Timmisartut Challengerit atorunnaalersut

Danskit naalakkersuisuisa timmisartuutileqatigiiffiup timmisartuisa Dash-8 marluk nakkutilliinermut assartuinermullu atorneqarnissaat pillugu Air Greenlandimut isumaqatigiissusiornera kiisalu Danmarkip P8A-Orioninik marlunnik nakkutilliinermut aqqartartunillu ujaasinermut atugassanik pisinissaanik aalajangerneq, aallaavigalugu Illersornissaqarfiup timmisartuutai Challangerit sisamaasut atorunnaartussanngorput.

Timmisartut taakku 1997-imi pisiarineqartut pisoqalisimanertik pissutigalugu Kalaallit Nunaanni ukioq kaajallallugu atorneqarsinnaasimanngillat, aamma Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissutaat naapertorlugu timmisartoq ataaseq ukioq kaajallallugu Kalaallit Nunaanniittartussaagaluartoq piviusunngortinneqarsinnaasimanngilaq.

Tamannali allanngorpoq. Danskit naalakkersuisuisa Air Greenland MDA-mik (Maritime Domain Awareness – imartatsinnik nakkutilliineq) juulip aallartinnerani isumaqatigiissuteqarfigaat. Naatsumik oqaatigalugu isumaqatigiissut naapertorlugu Air Greenland Dash-8-nik marlunnik Kalaallit Nunaanni, Issittumi Atlantikullu avannaani nakkutilliinermi, misissuinermi, ujaasinermi annaassiniarnermilu tapertaasussanik, illersornissaqarfimmut atugassaqartitsissaaq.

Timmisartut sinneqartoorutaasut

Air Greenlandip timmisartuutai Dash-8-t marluk, OY-GRR aamma OY-GRH, Ilulissani mittarfissaq ukiaru ammarneqarpat Air Greenlandip timmisartuini sinneruttussat marluk pineqarput.

Timmisartut taakkua marluk malussaasersorneqarlutik sakkutuullu atortui pillugit Illersornissaqarfiup piumasaqaataanik atortulersorneqarnermikkut tulluarsarneqassapput, tamatumalu ilutigisaanik inuttat MDA-mik suliaqarnissamut ilinniartinneqassallutik. Taakku Kangerlussuarmi sakkutooqarfimmiissapput, soorluttaaq Air Greenlandip ujaasinermut annaassiniarnermullu upalungaarsimasui aamma Kalaallit Nunaanni timmisartortitseqatigiiffimmit illersornissaqarfik sinnerlugu isumagineqarnera taamaattoq.

Illersornissamut ministereqarfiup Air Greenlandillu isumaqatigiissutaat 1,63 milliarder koruuninik naleqarlunilu 2028 aallarnerfigalugu ukiuni qulini atuutsinneqassaaq.

Aqqartartunik ujaasineq

Naalagaaffik timmisartunik P8A-Orioninik marlunnik pisisimasoq Illersornissamut ministereqarfik sapaatip-akunnerani kingullermi nalunaaruteqarpoq, taakkulu Atlantikup avannaani Kalaallit Nunaanni, Islandip Tuluillu Nunaata akornanni -GIUK-gabimik taaneqartartumi - nakkutilliinermut umiarsuarnillu aqqartartunik ujaasinermut pingaarnertut atorneqassapput.

P8A-Orion timmisartuuvoq angisooq Boeing 737 aallaavigalugu sananeqaateqartoq, ilaatigut Jettimemit Airsevenimillu Kalaallit Nunaanni ilisimaneqartoq.

Timmisartut nutaat marluk Kalaallit Nunaanni mittarfinnut qaqutiguinnaq tikittassapput. Danskit naalakkersuisui Tysklandimut, P8A-Orioninik arfineq pingasunik piginnittumut, danskit timmisartui taakku marluk tyskit timmisartui peqatigalugit ataatsimut suleqatigiinnissaannik isumaqatigiissuteqarput, sakkutuullu tamarmik Tysklandip avannaani Nordholzimi Cuxhavenip eqqaani, Danmarkip Tysklandillu killeqarfiata kujataatungaani 100 kilometerisut ungasitsigisumiittumi, tyskit sakkutuut imarsiortut sakkutooqarfigisaannit aallaaveqassapput.

