.
Kommune Kujalleq: Bluie West 3 Simiutaq (piginnittuunermut
tunngasut paasiniarneqarput). Camp Corbett (saliisoqarpoq). Artillery Point
(saliisoqanngitsoq naammassineqarpoq). Gamatron (saliisoqarnissaa
utaqqineqarpoq). Tunup kujataani Qutdleq (saliisoqarnissaa utaqqineqarpoq).
Tunup kujataani Cape Cort Adelaer (saliisoqarnissaa utaqqineqarpoq).
Kommuneqarfik Sermersooq: Bluie West 4 Marrammi Nuup
kujataaniittumi (saliineq naammassivoq). Bluie East 2 Ikattimi Tasiilap
avannaata kangianiittumi (saliisoqarpoq). Bluie East 3 Ittoqqortoormiit
eqqaanni Qinngaajivami (saliineq naammassivoq). Commanche Bayimi Tunup kujataata kangiani (saliisoqarnissaa
utaqqineqarpoq). Saqqisikuimmi Tunup kujataata kangiani (saliisoqarnissaa
utaqqineqarpoq). Orssujulussuarmi Tunup kujataata kangiani (saliisoqarnissaa
utaqqineqarpoq).
Qeqqata Kommunia: Bluie West 9 Kangerlussuup paavani
(saliisoqarnissaa utaqqineqarpoq).
Kommune Qeqertalik: Bluie West 5 Aasianni (piginnittuunermut
tunngasut paasiniarneqarput).
Avannaata Kommunia: Kap Atholl Pituffiup eqqaani
(saliisoqarnissaa utaqqineqarpoq).
Sabine Ø Melvillep Kangerliumarnani (saliisoqanngitsoq
naammassineqarpoq).
kurt@sermitsiaq.gl
Naalagaaffiup Karsia 2018-imiit
2023-mut ukiuni arfinilinni saliinermut 50,8 millionit koruuniinnaat,
taakkunannga 2025-mi 10,6 million koruunit, atorneqarput. Saliunermili
kalaallit sanaartortitsinermi suliffeqarfiutaasa peqataanissaat pillugu
isumaqatigiissummi neriorsuut eqquutsinneqarpoq: Masik Marrami, 60° North
Greenland Ikkattimi, Itt-Byg Qimusseriarsuarmi kiisalu Kingo Greenland aamma HK
Transport Camp Corbettimi. Tamatuma saniatigut ingeniørit siunnersuisartut
Niras aamma nunatsinni umiarsuaatileqatigiiffik Royal Arctic Line saliinermut
atatillugu suliassanik suliaqarsimapput.
Aningaasalli amerlanerulermata
kinguartitsineq iluaqutaasimavoq. 180 millionit koruunit
aningaasaliissutigineqartut aallaqqaammut ukiut tamaasa naalagaaffimmi akit
akissarsiallu qaffakkiartorneranni missingersorneqarput, taamaammallu 50,8
millionit koruunit atorneqaraluartut suli 156,5 millionit koruunit
naalagaaffiup karsianiipput. Saliinissaq ukiuni tulliuttuni ingerlanneqassasoq
Danmarkimi 2026-mut aningaasanut inatsimmi, sisamanngornermi decembarip 11-anni
akuerineqartumi, uppernarsarneqarpoq.
Nunaqavissunik sulisoqarnissaq amigaataasoq
Avatangiisinik saliinerup siuariarpallaannginneranut
nassuiaatissarpassuaqarpoq, ilaatigut coronap tuniluunnera, piginnittuunermut
tunngasut aalajangerneqanngitsut, kulturimik illersuineq Kujataanilu
sikorsuaqarnera, kisianni allaffissoqqissaarneq danskillu nunatsinni
atugassarititaasunik ilisimasaqannginnerat aamma kinguarsaataavoq.
Saliineq Avatangiisinut
Ministereqarfimmiit aqutsisooqatigiinnit Danmarkimilu Illersornissamut
Ministereqarfimmiit kiisalu Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfimmiit
nunatsinnilu kommuuniniit aqunneqarpoq. Avatangiisinut Ministereqarfik
pingaarnertut aqutsisuuvoq, nunallu immikkoortuini nakkutilliisoqarfik
(Illersornissamut ministereqarfiup illuutaanik aqutsisoqarfimmik siornatigut
taaguuteqartoq) Hjørringimiittoq sanaartortitsisuuvoq.
