USA-p præsidentiata Donald Trumpip isumannaallisaanermut politikki pissutigalugu USA-p Nunarput pisariaqartikkaa tunngavilersuutigigaangagu, nunami sanilerisatsinni Islandimi tusarnaaqqissaartoqartarpoq.
Tassami Eiríkur Bergmann, Bifröst Universitymi naalagaaffimmi politikimut professori, Islandillu EU-mut attaveqarneranik immikkut ilisimasallit nuimasut ilaata oqaatigaa, nunat Issittumiittut taakku marluk assigiissuteqartut.
- USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaata tiguarnissaanik tunngavilersuutigisai tamarmik Islandimut aamma atuupput. Assigiinngissutaat tassatuaavoq Island nunatut namminersortuummat, Eiríkur Bergmann qarasaasiakkut isumasioqatigiissitamit EUROPA-mit aaqqissuunneqartumi ataasinngornermi isumasioqatigiissitsinermi oqarpoq.
Trumpip Nunarput pillugu oqaaserisai pissutigiinnarlugit Islandimiut EU-mut ilaasortanngornissaminnik oqallisiginneqqilinngillat. Nunalli taakku marluk nunani tamalaani politikimut nutaamut ilaapput, tamatumani Island – Nunarput assigalugu – Issittup Atlantikullu Avannaani pingaaruteqarneruleraluttuinnartumiikkami.
Arfininngornermilu aggustip 29-anni Islandimiut EU-mut qanillattornerunissaminnik kinguneqarsinnaasumik aalajangiissapput.
Akuersineq EU-mut ilaasortanngornissamut angernerunngitsoq
Islandimiut arfininngorpat taasissutigisassaat tassaanngilaq, Island EU-mut ilaasortanngussanersoq. Islandimiut siullermik aalajangertussaavaat, nunap EU-mut ilaasortanngorniarluni isumaqatigiinniarneri, ukiut qulit sinnerlugit matuma siornagut unitsinneqarsimasut aallarteqqinneqassanersut.
Amerlanerussuteqartut akuersippata, Islandip naalakkersuisuisa Bruxelles isumaqatigiinniarnerit aallarteqqeqqullugit qinnuigisinnaavaat. Arfininngorpalli akuersisoqarpat , tamanna ilaasortanngornissamik isumaqanngilluinnarpoq, Eiríkur Bergmann erseqqissaavoq nangillunilu:
- Isumaqatigiissuteqartoqassagaluarpat ilaasortanngornissamut isumaqatigiissutissaq Islandimi innuttaasunit taasissutigineqaqqaassaaq.
Island ilaasortanngorniarluni 2009-mi suliniuteqalerpoq, aningaasarsiornikkut ajornartorsiorneq nunamut sakkortuumik eqquisoq pissutigalugu. Ukioq ataaseq qaangiummat ilaasortanngornissamut isumaqatigiinniarnerit aallartinneqarput, taamali suliniuteqarneq partiit EU-mut akuersaanngitsut 2013-imi pissaaneq tigummassuk unitsinneqarluni.
Islandimi inatsisartunut 2024-mi qinersisoqareermat, Islandip EU-mut ilaasortanngornissaa pillugu apeqqut politikikkut oqaluuserineqaqqilerpoq. Naalakkersuisoqatigiilersut nutaat aalajangiuppaat, EU-mut ilaasortanngorsinnaanermut isumaqatigiinniarnerit 2013-imi unitsinneqarsimasut aallarteqqinneqassanersut Islandimiut aalajangiiffigissagaat.
Nunatta Islandimiut USA-mut akerliusumik isiginnilersikkai
Islandip avataani nunarsuarmi pissutsit 2013-ip kingorna allanngorluinnarsimapput.
Ruslandip Ukrainemut sorsunnerata, naalagaaffissuit pissaanillit Issittumi soqutiginninnerulernerisa minnerunngitsumillu Donald Trumpip politikiata Islandip isumannaallisaanikkut inissisimaffia nalorninartorsiortippaa.
Island sakkutooqanngilaq. NATO-mut ilaasortaanikkut USA-mullu 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissut tunngavigalugit, nunap illersornissaa isumagineqarluni.
Tamanna pissutigalugu Trumpip Nunatsinnut politikkia nakkutigineqarlualerpoq.
Bergmannip oqaatigaa, Islandimiut ilaasa eqqarsaatigilersimagaat, USA-p isumannaallisaanermut neriorsuutaa qanoq qularnaatsiginersoq.
- Islandip isumannaatsuunissaa illersorneqarnissaalu NATO-mut ilaasortaanikkut isumagineqarpoq, inuppassuilli suli pingaarnerusutut isigisaat tassaalluni USA-mik 1951-imi illersornissamut isumaqatigiissuteqarnerput. Amerlaqisulli eqqarsaatersuutigilerlugu, illersornissamut isumaqatigiissut tamanna qanoq tatiginartiginersoq.
Imaanngilarli Trumpip Nunattaluunniit Islandimi EU pillugu oqallinneq aqulersimagaa.
