Timmisartoq immikkut ittoq qallunaanik 155-inik ilaasoqartoq Dubaimiit Københavnimut mippoq
Nunanut allanut ministereqarfik qallunaat Kangia Qiterlermiit aallarusuttunut immikkut ittumik timmisartuunnissaannut aaqqissuussivoq. Maannakkut missimalerpoq.
Timmisartoq immikkut ittoq qallunaanik 155-inik ilaasoqartoq Emiratit Arabiameersoq Københavnip mittarfianut ataasinngornikkut unnukkut mippoq.
Assi: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Timmisartoq immikkut ittoq qallunaanik 155-inik ilaasoqartoq Københavnip mittarfianut ataasinngornerup unnuaani mippoq.
DR allappoq-
Timmisartoq Dubaimit, De Forenede Emiratit Arabiamiit, sapaatiummat aallarpoq. Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiup qallunaat Kangia Qiterlermiit aallaruttut angallanneqarnissaat aaqqissuuppaa.
Israelip USA-llu Iran arfininngormat februaarip 28-ani saassuppaat, tamannalu Iranillu akiniaanera pissutigalugit Kangiani Qiterlermi mittarfiit arlallit matuneqarput, timmisartullu ingerlaqqissinnaajunnaarlutik.
Billitsit 10.500 koruuninik naleqarput, timmisartorlu ulikkaarluni. Timmisartoq Egyptenimut akunnippoq.
Timmisartoq immikkut ittoq qallunaat timmisartortitseqatigiiffiannit DAT-imit, siornatigut ajornakusoortunik qimarngussinermik suliaqartareersumit, ingerlanneqartoq, DR allappoq.
Timmisartortitseqatigiiffik siornatigut inunnik Afghanistanimit qimarngussinikuuvoq, DAT-imi pisortaq Jesper Rungholm DR-imut sapaatiummat ualikkut oqarpoq.
- Taama suliaqarsinnaanersugut aperineqartilluta suliassap tigunissaa pissusissamisoortutut isigisarparput, isumannaallisaanerlu eqqarsaatigalugu misissorniartarparput taamaaliortoqarsinnaanersoq. Ajornartinnagu timmisartuussisarluta.
Qallunaat 800-t timmisartumik immikkut ittumik timmisartuussinissamik angerlarniarlutik nalunaarput, sinnerili aqqut alla atorlugu angerlartariaqarput, Danmarkip nunanut allanut tunngusunut ministeria Lars Løkke Rasmussen DR-imut tallimanngornermi oqarpoq.
Nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik timmisartumik nutaamik aallartitsissasoq taassuma oqaatigaa.
- Takkuttut siulliit ikineqassapput. Taamaammallu takoqqaassavarput apersorlutalu suli angerlaassinnissamut soqutiginnittoqarnersoq, oqarpoq.
Aamma Kangia Qiterlermiit timmisartoq alla Norgemut ataasinngornerup unnuaani mippoq. Inuit 127-t, taakkunannga meeqqat 44-t, Omanip illoqarfiisa pingaarnersaannit Muscatimeersumit nalunaaqutaq 00.16 Oslop mittarfianut timmisartumik immikkut ittumik mipput.
Taama Norgemi nunanut allanut tunngasunut ministereqarfik tusagassiuutitigut nalunaarummi allappoq.
Timmisartoq 180-inik ilaasoqarsinnaavoq, bilitsilu ataaseq 12.500 norskit krouuniinik (8400 qallunaat koruunii) akeqarpoq.
Timmisartoq nunani avannarlerni allameersoq, Sverigemeersoq, aamma Dubaimit sapaammi ullaakkut mippoq, svenskit aviisiat SVT taama allappoq.
Timmisartoq immikkut ittoq Sverigemi nunanut allanut tunngasunut ministereqarfimmit attartorneqartoq 176-inik ilaasoqarpoq, ilaatigut Finlandimiunik aamma ilaasoqarluni.
/ritzau/