Aqutsisoqatigiit 2018-imi
upernaakkut suliassap aallartinnerani sumiiffinnik ataasiakkaanik, Kalaallit
Nunaanni tamarmi siammarsimasunik, ilisimasaqarpiarnatik nassuerutigaat.
Kommunilli ilisimasaqarput, taamaalillunilu Kommuneqarfik Sermersuup Nuup eqqaani
sakkutooqarfimmi Marrami, Tasiilap eqqaani Ikkattimi kiisalu Ittoqqortoormiit
eqqaanni raatioqarfiullunilu silasiorfiusimasumi Qinngaajivani saliinissamut
akisussaaffik tiguaa. Nuummiilli Hjørringimut ungasippoq, Kommuneqarfik
Sermersuullu suliassat pingasut suliarineqareersullu nunat immikkoortuini
nakkutilliisoqarfimmik suleqateqarnini ingerlateqqikkumanngilaa. Kommunit allat
aamma suliassat namminneq suliassaqarfigisaminniittut tigujumanngilaat,
taamaammallu illersornissaqarfiup sanaartortitsisui saliinermi nunaqavissunik
sulisussaqanngillat.
– Kommuneqarfik Sermersuumi suliassani pingasuni sanaartortitsisuugatta
ingerlatsivimmi sulisut amerlasuut pisariaqartippagut. Kommunimi sumiiffiit
sinnerini sanaartornissamut piginnaasaqarnata naliliisimavugut, Søren Sohn Krog
Pedersen, Sanarfinermut Avatangiisinullu Ingerlatsivimmi pisortaq, oqarpoq.
Aqutsisoqatigiit
isumaqatigiissutip suliarineqarnerani naalagaaffiup, Namminersorlutik
Oqartussat Kommuneqarfik Sermersuullu nukinnik annertuunik,
naatsorsuutigisimanngisaminnilli atuisimanerat nassuerutigaat.
Sermersuup aallaqqaammut
saliisunut akiliuteqartarnera taama aalajangerneranut aammattaaq pissutaavoq.
Suliassaq naammassineqarpat aningaasat utertinneqassapput, akiliigallarnerali
kommunip atoriaannarnik aningaasaqarneranut artukkiivoq.
Hjørringimi nunat immikkoortuini
nakkutilliisoqarfiup, sumiiffinni 14-ini sinnerni sanaartortitsisup, Narsarsuup
eqqaani Camp Corbettimi saliineq aallartiinnarsimavaa, sulili naammassinngilaa.
Kujataani saliinissamut allamut suliariumannittussarsiuussineq missingersuutit
neqeroorutillu nikingavallaarneri pissutigalugit taamaatiinnarneqarsimavoq.
Eqqakkat 329 tonsit piiarneqartut
Kisiannili angusaqartoqarpoq.
Suliffeqarfiup Kingo Greenlandip
Narsarsuup illuatungaani, Camp Corbettip raatioqarfiata 1942-1958-imi
atorneqarsimasup nalaani eqqakkat amerlasuut 2024-mi aasakkut piiarpai.
Eqqakkat maaniinnarmiittut, ilaatigut napparutit qisuit 200-t, eqqaavissuarni eqqakkat,
illut amiakkui eqqaaviullu eqqaani igitat suliassamut ilaapput.
Kingo Greenlandip savimerngit 133
tonsit, napparutit qisuit 128 tonsit, eqqakkat assigiinngitsut asbestimik
akullit 28 tonsit, sanaartornermi eqqakkat PCB-mik akullit 28 tonsit, betonit
mingutsinneqarsimasut 11 tonsit aamma akuutissat batterillu eqqakkat 1 tonsit
peerpai. Katillugit 329 tonsiusut containerinut ikillugit Narsarsuarmi
umiarsualivimmut tunniunneqarput, tamatumalu kingorna Royal Arctic Linep
eqqakkat Danmarkimi tigooraavinnut assartorpai.
Suliffeqarfiup HK Transportip saliineq ukioq
manna nangippaa, ilaatigut napparutit qisuit napasut igitassarpassuillu kiisalu
napparut saviminiusoq 185 meterisut takitigisoq peerneqarput. Camp Corbettip
Kiattut narsaataaniittup eqqaani saliineq pilersaarutit malillugit 2026-mi
2027-milu naammassineqassaaq.