P8A-Orion nalunaaquttap akunneranut 850 kilometerinik isorartutigisumik timmisinnaapput. Timmisartut Tysklandimi inissisimanissaat Atlantikup avannaani suliaqartarnissami annerusumik akornutaanavianngilaq.

- Danmarkip timmisartunermik piviusuusaartitsilluni sungiusaatinik sanaartornissaraluanut annertuumik aningaasartuuteqarnissaq tyskit atortorissaarutinik assartuinermullu attaveqaataannik atuinermi taamaalilluni pinngitsoortinneqassaaq, tusagassiorfik flyvere.dk allappoq.

Dronit angisuut

Nakkutilliinermut suliassat Air Greenlandip timmisartuinik Dash-8-nik, P8A-Orionillu nutaat marluk suliarineqartussat saniatigut Danmark, dronit angisuut timmisartut inuttaqanngitsut nutaat– timmisartumik nakkutilliissutinik MQ-9B SeaGuardian-imik taaneqartartut, angissutsimikkut timmisartumut Challengerimut assersuunneqarsinnaasut atorlugit Eskadrille 729-mik pilersitsivoq. Timmisartut Issittumi Østersømilu atorneqartussaapput.

Timmisartut sisamat Aalborg Flyvestationimut inissinneqassapput, timmisartortartut sensorinillu ingerlatsisut aamma tassaniissapput. Timmisartut orsersorneqareerlutik nalunaaquttap-akunneri 30-t missaanni silaannarmiissinnaapput.

Eskadrillemi nutaami pisortaq, major Mark Christiansen Sermitsiap ukioq manna marsimi apersorpaa. Timmisartut ungasianiit aquttakkat Air Greenlandip timmisartui naligalugit Kangerlussuarmiit ingerlanneqartassanersut taamanikkut apersorneqarnermini iluamik oqaatigiumanngilaa.

- Tamanna iliuuserineqartussat suliarineqartillugit tamanut saqqummiussinnaanngilarput, taamaammat uppernarsarneqarsinnaananilu ilumuunnginneraasoqarsinnaanngilaq, Mark Christiansen oqarpoq.

- Orsussaq ingerlatigisaa Jet-A1 nalinginnaavoq, taamaammat MQ-9B ikiuisinnaasunik sulisussaqarpat timmisartoqarfimmut mittarfimmulluunniit takisuumut – assersuutigalugu Kangerlussuarmut – missinnaassaaq.

Timmisartut ungasianiit aqunneqartartut nutaat Silaannakkut Illersornissaqarfimmut 2028-p naanerani tunniunneqassapput.

Naalakkersuisut timmisartui nutaat

Timmisartut Challengerit sisamat nakkutilliinermut annaassiniaanermullu atorneqartarnermik saniatigut naalagaaffiup timmisartuussinerannut atorneqartarput – tassa naalakkersuisunik kunngikkormiunillu nunanut allanut tikeraarnernut ataatsimeersuartunullu nunanit tamalaanit peqataaffigineqartunut assartuisarnermut atorneqartarput.

Assiliaq tamakkiisumik oqaluttuarissagaanni illersornissamut ministeriaqarfiup Danmarkimi timmisartortitseqatigiiffik namminersortoq Blackbird Air maajip naanerani isumaqatigiissuteqarfigaa. Taannalu Kunngikkormiut naalakkersuisullu nunanut allanut ataatsimiigiaraangata timmisartunik pingasunik niuernermut atorneqartartunik atugassaqartitsivoq.

Aammattaaq timmisartut Hercules C-130 aamma qulimiguuliit MH-60R-Seahawk sakkutuut imarsiortut umiarsuaataannut alapernaarsuiartortitat umiarsuaanniittut Kalaallit Nunaanni siunissami takusarumaarpagut.

Isumaqatigiissutit pisiassallu tamakkua tamarmik naammassineqarneranni timmisartut Challengerit atorunnaarsinneqarnissaannut piareersarnerit piffissami qaninnermi aallartipput. Qaqugu tamanna pissasoq suli naluarput, 2028-illi naanerani atorunnaarneqassasut ilimagineqarpoq.