Sulisussat nunanit allaneersut imaluunniit isasoorneq?

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik aaqqissuussineq atugarissaarnermik tunngaveqartoq annertuumik unammilligassaqarpoq. Sulisinnaasut tusintilikkaat 2050 tungaanut amigaataalissapput.

Aasaq nalliuppoq. Seqineq qaammatitsivoq, sila nuannerpoq, aasarpalaaq. Amerlasuut pisuttuarneq, grillerineq pinngortitamiluunniit nereqatigiinneq nuannarisarpaat. Tamarmik eqqissisimasumik ingerlasut, eqqaasuuteqanngitsugut, inuunerlu ulluinnarni ingerlaannartoq isumaqarpasippoq. Kisianni takussaanngitsumik piviusoq alla, amerlasuunit ilisimaneqanngitsoq,  susinnaanaguluunniit takunngitsuusaaginnarniarneqartoq inuiaqatigiinniippoq. Kisianni inuiaqatigiinnut, ataatsimoornermut kinguaariinnullu tulliuttunut tamatta akisussaaffeqarpugut.

Aasap qaamasup nalaani inuussutissarsiutitsinni pingaarnerpaat marluk, tassa takornariaqarneq aalisarnerlu, ulapaarfiunerpaaffimminniipput.

Sulisussanik amigaateqarneq ukiuni kingullerni piffissami matumani ersarinnerpaajusarpoq. Ajornartorsiut tusagassiuutit politikerillu saqqummiuttaraluaraat oqallinneq amerlanertigut naammaginanngitsumik aaqqiissutissartaqanngitsumillu ingerlanneqarpoq.

Suna iliuuseqarfigissavarput? Suliassat aalisakkerivinni, sullissinermi inuussutissarsiutini, utoqqaat illuini meeqqerivinnilu sulisussanik amigaateqarnitsinnik pissuteqartumik nammineerlutik peerunnavianngillat. Taamaammat ingerlatat ingerlaannarnissaat qulakkeerniarlugu ukiut ingerlaneranni nunanit allaneersunik, pingaartumik Kangianeersunik, amerlanerusunik sulisussarsiortariaqartarsimavugut . Kisianni tamanna inuiaqatigiinnik marlunnik sanileriinnik pilersitsilersugut isumaqarpa? Aamma Kalaallit Nunaat inuiaqatigiinnut nutaanut akuutitsiniarnermi pikkorluttuaannarsimava? Ajornartorsiut sukkasuumik annertusiartorlunilu aalisakkanik suliffissuaqarfiit kisimik pineqanngillat.

Massakkut atuarfeqarfimmut aamma sunniuteqarpoq. Qaammatit marluk matuma siorna AG-mi allaaserisami oqaluttuarineqarpoq meeqqat angajoqqaaminnit Asiameersunit ilagalugit Kalaallit Nunaannut nuuttut, kalaallisut danskisulluunniit oqalussinnaanatik tikittut, atuarfimmi artorsartut kajumissutsimillu annaasaqartartut, atuarfiit naammattunik isumalluutissaqannginnerat pissutigalugu. Sulisussanik amigaateqarneq aamma meeqqerivinni ulluinnarni malunniuttorujussuuvoq. Pisortat tungaannit akuutitsinermut politikkimik aalajangersimasumik aammalu sammisaqarnerusumik amigaateqarnerup nalaani suliffeqarfiit namminersortut pisariaqartitsineq pissutigalugu nunanit allaneersunik sulisussarsiornertik ingerlaannartippaat.

Ajornartorsiut aarlerinartoq Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisai takutippaat. Innuttaasut amerlassusaat 2050 tikillugu katillugit 53.500-nut appariassagatinneqarpoq. Innuttaasulli Kalaallit Nunaanni inunngortut amerlassusaat, 49.400-init 42.500-nut, tassa inunnik 7.000-inik ikinnerulerluni, malunnaatilimmik ikilissammat pitsaannginnerpaavoq. Peqatigitillugu sulisinnaasut akornanni ukiunut suliffiusunut naatsorsuutigineqartut 5.000-it annaaneqassallutillu innuttaasut 65-it sinnerlugit ukiullit 3.500-inik amerleriassapput.

Isumagisassassaasut amerlanerusut, akileraartussalli ikinnerussasut tamanna ilaatigut isumaqarpoq. Ukiumut sulisunik 600–1.000-iillu missaaniittunik massakkut amigaateqarpugut, kisianni 2040 tungaanut atugarissaarnermik sullissiveqarfinni sulisussat ataavartut 2.000–3.000 akornanni amigaataalissapput.

Allannguutit annertuut – soorlu ataatsimoortumik tapiissutit qanoq iluarsineqartarneri – pinngippata inuiaqatigiinnik atugarissaarnermik tunngaveqartunik aaqqissuussinerput attatiinnarsinnaajunnaassavarput. Inuiaqatigiinni tunngavilersorluakkamik peqataasinnaaniassagatta innuttaasut paasissutissinneqartariaqarput.

Tassani inuiaqatigiinnut kiffartuussinissamik pisussaaffeqartutut tusagassiuut pingaarutilimmik suliassaqarpoq: oqallinnerit angisuut nuna tamakkerlugu politikerit, kommunini politikerit kiisalu immikkut ilisimasallit akornanni innuttaasunut saqqummiuttariaqarpaat. Tamatta pisinnaatitaalluta paasissutissanik tunngaveqartumik oqallisinngikkutta unammilligassaq tamanna qaangersinnaanngilarput.

Inuiattut assigiinngitsutut qanoq ililluta siunissami Kalaallit Nunaanni ataatsimoorluta inuiaqatigiiussaaguut? Inuiaqatigiinni ataatsimoortumik akuutinneqarluta qanoq inuussinnaassaagut? Kalaallit, danskit, filippinerit, Thailandermiut allalu. Apeqqut tamanna akissutissarsissagutsigu kingusinaannginnitsinni tamatta maanna inuiaqatigiinnut akisussaaffimmik tigusisariaqarpugut. Kisianni kiap aaqqiinissamut akisussaaffik tigimmivaa?