- Oqallinneq nunami namminermi ingerlanneqarpoq. Nunarsuarmi avatangiisitsinni pisut amerlaqaat, nunanulli allanut tunngasut annerusumik suli oqallisigineqaratik, Bergmann oqarpoq.
Nammineq oqartussaaffigineq pingaartinneqaqisoq
Islandip EU-mut akerlilersuinera nunap oqaluttuarisaaneranut attuumassuteqarluinnarpoq.
Island Danmarkimit avissaarluni aatsaat 1944-mi naalagaaffinngorpoq. Bergmannip oqaatigaa, naalagaaffinngornissamik sivisuumik ilungersuuteqarneq pissutigalugu, politikikkut immikkut kinaassutsimik ineriartortitsisoqarsimasoq.
- Apeqqut Islandip kikkunnut ilaaneranut tunngasoq aalajangiisuulluinnarpoq. Islandip Danmarkimit avissaarnissani ukiuni 130-ni ilungersuutigaa, naggataatigullu 1944-mi naalagaaffinngorluni.
Taassuma Islandimiut imminnut qanoq isigineranni assigiinngitsunik imminnut assortuuttunik marlunnik isummersortoqartartoq oqaatigaa.
Siulleq tassaalluni imminut oqartussaaffiginermik allanut tunniusseqqinngisaannarnissaq.
- Siullertut Island naalagaaffittut nammineerluni ingerlatsissaaq nunanillu allanit naalakkersorneqaqqinngisaannassalluni.
Aappaa tassaalluni Islandimiut Europami nunanilu tamalaani inuiaqatigiinnut tamakkiisumik ilaalerusunnerat.
- Aappaatut politikikkut kinaassutsitta immikkoortuisa aappaat, aamma pingaaruteqartoq, tassaavoq naalagaaffittut nalinginnaasutut, allanut naleqqiullugu tamakkiisumik peqataaffigineqartutut, akuerineqarnissaq.
Aalisarneq aalajangiisuusinnaasoq
Europami ataatsimoorussamik aaqqissuussinerup Islandimiullu namminneq aalajangiisinnaatitaanerat, aalisarnermut tunngatillugu imminnut akerleriipput.
Islandi EØS-imik Schengenimillu isumaqatigiissutikkut EU-mut qanimut attaveqareerpoq, taamaattumillu EU-p inatsisaasa ilarpassui nunami tassani atuutsinneqareerlutik.
Islandili EU-p aalisarnermut politikianut peqataanngilaq, aalisakkanillu isumalluutini nammineq oqartussaaffigalugit.
Nunami aalisarnerup aningaasarsiornermut oqaluttuarisaanermullu pingaaruteqarluinnarsimaneranik ilisimaneqartumi tamanna immikkut mianernartuuvoq.
- Islandip aningaasaqarnerata aalisarneq tunngavigaa. Tamanna aningaasaqarnikkut aniguisinnaanissatsinnut pingaaruteqarpoq, Bergmann oqarpoq.
Island immikkut ittumik aaqqiissuteqarfiginagu ilaasortanngornissaq inuiaqatigiinnit akuerineqarsinnaanavianngitsoq taanna naliliivoq.
- Islandip aalisarnermik aqutsiinnarsinnaaneranik attassiinnarnissaanik aaqqiissutissamik pitsaasumik nassaartoqanngippat, qinersisartut maaniittut sunaluunniit alla saqqummiunneqaraluarpat akuerinngisaannassavaat.
Ilaasortanngorniarluni isumaqatigiinniarnerni siusinnerusukkut ingerlanneqartuni aamma aalisarneq ajornartorsiutit aaqqiivigiuminaannerpaat ilagaat.
Islandimiut marlunnut avissaartuussimasut
Islandimiut nunap qanoq ingerlanneqarnissaa isumaqatigiinngissutigaat.
Taasisitsinissaq sioqqullugu qinersisartunik isumasiuinerup takutippaa nuna marlunnut avissaarsimasoq.
Reutersimit oqaatigineqartut naapertorlugit aggustimi Gallup-ip isumasiuinerata takutippaa, EU-mut isumaqatigiinniarnerit aallarteqqinnissaat 46 procentinit tapersersorneqarlunilu 46 procentinit akerlerineqartoq, 8 procentillu suli aalajangersimanatik.
Bergmannip oqaatigaa - tupaallannanngitsumik - pissutsit nalinginnaanngitsumik imminnut qanittuararsuusut.
Tamanna nalorninarluinnartumiippoq. Isumasiuinerit takutippaat Islandi EU-mut ilaasortanngornissaminut tunngatillugu marlunnut avissimasoq.
Taamaattumik qinersinermi peqataanissaq aalajangiisuusinnaavoq, Island ukiut qulit sinnerlugit Bruxellesimut isumaqatiginninniarnerminik uninngatitsereerluni aallartitseqqinniarnersoq.
- Taasisitsinermi peqataasut qanoq amerlatiginerat apeqqutaalissaaq. Kikkut taasiartornissaminnut piumassuseqarnerpaanersut apeqqutaaginnassaaq, tamannali siumut oqaatigineqarsinnaanngilaq.
