Qaammat tallimanngornerup unnuaani pulassasoq

Tunup avannaani seqernup pulalluinnarnerata kingorna sapaatip-akunneri marluk qaangiuttut qaammatip pulanera sisamanngornerup tallimanngornerullu unnuaanni Kalaallit Nunaanni tamarmi ataatsikkut misigineqarsinnaavoq.

Qaammat nalunaaquttap-akunneri tallimat minutsillu 38-t ingerlanerini pulassaaq

00.23: Qaammat nunarsuarmut tarraap ilaanut (penumbramik taaneqartartumut) pulassaaq.
01.33: Qaammat nunarsuup tarraanut tamarmut (numbramik taaneqartartumut) pulasssaaq.
03.12: Qaammatip 93 procentia nunarsuup tarraanit pulaneqassaaq.
04.42: Qaammat nunarsuup tarraaniit anissaaq.
06.01: Qaammat nunarsuup tarraata ilaanit anissaaq.

Avataarsuarmi tulleriiaarsimasut

Seqineq pulagaangat seqineq, qaammat nunarsuarlu naligiimmik inissittarmata qaammat nunarsuarmut tarranittarpoq.

Qaammat pulagaangat seqineq, nunarsuaq qaammallu naligiimmik inissittarmata nunarsuaq qaammammut tarranittarpoq. Qaammat imissisimatillugu aatsaat pulasarpoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata qulaani qaammatip 93 procentia sisamanngornerup tallimanngornerullu unnuaani nunarsuup tarraanit asserneqassaaq. Qaammat arriitsumik aappilleriartuaassaaq, aatsaalli qaammat pulavitsillugu qaammat aappaluttutut ilisimaneqartoq misigineqarsinnaavoq.

Seqernup qinngorneri nunarsuup silaannartaanit saqitinneqaraangata qinngornerit aappaluttut sungaartullu kisimik qaammammut annguttarput. Seqineq pulagaangat isaruasat illersuutaasut atornissaat pisariaqarpoq. Unnukkulli qaammat pulatillugu, isaannannik qinngummillu, qanorsuarluunniit isiginnaartoqarsinnaavoq.

Qaammatip pulasarnera seqernup pulasarneranit akulikinnerujussuusarpoq. Kalaallit Nunaanni qaammatip pulanissai tulliit pingasut 2027-mi feberuaarip 20-ani, aggustip 17-iani 2028-milu januaarip 12-iani pissapput.

Qaammat ataaseq tamatta takussagipput

Michael Linden-Vørnle Københavnimi DTU Spacemi silaannarsuaq silaannarsuarmilu teknologi pillugu ilisimatusarfimmi astrofysikeriuvoq.

- Sooq seqineq pulagaangat nunami tamarmi assigiinngitsunik nalunaaquttaqartartoq qaammat pulagaangat nuna tamakkerlugu assigiimmik nalunaaquttaqartarpa?

– Seqernup pulanerani qaammatip tarraa nunarsuup qaavatigut ingerlasarpoq, taamaammallu sumiiffinni assigiinngitsuni piffissaq assigiinngissinnaasarluni. Qaammatip pulanerani avataarsuani qaammat nunarsuup tarraaniittoq takuneqarsinnaavoq. Taamaammat sumi tamani nalunaaqutaq assigiippoq; piffissalli immikkoortui eqqarsaatigineqassapput, Michael Linden-Vørnle Sermitsiamut oqarpoq.

Kalaallit Nunaata tamarmi 2023-mi oktobarimiilli (Danmarkshavn Pituffillu Space Base pinnagit) piffissaq nalinginnaasoq UTC -2 aasarlu UTC -1 malilerpaa.

Seqerngup kaaviinnarnera qaammatillu pulanera

Pingasunngornermi aggustip 12-ani seqernup pulalluinnarnerani qaammatip nunarsuarmut tarraa Siberiamit Tunup avannaanut, Islandimut, Atlantikumut, Spaniamut Mallorcamullu amitsumik tarranitsitsivoq. Tallimanngorpat qaammatip pulaffiani tamatta Nanortalimmi Qaanaamiluunniit najugaqaraluarutta qaammat ataaseq ataatsikkut isiginnaarsinnaassavarput.

Paratiisimili pulateriaarsoqarpoq.

Ole J. Knudsen Århus Universitetimi Fysikkimut Ulloriarsiornermullu Ilisimatusarfimmi ilisimatuussutsimik siuarsaasoq ukiuni arlalinni Kalaallit Nunaanni oqalugiartarsimavoq.

– Qaammat pulappat nuiaqarpallaarpat takunngitsooratarsinnaavarput. Seqernup qaammatillu qaqugukkut nuinissaat tarrinnissaallu misigisaqarnermut aamma aalajangiisuuvoq; ilaatigut unnuakkut seqineq avannaani qullasippallaarsinnaammat, aammali pulanerata nalaani qaammat immaqa tarrisimasinnaammat, Ole J. Knudsen Sermitsiamut oqarpoq.

Qaanaami seqineq tallimanngornermi nalunaaqutaq 01.26 tarrissallunilu 05.51 nuissaaq, qaammallu 01.01 nuissallunilu 06.54 tarrissaaq.

Nanortalimmi seqineq nalunaaqutaq 06.46 nuissallunilu 21.16 tarrissaaq, qaammallu 21.08 nuissallunilu 07.08 tarrissaaq.

Naatsorsuutit tamarmik nittartakkamit timeanddate.com-imit, ullorissanik paasissutissanik ulikkaartumit aamma Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissarpassuaqartumit, tigusaapput.

Qaammat aliortugaqalersitsisartoq

Qaammatip pulanera qilammi alutornangaartarpoq, Nuummiulli mianersornissamut immikkut pissutissaqarput. Qalipaasartoq atuakkiortorlu Hans Lynge (1906-88) Nuummi meeraanini pillugu eqqaasaqartarpoq, tassani aliortukkat anersaallu ulluinnarni inuunermut ilaasimapput.

Nuuk Hans Egedep 1728-mi aasakkut illoqarfimmik tunngaviliinera sioqquterujussuarlugu inoqarfiusimavoq. Illoqarfiup oqaluttuarisaanerata sivisussusianut takussutissatut inuit saarngi aserorsimasut oqaluffiup napparsimmavissutoqqallu sungaartumik qalipaatillip akornanniittut Hans Lyngep eqqaavai.

– Taakkua tassaapput kuisimanngitsutoqqat ilerri, timit toqungasut ammisinut poortuunnertarnerisa nalaanneersut. Taamaattumik tamakkua issunngornerisa kingunerujussua tikillugu tamaani illuliorusuttoqartarsimanngilaq. Kâlêránguaq (1800-kkut naajartulerneranni Ilinniarfissuup umiatsiarsuani aquttuusoq) sapiisertuni siullersaavoq, tamannalu kikkunnit tamanit soqutigalugu malittarineqarpoq, sumiiffik avannamik anorersuarnut akulikitsunut sanaffigissallugu illersugaasut pitsaanersarimmassuk. Tamanna ilimagisamit iluatsilluarnerusimavoq, taamaallaat qaammatip seqerngulluunniit pulaneri eqqaassanngikkaanni, taamaaligaangat natit salligartaasa ataanni inuppassuit nimaarpalunnerannik qilaatersorpalunnerannik nipiliornersuaq unnuakkut sinissaarutsitsisarmat, Hans Lynge atuakkami »Nûk – Nûngme pissartut erqaimassat«-imi oqaluttuarpoq.

Kâlêránguap illua ungasinneruvoq, Hans Lyngeli naapertorlugu sisamanngornerup tallimanngornerullu unnuaani Nuummi oqaluffiup napparsimmavitoqqallu sungaartumik qalipaatillip akornanni amiilaarnartumik aliortugaqassaaq.